12.2.2018

Elina Ussa FiComin toimitusjohtajaksi

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu ETM Elina Ussa. Ussa siirtyy FiComiin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitosta, jota hän on johtanut edelliset seitsemän vuotta.

FiComin hallituksen puheenjohtaja, Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka on erittäin tyytyväinen, että tehtävään löytyi vaikuttamisen pitkän linjan ammattilainen. ”Elina Ussa tuo arvokasta näkemystä vaikuttamisesta ICT-alan ulkopuolelta. Hänellä on laaja yhteiskuntasuhteiden verkosto ja vankka edunvalvonnan osaaminen, kuten tulokset hänen edellisessä työssään todistavat. ICT ja digitalisaatio vaikuttavat jatkossa entistä voimakkaammin kaikkiin toimialoihin, ja meillekin alalla tekee hyvää, että asioita katsotaan välillä tuorein silmin. ”

”Olen innoissani päästessäni edistämään alaa, jonka merkityksen olen jo kuluttajana huomannut. Toimiva viestintäinfra sekä sähköiset palvelut ovat yhteiskunnan selkäranka. Suomi on digikehityksessä maailman kärkeä. Uudessa työssäni haluan aktiivisesti vaikuttaa siihen, että voimme rakentaa hyvästä vieläkin parempaa”, sanoo Elina Ussa.

Elina Ussa aloittaa toimessaan 30.4.2018. Siihen asti FiComin lakiasioiden päällikkö Marko Lahtinen toimii järjestön väliaikaisena toimitusjohtajana.


9.2.2018

Tietoturva katsoo meitä peilistä

Istun bussissa. Edessäni olevalla penkillä matkustaja avaa kannettavan tietokoneensa ja ryhtyy töihin. Näen selvästi ruudulle ilmestyvät tiedot. Halutessani voisin lukea hänen kirjeenvaihtoaan.

Sähköinen viestintä ja internetin käyttö on niin turvallista kuin miksi sen itse teemme. Jos annamme mahdollisuuden muille päästä käsiksi tietoihimme, ennemmin tai myöhemmin joku käyttää tilaisuutta hyväkseen.  Bussissa selän takana istuu vain yksi utelias, mutta verkossa niitä löytyy lukemattomia.

Päivitä ohjelmistot, suosi pitkiä salasanoja

Oven omiin tietoihin ja tietokoneeseen voi jättää auki monin eri tavoin. Tietoturvaohjelmisto ja ohjelmistopäivitykset on syytä pitää ajan tasalla. Useilla päivityksillä korjataan juuri tietoturva-aukkoja. Kunnollisella salasanalla lukitset pääsyn asiaankuulumattomilta. Pitkä salasana on vaikeampi murtaa kuin lyhyt, mutta siitä kannattaa tehdä sellainen, jonka itse kuitenkin muistaa.

Vahvaa sähköistä tunnistamista edellyttäville sivustoille – esimerkiksi julkisiin palveluihin tai vakuutusasiointiin – voit kirjautua puhelimeesi liitettävällä turvallisella Mobiilivarmenteella.

Ole terveen epäluuloinen

Sähköpostimme ja sosiaalisen median täyttää mitä moninaisin roska ja huijausyritykset. Niihin sisältyy tavallisesti linkkejä, joita klikkaamalla oma kone voi saastua ja osallistua tietämättäsi vaikkapa palvelunestohyökkäykseen. Epämääräiset sähköpostit, houkuttelevat tarjoukset ja asiallisiksikin viesteiksi naamioidut tietojen kalasteluyritykset on syytä siirtää suoraan roskakoriin avaamatta niiden linkkejä.

Sosiaalinen media on myös täynnä erilaisia harmittomilta tuntuvia testejä ja kyselyjä, joiden perimmäinen tarkoitus on usein raadollinen: kerätä sinusta ja jopa ystäväpiiristäsi tietoja, joiden käyttötarkoitus voi olla melkeinpä mikä vaan. Kannattaa miettiä, onko testin tekeminen samalla luovuttamiesi tietojen arvoinen.

Pidä huolta laitteistasi

Kun surffailee avoimissa verkoissa vaikkapa kahvilassa tai hotellissa tai seikkailee salaamattomilla verkkosivuilla, kannattaa tiedostaa, että samalla suo hakkerille mahdollisuuden päästä oman koneen tietoihin. Jos haluat varmistaa, että tietokoneesi kamera lähettää kuvaa vain silloin, kun itse haluat, kameran linssin voi peittää.

Myös älypuhelin on portti verkkoon ja tietoihisi. Sekin tarvitsee tietoturvaohjelmiston, ja puhelimeen määrittelemäsi lukitusmekanismi ja salasana avaavat laitteen vain sinulle.  Tämä on tärkeää varsinkin silloin, jos puhelin katoaa. Myös tabletista ja kannettavasta tietokoneestaan on syytä pitää huolta, ja kahvilaan unohtunut salaamaton muistitikku voi siirtää tiedostot ihan vääriin käsiin.

Tietoturvasta huolehtiminen kuuluu meille jokaiselle.

#mediataitoviikko  #vinkkejäverkkoon

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

8.2.2018

Yksityisyys verkossa - älä kerro kaikkea kaikille

Internet ja sosiaalinen media ovat nykyisin lähes aina käden ulottuvilla, ja vietämme verkossa yhä enemmän aikaa. Samalla tulemme jakaneeksi tietoja itsestämme ja tekemisistämme. Kannattaakin käyttää hetki oman verkkoturvallisuutensa pohtimiseen.

Liian varovaiseksi ei tarvitse ryhtyä, mutta mitä vähemmän kerrot itsestäsi, sitä pienemmät ovat riskit joutua esim. identiteettivarkauden kohteeksi.  Ole erityisen tarkkana syntymäaikasi, kotiosoitteesi ja puhelinnumerosi suhteen. Ne on yleensä syytä kertoa vain verkkokauppaostoksia tehdessä - kunhan ensin on varmistanut, että verkkokauppa on luotettava ja käyttää henkilötietojen välittämiseen salattua yhteyttä.

Yksityinen selaus ja välimuistin tyhjentäminen

Yksityisen selauksen käyttäminen on hyvä keino olla jättämättä jälkiä verkkoon, sillä silloin selain ei talleta tietoja selaushistoriastasi ja lataamistasi tiedostoista. Sitä kannattaa hyödyntää ainakin silloin, jos samalla tietokoneella on useita eri käyttäjiä, esim. kirjastoissa tai kouluissa.

Jos haluat pyyhkiä jälkesi verkosta, mutta et ole käyttänyt yksityisen selauksen tilaa, kannattaa aina istunnon lopuksi tyhjentää selaimen välimuisti. Selain kerää sivu-, lataus-, lomake- ja hakuhistoriatietoja sekä evästeet kaikilta sivuilta, joilla olet käynyt. Välimuistin voi tyhjentää joko kokonaan tai osittain.

Mitä ei kannata kertoa somessa?

Niin mukavaa kuin lomailu onkin, ei lomareissuista ja niiden ajankohdista ole fiksua kertoa liian avoimesti sosiaalisessa mediassa – saatat tahtomattasi antaa tervetulokutsun murtovarkaille.

Facebookissa liikkuu usein kyselyitä, joissa pyydetään sinua kertomaan esim. äitisi tyttönimi tai ensimmäinen käymäsi koulu. Harkitse tarkkaan, haluatko jakaa tiedon verkossa: näitä tietoja käytetään usein tietoturvakysymyksenä esimerkiksi uuden salasanan tilaamisen yhteydessä etkä varmasti halua, että joku toinen tilaa salasanan käyttääkseen väärin identiteettiäsi.

Helppo tapa välttää somen vaarat on rajoittaa Facebook-profiilin julkisuus vain omiin kavereihin.  Täysin julkisen profiilin tiedot löytyvät muun muassa Google-haulla. Aika ajoin on hyvä tarkistaa, miltä oma Facebook-profiilisi näyttää ulkopuolisen silmin ja säätää yksityisyysasetukset kohdilleen.

#mediataitoviikko #vinkkejäverkkoon

Katja Laine on viestinnän ja televisioasioiden koordinaattori FiComissa.

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

7.2.2018

Suomen malli TV-jakelussa tasapuolinen ja toimiva

Kopiosto on ilmoittanut hakevansa markkinaoikeudelta tekijänoikeuslaintulkintaa kaapeliverkon televisiolähetyksistä ja niistä maksettavista erillisistä korvauksista.  Operaattoreiden ja TV-yhtiöiden mukaan tekijänoikeudet televisiolähetyksiin on hankittu ohjelmaostojen yhteydessä kaikkien suomalaisten katsojien osalta. Lähetysten jakelutekniikka ei voi olla peruste lisäkorvaukselle, joten Kopioston vaatimus kaapeliverkon erillisestä korvauksesta on perusteeton.

Suomessa on jo kymmenien vuosien ajan ollut käytössä malli, jossa TV-yhtiöt ostavat katsojille maksuttomien kanavien ohjelmiston lähetysoikeudet koko Suomen väestön osalta kaikille jakelutavoille – myös kaapelijakelulle – jo hankkiessaan ohjelmistoa tuottajilta. Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto kuitenkin tulkitsee tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä omista lähtökohdistaan, ja on nostanut kanteen, jossa vaaditaan erillistä lisäkorvausta suomalaisten televisiokanavien jakelusta kaapeliverkossa.

Operaattorit ja TV-yhtiöt pitävät Suomen mallia hyvänä, koska siinä tekijät saavat heille kuuluvan korvauksen ohjelmaostojen yhteydessä ilman välikäsiä, ja televisio-ohjelmien jakelu katsojille voidaan hoitaa samoin edellytyksin tekniikasta riippumatta.

Suomessa maksuton televisiotarjonta on poikkeuksellisen laajaa ja laadukasta: katsojalle maksuttomia, julkisella tai mainosrahoituksella toimivia kanavia on seitsemäntoista, kun esimerkiksi Ruotsissa niitä on vain seitsemän.

”Maksuttomien kanavien jakelu ei tuota kaapelioperaattorille sisältöihin perustuvaa tuloa, josta tekijänoikeuskorvauksia tulisi maksaa. Kaapelioperaattori toimii vain kanavien jakelijana TV-yhtiön puolesta, aivan kuten antenniverkon operaattorit. Toisin on muissa Euroopan maissa, joissa maksutelevisio on operaattoreille merkittävä tulonlähde ja käytännössä kaikki televisiotarjonta on maksullista”, lakimies Jussi Mäkinen Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:stä toteaa.

”Toteutuessaan Kopioston vaatimukset vaarantaisivat maksuttoman kaapelivastaanoton”, Mäkinen jatkaa.

Tämä aihe liittyy

Jussi Mäkinen on FiComin lakimies. Seuraa Jussia Twitterissä: https://twitter.com/Jussi_M

7.2.2018

Uskallanko ostaa verkosta?

Verkkokaupassa käynti on helppoa ja nopeaa, ja suomalaisista 71 prosenttia onkin ainakin joskus tehnyt verkko-ostoksia. Eniten ostamme verkosta vaatteita ja kenkiä sekä pääsylippuja esimerkiksi teatteriin, konsertteihin ja elokuviin. Myös hotellimajoituksen tai vaikkapa mökin varaaminen ja maksaminen on suosittua.

Verkko-ostaminen on helppouden lisäksi myös luotettavaa, kunhan kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan:

  • Suosi hyvämaineisia ja tunnettuja verkkokauppoja. Jos et tunne kauppaa entuudestaan, kannattaa etsiä netistä muiden käyttäjien kokemuksia ja arvioita myyjästä. Vertaisarviot paljastavat huijarit ja arveluttavat kauppiaat yleensä nopeasti.
  • Tarkista verkkokaupan sivustolta, että sieltä löytyvät yrityksen asianmukaiset yhteystiedot. Lue myös tilausehdot, ja tarkista, mitä myyjä kertoo tuotteen palautusoikeuksista. Jos ehdot vaikuttavat epämääräisiltä tai et ymmärrä niitä, kannattaa harkita vielä ostopäätöstä.
  • Jos myyjä kauppaa jotain, joka tuntuu liian hyvältä tai halvalta ollakseen totta tai aito tuote, se ei ole sellainen. Älä osta. Sinua todennäköisesti houkutellaan tilausansaan.
  • Kun maksat ostoksesi luottokortilla, voit mahdollisessa ongelmatilanteessa reklamoida asiasta luottokorttiyhtiölle tai kortin myöntäneelle pankille. Tarkista, että maksu tapahtuu aina salatulla sivulla, jonka tunnistaa lukko-symbolista osoiterivin alussa. Osoite alkaa aina https://
  • Muistathan, että EU-alueen ulkopuolelta ostaessasi saatat joutua maksamaan tullia.  Osa verkkokaupoista kertoo jo tilausvaiheessa, paljonko tuotteesta peritään tullia ja arvonlisäveroa.
  • Lisätietoa esim. Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta.

Verkosta ostaminen säästää usein aikaa ja vaivaa. Klikkaa itsesi rohkeasti ostoksille!

#mediataitoviikko #vinkkejäverkkoon

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

6.2.2018

Kalastelu, huijaus ja tilausansat – älä ole herkkäuskoinen

Sähköpostistasi löytyy viesti, joka alkaa: ”Verkkopankissa järjestelmäpäivitysten vuoksi verkkopalvelujen käyttäjien on hyväksyttävä järjestelmäpäivitys kirjautumalla verkkopankkiin alla olevasta linkistä.”

Viesti vaikuttaa asialliselta, on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä ja allekirjoittajana näyttäisi olevan pankin asiakaspalvelu.  Viesti ei kuitenkaan ole pankista, vaan kyse on huijauksesta, jolla ihmiset pyritään houkuttelemaan väärennetylle sivustolle esimerkiksi tiedon kalastelun tai haittaohjelmien levittämisen takia.

Sähköpostihuijaukset voivat aihealueeltaan liittyä melkein mihin vaan. Huijausviesteissä on järjestelmäpäivitysvaatimusten lisäksi kerrottu mm. veronpalautuksista, lahjakortin saamisesta, musiikkipalvelun ilmaisesta Premium -jäsenyydestä, verkkopalvelun päättymisestä, erilaisista arvontojen voitoista tai sähköpostipalvelun sulkemisesta. Ongelma on, että huijaukset muuttuvat koko ajan taidokkaammiksi, ja niissä käytetty suomen kieli yhä paremmaksi.

Myös tekstiviesti on huijareiden käyttämä väline. Jos saat epäilyttävän viestin epämääräiseltä lähettäjältä, se kannattaa poistaa avaamatta tai siinä olevia linkkejä klikkaamatta. Jos et tiedä esimerkiksi tilanneesi pakettia, jonka saapumisesta nyt tekstiviestillä ilmoitetaan, asialla on mitä ilmeisemmin huijari.

Nettiselaimeesi saattaa ilmaantua myös esimerkiksi ponnahdusikkuna, joka kertoo sinun voittaneen matkapuhelimen eurolla. Puhelimen saadaksesi sinun tulee kertoa luottokorttitiedot, jolta euron maksu voidaan veloittaa. Puhelinta ei koskaan kuulu, mutta tililtäsi veloitetaan erilaisia palvelu- tai kuukausimaksuja. Tällöin kyseessä on nk. tilausansa, jossa tietonsa antaneet kuluttajat on harhautettu sitoutumaan kohtuuttomiin tilaus- tai palveluehtoihin.

Vinkkejä

  • Älä koskaan kerro pankkitunnuksiasi ja salasanojasi kenellekään. Mikään virallinen taho ei kysele niitä sähköpostitse tai tekstiviestillä tai puhelimitse. Ei myöskään poliisi.
  • Ajattele ja harkitse aina, ennen kuin klikkaat! Jos et ole varma, onko viestin lähettäjä se, joka sanoo olevansa, älä klikkaa linkkejä. 
  • Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta!
  • Tarjouksien, arpajaisvoittojen tai muiden houkutteiden yhteyteen ei pidä syöttää pankkitilin / luottokortin tietoja.
  • Jos tulet antaneeksi tili- tai luottokorttitietojasi epämääräiselle sivustolle, ota heti yhteyttä pankkiisi tai sulkupalveluun ja pyydä sulkemaan korttisi ja varmista, ettei tiliäsi voi veloittaa.
  • Varmista, että laitteessasi on tietoturvaohjelmisto.
  • Päivitä koneesi käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot uusimpiin versioihin. Useat ohjelmistot tekevät sen automaattisesti.
  • Jos joudut huijauksen uhriksi, ota yhteyttä viranomaisiin. 

Lisää tietoa myös:

#mediataitoviikko #vinkkejäverkkoon #SaferInternetDay

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

5.2.2018

Mobiilivarmenne – tunnistaudu turvallisesti verkossa

Tarvitsen uuden passin. Hakemuksen voin tehdä verkossa, mutta miten todistan viranomaisille olevani juuri minä? Turvallinen ja helppo keino on puhelimen SIM-korttiin liitetty Mobiilivarmenne. Matkapuhelin on useimmiten käden ulottuvilla, ja Mobiilivarmenteen käyttö sillä on erittäin helppoa. Et tarvitse pankin tunnuslukulistoja tai muita apuvälineitä. Ainoa, mitä sinun tulee muistaa, on yksi, itse luomasi 4 – 8 numeron sarja.

Mobiilivarmenne on sähköinen henkkarisi. Se kertoo verkossa toimiville palveluille, kuka olet.

Mobiilivarmenteen saat helpoiten käyttöösi osoitteesta www.mobiilivarmenne.fi. Sieltä löydät oman puhelinoperaattorisi, ja klikkaamalla itsesi operaattorisi Mobiilivarmenne-sivuille, saat lisäohjeita. Mobiilivarmenteen tilaaminen on yhtä helppoa kuin sen käyttäminenkin. Voit hoitaa Mobiilivarmenteen tilauksen myös operaattorin palvelupisteessä.

Miten ja missä Mobiilivarmenne toimii?

Kun menet verkossa esimerkiksi katsomaan terveystietojasi (kanta.fi) tai tilaamaan uuden verokortin (vero.fi), palveluun täytyy kirjautua. Yksi sivustojen tarjoamista kirjautumisvaihtoehdoista on Mobiilivarmenne, jonka logoa klikkaamalla pääset kertomaan puhelinnumerosi, johon tunnistautumispyyntö lähetetään. Pyynnön tultua hyväksyt sen ja näppäilet puhelimeesi Mobiilivarmenteen tilauksen yhteydessä itse määrittelemäsi salasanan – ja pääset jatkamaan verotustietojesi tarkastelua tai vaikkapa ilmoittautumaan kaupungin liikuntapalveluihin.

Mobiilivarmenne on turvallinen tunnistautumistapa nettiin. Kukaan muu sinun lisäksesi ei tiedä määrittelemääsi salasanaa, ja Mobiilivarmennettasi voi käyttää vain omalla puhelimellasi.

Viime vuonna Mobiilivarmenteella tunnistauduttiin Suomessa erilaisiin palveluihin yhteensä noin 1 600 000 kertaa. Tulevaisuudessa Mobiilivarmennetta voi käyttää myös ulkomaisissa palveluissa.

#mediataitoviikko #mobiilivarmenne #vinkkejäverkkoon

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

31.1.2018

Hyvin toimivaa taajuuspolitiikkaa ei ole syytä rikkoa

Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara. Taajuudet eivät kulu käytössä, mutta niitä ei riitä loputtomiin. Tietoyhteiskunta muuttuu yhä enemmän langattomaksi, ja Suomen pysyminen mobiililaajakaistan ykkösmaana edellyttää toimivaa politiikkaa taajuuksien jaossa.

Nykyinen erinomainen taajuuspolitiikka on synnyttänyt kilpailua ja mahdollistanut palveluiden tarjonnan ja saatavuuden niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Käyttäjien tyytyväisyys sekä kiinteään että mobiililaajakaistaan on Viestintäviraston selvityksen mukaan Suomessa korkea. Kun uusia taajuuksia taas jaetaan, nykyisen, markkinaehtoiseen palveluiden kehittämiseen kannustavan taajuuspolitiikan jatkaminen antaa mahdollisuuden korkealaatuisten verkkopalvelujen tarjoamiseen esimerkiksi teollisuuden, liikenteen ja terveydenhuollon tulevaisuuden tarpeisiin.

Langattomat ratkaisut tarjoavat Suomelle ainutlaatuisen kilpailuedun muuhun maailmaan verrattuna”, kirjoittaa FiComin hallituksen puheenjohtaja, Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka blogissaan. Tarve huippunopeille, toimintavarmoille ja erittäin alhaisen latenssin langattomille yhteyksille kasvaa koko ajan. Tarve voidaan tyydyttää ja Suomen kilpailuetu säilyttää myös jatkossa vain jakamalla tulevan 5G-verkon tarvitsemat 3,5 GHz:n taajuudet mahdollisimman pian valtakunnallisille kaupallisille operaattoreille.

Taajuudet tehokkaassa käytössä

Taajuuksien jakaminen tulisi aina lähtökohtaisesti arvioida niiden tehokkaan käytön, palveluiden laadun ja toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Valtakunnallisesti toimiville kaupallisille verkkotoimijoille myönnetyt taajuudet ovat erittäin tehokkaassa käytössä ja tulevat olemaan myös jatkossa.

Toimintamallia taajuuksien jaossa ei ole syytä muuttaa, koska markkinat toimivat kuten niiden kuuluukin. Kilpailu on kovaa, hintataso käyttäjille edullinen ja verkkoinvestoinnit suuria. Verkkojen kattavuus sekä laatu ovat korkealla tasolla, jolloin myös verkkoon pääsy ja palveluiden saatavuus on erinomainen.

Rakentamista ja lupien myöntämistä helpotettava

Mobiiliverkot tarvitsevat toimiakseen tukiasemia, jotka yhdistetään runkoverkkoon valokuidulla. Jotta verkkoja voidaan rakentaa kysyntää vastaavasti, sekä kaapeleiden että tukiasemien lupa- ja rakentamismenettelyä tulee keventää huomattavasti ja sallia uudet rakennustekniikat. Erityisesti kuntasektori on lupamenettelyjen osalta erittäin pirstaloitunut, ja joitain yksittäisiä pilottihankkeita lukuun ottamatta kunnat ovat kategorisesti kieltäneet kevyempien rakennusmenettelyjen käyttämisen. Tähän on saatava muutos, jotta Suomen digikehitys voidaan turvata.

Marko Lahtinen on FiComin väliaikainen toimitusjohtaja ja lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

31.1.2018

Mobiilidata, 5G ja kuituverkot

Suomi on mobiilidatan maa

2010-luvulla mobiilidatan käyttö Suomessa on yli 30-kertaistunut.  Vuonna 2016 käytetyn mobiilidatan määrä Suomessa oli 1 060 000 teratavua ja vuonna 2017 pelkästään alkupuoliskolla 726 667 teratavua. Vaikka kasvu on hieman hidastunut, tämä on edelleen 57 % enemmän kuin vuotta aiemmin (Viestintävirasto).

Matkaviestinverkossa siirretty data Suomessa

Pohjoismaiden ja Baltian maiden viestintävirastojen yhteisen Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries –julkaisun mukaan Suomen matkapuhelinverkoissa siirrettiin dataa selkeästi muita Pohjoismaita ja Baltian maita enemmän. Kuukaudessa siirretty datamäärä henkilöä kohti oli vuonna 2016 Suomessa 16,05 gigatavua, kun se seuraavaksi tulleella Latvialla oli 6,54 gigatavua (viime vuoden vastaavia tietoja ei vielä ole saatavilla). Suomessa mobiilidataa siis siirrettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin seuravana olevassa Latviassa. Mobiilidataliikenteen määrä on vuodesta 2013 alkaen kasvanut Suomessa huomattavasti muita Pohjoismaita jai Baltian maita enemmän. Datamäärä henkilöä kohti tarkoittaa tässä sitä, että datamäärä on jaettu maan väestön lukumäärällä.

Mobiiliverkossa siirretty data Pohjoismaissa ja Baltian maissa, gigatavua/hlö/kk

Maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna matkapuhelinverkossa siirretyn datan määrä Suomessa on omissa lukemissaan. Tefficientin Industry Analysis – julkaisun mukaan Suomessa siirrettiin mobiilidataa vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin 11,3 gigatavua kuukaudessa yhtä SIM-korttia kohti. Listalla toisena olevassa Taiwanissa mobiilidatan määrä oli 9,7 gigatavua kuukaudessa yhtä SIM-korttia kohti. Seuraavina olevissa Itävallassa ja Tanskassa vastaavat lukemat olivat 5,5 ja 4,5 gigatavua kuukaudessa yhtä SIM-korttia kohti. Selvityksessä oli mukana yhteensä 35 maata. Tefficient ilmoittaa mobiilidatan määrän SIM-korttia kohti, mikä on eri asia kuin käyttäjää kohti. Yhdellä käyttäjällä on usein enemmän kuin yksi SIM-kortti, esimerkiksi matkapuhelimessa ja tabletissa.

Maailmanlaajuisten mobiilidatamäärien ennusteet näyttävät edelleen kasvua

Maailmanlaajuisten mobiilidatan käyttömäärien arviot ja ennusteet poikkeavat toisistaan, mutta kaikki ennakoivat kuitenkin voimakasta kasvua.

Cisco arvioi koko maailmanlaajuisen mobiilidatan määräksi tänä vuonna 16,6 eksatavua kuukaudessa, ja vuonna 2021 määrän ennustetaan olevan 48,3. Ennusteen mukainen kasvu vuosina 2016 - 2021 olisi 46 prosenttia vuosittain.

Ericssonin ennusteen mukaan maailmanlaajuisen mobiilidataliikenteen määrä vuonna 2023 olisi 110 eksatavua kuukaudessa. Tästä 95 prosenttia ennustetaan tulevan älypuhelimista.

Eniten mobiilidatan käyttöä lisäävät videot. Niiden osuuden ennustetaan vuonna 2023 olevan 75 prosenttia koko maailmanlaajuisesta mobiiilidataliikenteestä.  

5G tulee, olemmeko valmiita?

Kuluvan vuoden alussa 35 operaattoria 23 maasta on ilmoittanut sitoutumisestaan 5G-verkon käyttöönottoon.  Tarvittavat taajuudet on joko jo varattu tai niiden varaaminen 5G-verkon käyttöön on suunnittelun alla 42 maassa. GSA:n mukaan Euroopassa seitsemän maata suunnittelee taajuuksien huutokauppaa tai muuta jakamista vuosina 2018 – 2020. Suomen lisäksi näitä ovat Itävalta, Ranska, Tanska, Hollanti, Puola ja Sveitsi. (GSA, Global Mobile Suppliers Associaton.)

Suomessa Viestintävirasto on myöntänyt reilut kaksikymmentä testilupaa langattomia teknologioita hyödyntävien järjestelmien testi-, tutkimus- ja koekäyttöön. Niitä on myönnetty muun muassa huippunopean 5G:n testaamiseen ja esimerkiksi älyliikenteen ja teollisuusautomaation kehittämiseen. Testiluvat mahdollistavat alustan uusien palveluiden ja verkon toiminnallisuuksien testaamiselle sekä tukiasemien ja päätelaitteiden kehittämiselle. Testilupia ovat hakeneet teleoperaattorit, laitevalmistajat ja erilaiset tutkimushankkeet.

Euroopassa 5G-liittymiä ennustetaan olevan kuusi miljoonaa vuonna 2021. Vuoteen 2025 määrän ennustetaan kasvavan 182 miljoonaan (Idate). Maailmanlaajuisesti 5G-verkon liittymiä vuonna 2023 ennustetaan olevan yksi miljardi (Ericsson).

Valokuituverkot ja -liittymät valtaavat kiinteitä laajakaistamarkkinoita

Vuoden 2017 ensimmäisellä puolivuotiskaudella Suomessa oli yhteensä 741 000 valokuituliittymää joko rakennukseen tai kotiin, eli niitä oli 43 prosenttia kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä (Viestintävirasto).

OECD-maiden viimeisin tilasto valokuituliittymien määristä on vuoden 2016 lopusta. Sen mukaan valokuituliittymien osuus kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä oli Suomessa noin 31 prosenttia, ja OECD-maiden keskiarvo oli noin 21 prosenttia. OECD-maiden suurimmat valokuituliittymien osuudet olivat Japanissa, 75 prosenttia, ja Koreassa, 74 prosenttia kiinteistä laajakaistaliittymistä. Latviassa osuus oli 63 prosenttia ja Ruotsin 55 prosenttia. Norjassa, Virossa, Espanjassa, Islannissa ja Portugalissa valokuituliittymien osuus oli hieman Suomea suurempi, mutta erot eivät olleet isoja. (OEC)

OECD:n tilastossa kuituliittymät sisältävät FTTH- (kuitu kotiin), FTTP- (kuitu kiinteistöön) ja FTTB- (kuitu rakennukseen) liittymät, mutta eivät FTTC- (kuitu katuun, valokuitukaapelien asentaminen maan alle paikalliseen jakopisteeseen asti) liittymiä.

Viestintäviraston marraskuussa 2017 teettämän kuluttajatutkimuksen perusteella suomalaiset ovat yleisesti katsoen tyytyväisiä laajakaistapalveluihinsa. Arviointiasteikolla 1 – 5 kiinteän laajakaistaliittymän hinta-laatusuhde sai arvosanaksi 3,7 ja kiinteän laajakaistan toimivuus 3,8. Kuluttajat olivat tutkimuksen mukaan myös yhtä tyytyväisiä mobiililaajakaistapalveluihinsa.

 

Tämä aihe liittyy

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

13.12.2017

Marko Lahtinen FiComin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 1.1.2018

FiComin hallitus on nimittänyt järjestön lakiasioiden päällikön Marko Lahtisen FiComin va. toimitusjohtajaksi vuoden 2018 alusta. Uuden toimitusjohtajan haku on käynnissä, sillä tehtävää aiemmin hoitanut Petri Aaltonen siirtyy valtakunnallisen ympäristö- ja kierrätyspalveluita tarjoavan Paperinkeräys Oy:n johtoon 1.1.2018.

Marko Lahtinen hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä väliaikaisesti oman toimensa ohella siihen asti, kunnes uusi toimitusjohtaja nimitetään.


13.12.2017

Digitaalisten sisältöjen markkinat Suomessa

Median seurantaan käytetty aika kasvaa

15 - 74-vuotiaat suomalaiset käyttävät median seurantaan aikaa keskimäärin 7 tuntia 57 minuuttia päivässä. Mediapäivä piteni 20 minuuttia edellisvuodesta.

Eniten aikaa käytetään television, radion ja sanomalehtien parissa, selviää Kantar TNS:n tekemässä tutkimuksessa.

Median seurantaan käytetyn ajan jakauma prosentteina, tammi-kesäkuussa 2017

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo Suomessa vuonna 2016 oli yhteensä 3 804 miljoonaa euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 1,2 prosenttia.

Kustannustoiminnan (sisältää myös sähköiset kirjat ja lehdet) osuus oli noin 55 prosenttia. Sähköisen viestinnän osuus oli noin 39 prosenttia. Tästä television osuus oli noin kolme neljäsosaa, internetmainonnan osuus vähän alle neljäsosa ja radion osuus muutama prosentti. Tallenneviestinnän (äänitteet, videot, elokuvateatterit) osuus joukkoviestintämarkkinasta oli noin kuusi prosenttia. (Tilastokeskus).

Televisiota katselevat lähes kaikki

Finnpanelin mukaan suomalaiset käyttivät television katseluun päivittäin aikaa keskimäärin 2 tuntia 52 minuuttia vuonna 2016. Tämän vuoden tammi-lokakuun välisenä aikana television katseluun käytetty aika oli hieman laskenut: televisiota katseltiin 2 tuntia 46 min päivässä. Eniten viime vuonna televisiota katsoivat yli 65-vuotiaat, 4 tuntia 52 minuuttia, vähiten 10-24-vuotiaat, 53 minuuttia. 91 prosenttia väestöstä katseli televisiota viikoittain.

Viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista katsoi televisiota antenniverkon kautta ja 43 prosenttia kaapeliverkon kautta keväällä 2017. IPTV-liittymän kautta televisiota katsoi yhdeksän prosenttia ja satelliittivastaanoton kautta viisi prosenttia. Kahdeksan prosenttia ei katsonut televisiota lainkaan ja neljä prosenttia ei osannut sanoa vastaanottotapaa.

Kaapeli- ja iptv-verkon liittymien määrän kehitys Suomessa

Tämän vuoden kesäkuussa kaapeli-tv-verkon liittymiä oli 1 624 000, määrä kasvoi 3,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.  IPTV-liittymiä oli 419 000. Niiden määrä kasvoi noin seitsemän prosenttia (Viestintäviraston operaattoreilta keräämä tieto).

Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan 15 – 84-vuotiaiden kotitalouksista 18,3 prosentilla oli IPTV-liittymä.

Maksuttomista internet-palveluista tv-yhtiöiden netti-tv-palveluita (esimerkiksi Yle Areena) katsoi 72 prosenttia ja muita videopalveluita (esimerkiksi YouTube) 57 prosenttia. Maksullisista internet-tv-palveluista tv-yhtiöiden netti-tv-palveluita (esimerkiksi Ruutu+, Katsomo Total Sport) tilasi yhdeksän prosenttia ja muita maksullisia tilausvideopalveluita (esimerkiksi Netflix, HBO) tilasi 30 prosenttia. 65 prosenttia ei tilannut mitään maksullisista internet-tv-palveluista. (Viestintävirasto)

Maksullisia tv-kanavia tilaavien määrä, prosenttia tv-talouksista (ei sisällä Netflixin kaltaisia videopalveluita)

Finnpanelin mukaan vuonna 2016 maksullisia tv-kanavia tilasi 25 prosenttia tv-talouksista. Maksullisia tv-sisältöjä (edellisten lisäksi myös Netflixin tyyppiset videopalvelut) tilasi 37 prosenttia tv-talouksista.

Maksukanavien osuus koko tv-katselusta vuonna 2016 oli noin seitsemän prosenttia. Eniten maksukanavia katsoivat 4 - 9-vuotiaat, 17 prosenttia koko tv-katselusta ja vähiten yli 65-vuotiaat, viisi prosenttia koko tv-katselusta. (Finnpanel)

Musiikki sähköistyy edelleen

IFPI:n ja Teoston musiikin kuuntelusta tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät rahaa musiikin kuunteluun noin sata euroa vuodessa. Keskittynyttä musiikin kuuntelua oli 15 minuuttia päivässä ja musiikin taustakuuntelua noin yksi tunti päivässä.

Tärkein musiikin kuuntelulaite oli autossa oleva radiosoitin. Autoradiosta musiikkia kuunteli 65 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkein oli puhelin, sen osuus musiikin kuuntelusta oli 36 prosenttia.

Musiikin myynti Suomessa

Äänitemyynnin kokonaisarvo vuonna 2016 oli noin 37 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli lähes kaksi prosenttia. Digitaalisen musiikin osuus oli 75 prosenttia. Sen myynti kasvoi lähes 21 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Fyysisten äänitteiden myynti laski 31 prosenttia, ja sen osuus äänitteiden kokonaismyynnistä oli 25 prosenttia. (IFPI Finland)

e-kirjat yleistyvät pikkuhiljaa, sanomalehtiä luetaan edelleen eniten printtilehtinä

Suomessa myytiin vuonna 2016 sähköisiä julkaisuja (sisältää ladattavat sähkökirjat, äänikirjat, digitallenteet ja on-line julkaisut) noin 24 miljoonalla eurolla. Niiden myynti kasvoi edellisestä vuodesta 22 prosenttia. Osuus koko kirjamyynnistä oli lähes kymmenen prosenttia. Varsinaisia e-kirjoja (ladattavat sähkökirjat) myytiin noin viidellä miljoonalla eurolla, ja kasvua edellisestä vuodesta oli yli 200 prosenttia.  e-kirjojen osuus kirjojen euromääräisestä kirjamyynnistä oli 2,1 prosenttia.  (Suomen Kustannusyhdistys)

Kirjamyynti Suomessa

Suomen Kustannusyhdistyksen tilastot käsittävät noin 75 prosenttia markkinoista.

Sanomalehtien printtilevikin määrä vuonna 2016 laski noin kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Digitaalisen levikin määrä kasvoi 31 prosenttia. Sanomalehtien kokonaislevikki laski kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sanomalehtien kokonaislevikistä suurin osa (52 prosenttia) oli sekä painetun- että digilehden sisältäviä yhdistelmiä. Pelkkien digilehtien osuus levikistä oli 12 prosenttia ja printtilehtien osuus 36 prosenttia. (Tiedote, MediaAuditFinland).

Sanomalehtiä luetaan edelleen eniten painettuina lehtinä. Keväällä 2017 tehdyn viimeisimmän tutkimuksen mukaan matkapuhelimella sanomalehtiä lukevien määrä on noussut edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Kaikissa muissa lehtienlukutavoissa on tapahtunut laskua. Painettujen lehtien lukeminen on edelliseen vuoteen verrattuna laskenut kaksi prosenttiyksikköä. Lehtien luku tietokoneella on laskenut neljä ja tabletilla kolme prosenttiyksikköä. (Kansallinen mediatutkimus)

Sanomalehtien lukeminen viikoittain, prosenttia vastaajista

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

13.12.2017

Tavoitteena kannustava EU:n tekijänoikeussääntely

EU:ssa on parhaillaan käsittelyssä kaksi merkittävää, olennaisesti eurooppalaisen sisältömarkkinan kehitykseen vaikuttavaa säännösehdotusta: digitaalisten sisämarkkinoiden tekijänoikeusdirektiivi ja lähetystoiminnan asetus.

Teknologiatoimijoiden odotukset olivat korkealla, kun tekijänoikeusasioiden valmistelu siirrettiin sähköisistä sisämarkkinoista vastaavalle Euroopan komission Connect-pääosastolle. Komission Connectissa laatima digitaalisten sisämarkkinoiden tekijänoikeusdirektiiviehdotus ei ollut kuitenkaan odotusten mukainen. Direktiiviehdotus sisälsi yllättäen mm. vaatimuksen siitä, että esim. YouTuben, Googlen tai muun vastaavan videoalustojen tarjoajan pitää suodattaa palvelustaan laittomia sisältöjä. 

Lisäksi ehdotettiin tekijänoikeuksien laajentamista lehtikustantajille annettavalla uudella lähioikeudella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kustantaja voisi kieltää julkaisujensa käytön, ja julkaisuiden käyttäminen toisessa verkkopalvelussa olisi mahdollista vain korvauksista sopien. Tällainen toimintamalli ei ainakaan Ranskassa ja Saksassa ole tuottanut toivottuja tuloksia.

Tekijänoikeusdirektiivin yhteydessä annettiin myös lähetystoiminnan asetus, jolla on tarkoitus edistää teosten saatavuutta ja yksinkertaistaa tekijänoikeuksien hankintaa muun muassa ulkomaisten kanavien catch-up-palveluihin.

Ehdotukset ovat nyt EU:n toimielinten käsiteltävänä, ja ne voivat kääntyä käytännössä mihin tahansa suuntaan tahansa.

Ratkaisuilla kauaskantoisia seurauksia

Tekijänoikeusdirektiivin velvoitteet ovat osoittautuneet hyvin haastaviksi. Erityisesti videoalustapalvelujen velvoitteista on neuvostossa tehty ehdotus toisensa perään. Viimeisimpien tietojen mukaan kustantajien lähioikeus saattaisi mahdollisesti olla jäämässä pois varsinaisesta säädöstekstistä.

Mielenkiintoisena erilliskysymyksenä tekijänoikeusdirektiivissä on tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva säännös, joka helpottaisi louhintaa vain tutkimusorganisaatioiden tekemänä. Kaikenlainen tiedon uusi hyödyntäminen on tarpeen.

Lähetystoiminnan asetuksen ensimmäisissä valiokuntakäsittelyissä on EU-parlamentissa pyritty tekemään lisäyksiä, jotka toteutuessaan pirstoisivat oikeuksien selvittämistä siten, että yhtenäisen eurooppalaisen AV-markkinan kehittäminen kävisi käytännössä mahdottomaksi.

Eurooppalaiset palvelut ovat jo globaalissa kilpailussa, ja nyt tehtävät ratkaisut ovat  keskeisiä niiden kilpailukyvyn kannalta. Jos EU-säännökset tekevät oikeuksien hankkimisesta monimutkaista ja vanhakantaisesti tekniikkaan sidottua, voi epäonnisella ratkaisulla olla valitettavan kauaskantoiset seuraukset. Tekijänoikeussääntelyn tulee olla modernia ja mahdollistaa digitaalisuuteen perustuva liiketoiminta.

Vaikuttaa siltä, että tekijöiden korkean suojan huumassa helposti unohtuu, että verkko on toimintaympäristönä maailmanlaajuinen.

Jussi Mäkinen on FiComin lakimies. Seuraa Jussia Twitterissä: https://twitter.com/Jussi_M

11.12.2017

Testauksella varmistetaan toimiva ja laaja TV-laitetarjonta

FiComin antenni- ja kaapelitelevisioverkon päätelaitteille organisoima Antenna/Cable Ready HD -testausjärjestelmä varmistaa, että televisiot, kortinlukijat ja digiboksit toimivat moitteettomasti kaikkien suomalaisten operaattoreiden verkoissa ja että kuluttajat voivat ostaa laitteensa haluamaltaan jälleenmyyjältä.

Kun digitaalisia TV-lähetyksiä Suomessa vuosituhannen vaihteessa aloiteltiin, kävi niitä välittäville operaattoreille heti selväksi, että olisi paikallaan luoda päätelaitteille yhteiset tekniset vaatimukset ja testata verkkoon liitettävät laitteet jo ennen kuin ne saapuvat kodinkoneliikkeiden hyllyille. Tuolloin lukuisiin suomalaiskoteihin nimittäin hankittiin uudenuutukainen digiboksi, ja niissä ilmeni alkuvaiheessa runsaasti katsojille päänvaivaa aiheuttaneita ongelmia: esimerkiksi tekstitys puuttui tai kuva pikselöityi.  

Laitetestaus käynnistettiin kaapeliverkon digivastaanottimille vuonna 2006. Kun teräväpiirtolähetykset aloitettiin kaapelitelevisioverkossa vuonna 2008, päädyttiin ratkaisuun, jossa maksullisia HD-sisältöjä voi vastaanottaa vain Cable Ready HD -testauksen läpäisseillä laitteilla. Näin huolehdittiin myös teräväpiirtotekniikan mukanaan tuomasta sisällönsuojausvaatimuksesta: Suomen avoimessa laitemarkkinassa ohjelmayhtiöiden edellyttämä sisällönsuojaus on toteutettu linkittämällä maksukanavien katselussa tarvittava ohjelmakortti sekä päätelaite yhteen.

Antenniverkon lähetystekniikka uudistuu 1.4.2020

Televisiotekniikka kehittyy edelleen koko ajan: kanavamäärä lisääntyy ja tarjolla on teräväpiirron lisäksi esimerkiksi monikanavaääntä ja hybridipalveluita.

Iso, noin puolta Suomen kotitalouksista koskeva teknologiamuutos on edessä keväällä 2020, kun kaikki antenniverkon kanavat, myös Ylen ja kaupallisten tv-yhtiöiden vapaasti vastaanotettavat kanavat, siirtyvät käyttämään pelkästään uutta DVB-T2-lähetystekniikkaa.  Uusi tekniikka mahdollistaa paitsi teräväpiirtolähetykset, myös nykyistä suuremman määrän perustasoisia kanavia.

Uutta televisiota hankkimassa?

Antenniverkon uuden tekniikan mukaisten lähetysten vastaanottoon tarvitaan DVB-T2-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi. Helpoin tapa tunnistaa sopiva laite on tarkistaa, onko se Antenna Ready HD -sertifioitu. Antenna Ready HD -merkintä takaa sen, että laite on testattu ja toimii mm. tekstitysten osalta moitteettomasti kaikissa suomalaisissa antenniverkoissa.

Laitteiden testaaminen palvelee ensi sijassa kuluttajia, ja olisikin hyvä, että kuluttajat osaisivat vaatia hyväksyntää myös laitevalmistajilta. Hankkimalla Antenna Ready HD -hyväksytyn laitteen välttyy monelta harmilta ja varmistaa laitteen toimivuuden myös tulevaisuudessa.

Kaikki Antenna/Cable Ready HD -testiprosessin läpäisseet ja hyväksynnän saaneet laitteet on listattu kuluttajia, operaattoreiden asiakaspalveluhenkilöstöä ja laitekauppaa palvelevalla www.testatutlaitteet.fi -verkkosivustolla, johon on koottu myös muuta televisiotekniikkaan liittyvää faktaa. Nykyisen laitteensa toimivuutta jatkossa voi selvittää myös Viestintäviraston sivustolla www.toimiikotelkkarini2020.fi.

Lisätietoja:

Katja Laine on viestinnän ja televisioasioiden koordinaattori FiComissa.

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

11.12.2017

Mobiilivarmenteelle touko - marraskuussa 60 000 uutta käyttäjää

DNA, Elisa ja Telia käynnistivät kesän alussa kampanjan edistämään Mobiilivarmenteen käyttöä suomalaisten ensisijaisena tapana kirjautua verkkopalveluihin. Tuolloin mm. avattiin uusi verkkosivusto osoitteessa mobiilivarmenne.fi.

Kampanjan aloittamisen jälkeen jo 60 000 suomalaista on ottanut käyttöönsä Mobiilivarmenteen.

Mikä mobiilivarmenne?

Mobiilivarmenne on helppo ja turvallinen tapa kirjautua verkkopalveluihin matkapuhelimella. Se on puhelimen SIM-kortilla sijaitseva sähköinen henkilöllisyystodistus, jonka avulla voi tunnistautua verkkopalveluissa ja esimerkiksi hoitaa veroasioitaan, tilata uuden passin tai tarkastella terveystietojaan kätevästi ja täysin turvallisesti netissä.

Mobiilivarmenne toimii jo noin 20 000 eri palvelussa: mukana on mm. valtion ja kuntien julkisia palveluita, pankkiasiointia, vakuutusasioita sekä terveydenhuoltoa.

Lue lisää Mobiilivarmenteesta!


6.12.2017

Onnitteluviesti suomalaisille

Itsenäinen Suomi täyttää tänään pyöreät sata vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio lähettää suomalaisten matkapuhelimiin tekstiviestionnittelun, jota suomalaiset teleoperaattorit lähettävät parhaillaan.

Matkapuhelimeen tulee Suomi 100:lta seuraava viesti: Itsenäinen Suomi täyttää tänään 100 vuotta. Onnea Suomi ja suomalaiset! Det självständiga Finland fyller 100 år idag. Grattis Finland och finländare!

Viestien lähettäminen aloitettiin tänään kello 10, ja operaattorit arvioivat saavansa lähetykset päätökseen kello 18 mennessä.

- Syntymäpäiväonnitteluja on toivoteltu jo monessa muodossa, mutta halusimme puhelinoperaattoreiden kanssa vielä huomioida mahdollisimman montaa suomalaista syntymäpäiväsankaria ihan henkilökohtaisesti. Mikä sen suomalaisempaa kuin onnittelu tekstiviestillä, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen iloitsee.

Onnittelutoivotuksen suomalaisille lähettävät DNA Oyj, Elisa Oyj, Telia Finland Oyj ja Ålands Telefonandelslag.

Lue lisää: http://suomifinland100.fi/news/onnitteluviesti/

Mediayhteydet:

  • Suomi 100 viestintä/SEK, suomi100media@sek.fi, p. 050 327 5160
  • DNA:n viestintä, p. 044 044 8000
  • Elisan viestintä, p. 050 305 1605
  • Telian viestintä, p. 02040 54000
  • ÅLCOM, VD Daniel Dahlén, tel. 0457 5483 611

3.11.2017

Mitä tulisi huomioida uudessa digitaalisen infran strategiassa?

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti kesällä uuden digitaalisen infrastruktuurin strategian valmistelun. Strategiassa tullaan määrittelemään toimenpiteet nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Lisäksi siinä määritellään Suomen laajakaistatavoite vuodelle 2025 ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Strategia tulee olemaan teknologianeutraali, eli se koskee sekä kiinteää että langatonta laajakaistaa.

Digitalisaatio muuttaa globaalisti kaikkea, joten siihen pohjautuvaa ydintä – viestintäinfraa – on hyvä aika ajoin tarkastella myös kansallisen strategian näkökulmasta. Maailma on muuttunut merkittävästi sitten vuoden 2008, jolloin edellinen kansallinen laajakaistaohjelma hyväksyttiin.

Strategioiden väliin jäävänä kahdeksana vuotena on tapahtunut paljon. Esimerkiksi:

  • Suomi on noussut mobiiliyhteyksien kärkimaaksi hyvin toimivan taajuuspolitiikan siivittämänä.
  • Kiinteiden verkojen tekniikka on kehittynyt ja kehittyy jatkuvasti, ja verkkoihin investoidaan vuosittain keskimäärin yli 200 miljoonaa euroa.
  • Keskeiset verkkoyritykset julkistivat laajakaistan toimeenpano-ohjelman  yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa vuonna 2016.
  • Viestintäyhteyksien ja -palveluiden tarjoamisessa kilpaillaan kovaa, mistä kuluttaja hyötyy monipuolisina, laadukkaina ja edullisina palveluina.

Kysynnän kasvattaminen lisää tarjontaa

FiCom on laatinut strategiaan liittyvän oman ohjelmansa, jossa tavoitteeksi on vaatimattomasti asetettu, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman paras nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonnassa. Ohjelmassa on esitetty yhdeksän keinoa, jolla tähän tavoitteeseen päästään. Keinojen keskiössä ovat kysyntä, teknologianeutraalisuus, taajuuspolitiikka ja rakentamisen lupamenettelyt.

Kysynnän edistämistä tulee kehittää ja tehostaa monella eri tavalla. Kuluttajat eivät nimittäin ole kovin innokkaita hankkimaan esimerkiksi nopeita kuituyhteyksiä. Viestintäviraston tänä vuonna tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan 59 % kotitalouksista ei ole hankkinut tai kiinnostunut hankkimaan valokuitua.

Kysyntää ohjaavat tällä hetkellä melko pitkälle sisältöpalvelut, mutta kysyntää voisi lisätä myös julkisilla palveluilla sekä verotuksen keinoin. Yksi mahdollisuus olisi laajentaa kotitalousvähennysoikeus koskemaan koko kiinteän tilaajayhteyden rakentamista, myös oman tontin ulkopuoliselta osuudelta. Nyt verovähennyksen voi tehdä vain siitä työstä, joka tehdään omalla tontilla.

Terveydenhuollon palveluissa sekä viranomaistoiminnoissa on paljon potentiaalia kysynnän edistämiseksi. Veroehdotusta lukuun ottamatta digitalisaation hyödyntämisessä ollaan yleisesti ottaen vasta alkuvaiheessa.

Oleellista palveluiden toimivuus, ei käytetty tekniikka

Ministeriön strategian teknologineutraali lähestymistapa on oikea. Palveluiden käyttäjille verkkotekniikalla ei ole merkitystä, vaan sillä, että haluttu palvelu on saatavilla ja toimii moitteettomasti. Suurinta osaa kuluttajista ei kiinnosta, millaista tekniikkaa heidän käyttämänsä palvelun toteuttaminen vaatii, kunhan palvelun käyttö on sujuvaa.

Tarjonnan edistämisessä lainsäätäjän tulee olla kehityksen mahdollistaja ja säännellä toimintakenttää vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Ensiarvoisen tärkeää on luoda tasavertaiset mahdollisuudet kaikille toimijoille.

Marko Lahtinen on FiComin väliaikainen toimitusjohtaja ja lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

1.11.2017

Laajakaista - investoinneista, hinnoittelusta ja käytöstä

Teleyritykset investoivat teletoimintaan 17 prosenttia teletoiminnan liikevaihdostaan vuonna 2016

Teleyritysten teletoiminnan investointiaste on pitkään pysytellyt korkeana vaihdellen 16 – 20 prosentin välillä. Viime vuonna teletoiminnan investointiaste oli 17 prosenttia. Investoinnit teletoimintaan olivat yhteensä 591 miljoonaa euroa. Matkaviestinverkon osuus tästä oli 51 prosenttia eli 301 miljoonaa euroa, kiinteän verkon osuus 41 prosenttia eli 242 miljoonaa euroa ja tv- ja radiotoiminnan osuus 8 prosenttia eli 48 miljoonaa euroa. (Viestintävirasto)

Teleyritysten investointien jakauma, miljoonaa euroa (aineelliset ja aineettomat bruttoinvestoinnit)

Teleyritysten investointiaste on selkeästi korkeampi kuin muun yrityssektorin. Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa investointien vertailulukuna käytetään aineellisia nettoinvestointeja

Televiestinnän aineelliset nettoinvestoinnit viime vuonna olivat 13,8 prosenttia liikevaihdosta. Koko yrityssektorin (tässä myös televiestintä mukaan luettuna) investoinnit vastaavana aikana olivat 4,2 prosenttia.

Koko yrityssektorin ja televiestinnän investoinnit, prosenttia liikevaihdosta

Tiedonsiirtopalvelujen hinnat laskevia

Viestintäviraston laskemassa tiedonsiirtopalvelujen hintaindeksissä perusvuosi on 2008. Tiedonsiirtopalvelujen hinnat ovat laskeneet lähes puoleen indeksin lähtötasosta.

Tiedonsiirtopalvelujen hintatasoindeksi*, 2008=100

*) Reaalihinta. Suhteutettu yleiseen kuluttajahintojen nousuun

Vuonna 2016 tiedonsiirtopalvelujen hintatasoindeksi nousi yhdellä pisteellä edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteän verkon tiedonsiirtopalvelut laskivat 4 pistettä ja matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelut nousivat 5 pistettä. Indeksin perusvuodesta 2008 tiedonsiirtopalvelujen hintaindeksi on laskenut 40 pisteellä. (Viestintävirasto)

Laajakaistaliittymien määrät ja nopeudet Suomessa hyvällä tasolla

Viestintäviraston tilastojen mukaan Suomessa oli kiinteitä laajakaistaliittymiä yhteensä 1,707 miljoonaa kuluvan vuoden kesäkuun lopussa. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 0,2 prosenttia. Liittymistä 86,6 prosenttia oli kotitalouksissa.

Mobiililaajakaistaliittymiä kesäkuun lopussa oli 8,030 miljoonaa, kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 4,8 prosenttia. Liittymistä 99,5 prosenttia oli kuukausimaksullisia. Mobiililaajakaistaliittymistä 73,7 prosenttia oli kotitalouksissa.

Kiinteän verkon laajakaistayhteyksistä nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s  oli tämän vuoden kesäkuun lopussa 42 prosenttia, mikä oli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Nopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s liittymiä oli 30 prosenttia kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä. Niissä kasvua oli neljä prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 

Laajakaistaliittymien yhteysnopeudet kiinteässä verkossa

Mobiiliverkon yhteysopeuksista vähintään 30 Mbit/s liittymiä oli kesäkuun lopussa 57 prosenttia mobiililiittymistä, mikä oli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Vähintään 100 Mbit/s yhteysnopeuksia oli 26 prosenttia, vuotta aiemmin niitä oli 18 prosenttia.

Laajakaistaliittymien yhteysnopeudet mobiiliverkossa

Nopeita laajakaistayhteyksiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän

Euro-IX julkaisee tilastoja Euroopan ja koko maailman IP-liikennemääristä. Vuonna 2016 huippuliikenteen kokonaismäärä Euro-IX-alueella kasvoi 15,8 prosenttia ja maailmanlaajuisesti se kasvoi 4,2 prosenttia.

Suomessa internetiä käytetään EU-maiden keskiarvoa enemmän. Eurostatin tekemän vertailun mukaan EU:ssa keskimäärin 76 prosenttia 16 – 74-vuotiaista käytti internetiä vähintään kerran viikossa viime vuonna. Suomessa vastaava osuus oli 91 prosenttia.

Internetin henkilökäyttäjät EU-maissa

Viestintäviraston keväällä 2017 tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan 93 prosentilla suomalaisia kotitalouksia oli käytettävissä internetyhteys. Puolella vastaajista oli käytössä sekä kiinteä että mobiili yhteys. Tutkimuksen mukaan suosituimpia internetyhteydellä käytettyjä palveluja olivat tiedonhaku ja uutisten luku nettisivuilta (90 prosenttia vastaajista), sähköpostin lukeminen (88 prosenttia vastaajista), vahvaa tunnistautumista vaativat viranomais-, terveys- tai pankkipalvelut (88 prosenttia vastaajista), videoiden tai televisio-ohjelmien ja elokuvien katselu (72 prosenttia vastaajista), sosiaalinen media (64 prosenttia vastaajista), tavaroiden ja/tai palvelujen ostaminen (61 prosenttia vastaajista) ja musiikin kuuntelu (60 prosenttia vastaajista).

Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan keväällä 2016 musiikkia kuunteli internetistä 58 prosenttia 16 - 89-vuotiaista, tilausvideopalveluita (kuten Netflix tai Viaplay) katseli 31 prosenttia, internetin videopalveluita (kuten Youtube tai Vimeo) katseli 62 prosenttia ja 30 prosenttia pelasi pelejä tai latasi pelejä internetistä omalle koneelleen.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

1.11.2017

Muutos FiComin hallituksen kokoonpanossa

HP Finlandin toimitusjohtaja Ari Koskinen on jäänyt eläkkeelle, ja kaikista HP:n Suomen ja Baltian liiketoiminnoista vastaa 1.11.2017 alkaen Jarkko Huhtaniitty (KTM). Huhtaniitty siirtyi tehtävään Hewlett Packard Enterprise -yhtiön Financial Services -yksiköstä, jossa hän on viimeksi johtanut Länsi-Euroopan toimintoja.

Kiitämme Ari Koskista aktiivisesta hallitustyöskentelystä ja toivotamme Jarkko Huhtaniityn tervetulleeksi vahvistamaan hallituksen kokoonpanoa ja linjaamaan FiComin toimintaa.

Tämä aihe liittyy


30.10.2017

Kyselytutkimus: Suomalaiset haluavat sähköiseltä tunnistautumiselta helppoutta ja turvallisuutta

Suomalaisista kaksi kolmasosaa haluaa tunnistautua sähköisesti missä ja milloin tahansa, kertoo laajin Suomessa koskaan toteutettu sähköisen henkilötunnistautumisen kyselytutkimus. Mobiilivarmenteen avulla matkapuhelimen käyttäjä voi hyödyntää henkilökohtaisia viranomais- ja julkishallinnon sekä esimerkiksi vakuutusyhtiöiden palveluita helposti ja turvallisesti. Kyselytutkimus osoittaa, että vaikka sähköiselle tunnistautumiselle on olemassa selkeä tarve, Mobiilivarmenteen tuntee vain kaksi kolmesta vastaajasta.

Mobiilivarmenteen teettämän Henkilötunnistautuminen verkossa -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat käyttää sähköisiä palveluita älypuhelimella. Vastaajista 70 prosenttia piti erittäin tai melko hyödyllisenä sitä, että palveluihin voi tunnistautua mobiililaitteella. Peräti kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa sähköisen tunnistautumisen olevan aina saatavilla.

Mobiilivarmenne on DNA:n, Elisan ja Telian asiakkailleen tarjoama palvelu, jolla voi tunnistautua sähköisiin julkisiin palveluihin. Mobiilivarmenteen avulla voi hankkia itselleen esimerkiksi passin. 

‒ Suomalaiset haluavat helpon, turvallisen ja aina mukana kulkevan tunnistautumistavan. Mobiilivarmenne on operaattoreiden vastaus tähän tarpeeseen. Se sijaitsee kännykän SIM-kortilla, joten käytännössä palvelu on jokaisen saatavilla. Mobiilivarmenne täyttää lain vaatiman vahvan tunnistamisen vaatimukset, kertoo Telian Senior Business Manager Stefan Anderson.

Mobiilivarmenteen käyttö yleistyy

Kyselytutkimuksen perusteella Mobiilivarmenne on tuttu yli 60 prosentille vastaajista. Käyttöön sen on ottanut joka viides. Mobiilivarmenteen käyttäjistä enemmistö on miehiä, mutta naiset käyttävät sitä säännöllisemmin ja monipuolisemmin. Naisista joka neljäs käyttää Mobiilivarmennetta päivittäin tai lähes päivittäin.

Yleisimmin Mobiilivarmennetta käytetään tunnistautumiseen pankkipalveluissa, Omakanta-palvelussa sekä Kelan palveluissa. Muita suosittuja käyttökohteita ovat muun muassa kunnallisen terveydenhuollon, verottajan sekä poliisin palvelut. Uuden Suomi.fi-sivuston myötä Mobiilivarmennetta voi nyt käyttää 20 000 julkisessa palvelussa.

Julkisten palvelujen lisäksi mukana on myös yksityisiä palveluja tarjoavia yrityksiä. Muun muassa OP, Oma Säästöpankki, Bank Norwegian, Varma ja If tarjoavat jo nyt vakuutus- ja pankkipalveluita Mobiilivarmenteen käyttäjille.

‒ Ihmiset haluavat käyttää sähköisiä palveluita missä ja milloin se heille parhaiten sopii. Siksi tunnistautumisen pitää olla helppoa ja turvallista erityisesti puhelimella. Omassa puhelimessa oleva Mobiilivarmenne onkin turvallisin ja helpoin tapa kirjautua sähköisiin palveluihin, toteaa DNA:n Handset-liiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.

‒ Olemme operaattoreina yhdessä kehittäneet Mobiilivarmenne-palvelua asiakkaillemme. Käytön helppous on ollut tärkein asia tässä työssä, avaa Elisan tuotepäällikkö Perttu Hörkkö. Koska Mobiilivarmenne perustuu henkilökohtaiseen puhelinnumeroon ja itse valittuun tunnuslukuun, se onkin oikeastaan sähköinen henkilöllisyystodistus, jatkaa Hörkkö.

Mikä on Mobiilivarmenne?

  • Mobiilivarmenteella voi todistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa.
  • Mobiilivarmenteen saa käyttöön oman operaattorin verkkosivuilla tai myymälässä.
  • Mobiilivarmenne toimii tällä hetkellä 20 000 julkisessa palvelussa. Sillä voi esimerkiksi tilata passin, tehdä muutoksia verokorttiin, varata ajan lääkärille, tarkastella sähköisiä reseptejä tai tehdä kansalaisaloitteen. Palveluiden määrä kasvaa jatkuvasti ja julkisten palvelujen lisäksi mukana on myös yksityisiä palveluja tarjoavia yrityksiä.
  • Mobiilivarmenne sijaitsee puhelimen SIM-kortissa. Tunnistautuminen tapahtuu omalla puhelinnumerolla ja itse valitulla tunnusluvulla.
  • Mobiilivarmenne on Suomen suurimpien operaattoreiden DNA:n, Elisan ja Telian yhteinen palvelu.

www.mobiilivarmenne.fi

Mitä tarkoitetaan vahvalla sähköisellä tunnistamisella?

Vahvalla sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan henkilöllisyyden todentamista sähköisesti. Vahvan sähköisen tunnistamisen avulla kuluttajat voivat turvallisesti vahvistaa henkilöllisyytensä erilaisissa sähköisissä palveluissa. Tunnistamisessa käytettyjä tunnistusvälineitä ovat puhelinoperaattorien mobiilivarmenteet, pankkien käyttämät verkkopankkitunnukset ja Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne. Lähde: Viestintävirasto

Henkilötunnistautuminen verkossa -kyselytutkimus tehtiin DNA:n, Elisan ja Telian Mobiilivarmenne-yhteismarkkinointihankkeen toimeksiannosta Bilendi Finland Oy:llä syyskuussa 2017. Online-tutkimukseen Bilendin paneelissa vastasi 1 000 kuluttajaa, jotka olivat iältään 18‒75-vuotiaita. Otos edustaa suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Kyseessä on laajin koskaan toteutettu kuluttajatutkimus sähköiseen verkossa tunnistautumiseen liittyen.

 


19.10.2017

Suomessa parhaat laajakaistayhteydet
- FiComin laajakaistaohjelma

FiComin tavoitteena on, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman paras nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonnassa. Mobiilit ja kiinteät verkot täydentävät ja tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän toisiaan.

FiCom on laatinut yhteistyössä jäsenyhtiöidensä kanssa tavoiteohjelman sen varmistamiseksi, että Suomi on laajakaistan huippumaa myös tulevaisuudessa. Ohjelmassa otetaan kantaa mm. rakentamisen helpottamiseen, kysynnän edistämiseen sekä teknologianeutraaliuteen.

Tutustu FiComin laajakaistaohjelmaan!


Pages