Älykkäitä ratkaisuja kasvavaan datatarpeeseen – valintojemme keskiössä on energiatehokkuus
Elämme digitaalisen vallankumouksen aikakautta, ja datan käyttömäärät kasvavat räjähdysmäisesti. Yhä useammat ihmiset ja yritykset ovat riippuvaisia nopeista ja luotettavista datayhteyksistä, jotka mahdollistavat niin arjen askareet kuin menestyksekkään liiketoiminnankin. Kehitys on tuonut mukanaan myös haasteita, etenkin ilmaston kannalta. On välttämätöntä löytää ratkaisut kasvavaan datatarpeeseen siten, että hiilidioksidipäästöt eivät kasva.
Tiivistettynä haaste on siinä, miten vastata datan kasvavaan tarpeeseen ja samalla suitsia energiankulutuksen kasvua. ICT-alan osuus maailman sähkönkulutuksesta on noin 4–10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 3–5 prosenttia. Suurin osa myös DNA:n päästöistä syntyy juuri sähkönkulutuksesta. Olemme kuitenkin jo oikealla tiellä, sillä epäsuorat päästömme eivät kasvaneet juurikaan vuosien 2021–2022 välillä huolimatta merkittävästä 5G-verkkomme laajentamisesta. Suomessa ollaan onneksi myös muuta maailmaa edellä, ja ICT-ala tuottaa vain 0,04 prosenttia koko maamme kasvihuonepäästöistä.
ICT-ala onkin tarttunut ilmastohaasteeseen ottamalla käyttöön uutta, energiatehokkaampaa ja älykkäämpää teknologiaa. Tekoälyn avulla on mahdollista optimoida verkon energiasäästön tehokkuutta kulloisenkin tilanteen ja tarpeen mukaan. Erityisen suuri hyöty tekoälystä on juuri 5G-aikaan päivittyvissä radioverkoissa. Säästöt ovat jo nykyisellään merkittäviä, ja odotettavissa on vähintään vuosittaisia kehitysaskelia tehokkuuden parantumisessa jatkossakin.
Miten tekoäly sitten toimii? Konkreettinen esimerkki on laitteiston tehojen ja siten energiankulutuksen laskeminen hiljaisen liikenteen aikaan. Jo aiemmin samaa työtä on tehty geneeristen verkkoalgoritmien toimesta, mutta tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia tehdä tätä vielä tehokkaammin ja tarkemmin. Algoritmit opettelevat ensin tukiaseman liikennetrendejä sekä tutkivat palveluiden käyttäytymistä ja seuraavat niiden laatua. Oppimansa perusteella ne säätävät myös energiankulutusta.
Tehokkuudesta huolimatta sähköä kuluu – tuulivoimasta vihreä selkäranka
Vaikka radioverkon datamäärään suhteutetut päästöt ovat laskeneet merkittävästi viime vuosien aikana, ei ICT-alalla ole realistista tavoitella absoluuttista energiankulutuksen vähentämistä. Yhteiskunnassa täysvaltaisesti toimiminen vaatii yhä enemmän datankäyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki käyttämämme energia on tärkeää tuottaa ilmastoystävällisesti. DNA:lla olemme erityisen ylpeitä siitä, että kaikki itse ostamamme energia on vihreää, tuulivoimalla tuotettua. Hiilineutraaliuteen pyrimme vuoteen 2030 mennessä ja haemme paraikaa osana Telenoria SBTi:ltä (Science Based Targets initiative) hyväksyntää nettonollatavoitteellemme.
Radioverkon lisäksi myös muut verkkoratkaisut ja erityisesti konesalit sekä muut laitetilat vaativat sähköä. Laitetiloissa me hyödynnämme useita erilaisia, tehokkaita sähkönsyöttöjärjestelmiä ja tehostettuja hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia. Lämmitämme esimerkiksi Raumalla lähistöllä sijaitsevaa lääkärikeskusta. Lisäksi on hyvä huomata, että kun tarjoamme palvelinkeskuspalveluitamme keskitetysti myös muiden yritysten tarpeisiin, pienenevät päästöt ja sähkönkulutus välillisesti, kun näiden yritysten ei tarvitse hankkia omaa fyysistä palvelinta tiloihinsa. Pilvipalveluiden käyttö voi siis olla myös ympäristöteko.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa energiatehokkuuteen dataverkoissa on välttämätön askel kohti kestävää tulevaisuutta. Olipa kyse sitten 5G-verkoista, valokuituverkoista tai muista verkkoratkaisuista, on tärkeää varmistaa, että datan kasvava tarve tyydytetään samalla kun ympäristövaikutukset minimoidaan. Energiatehokkuuden ja ilmaston huomioimisen avulla voimme rakentaa kestävämmän digitaalisen maailman, joka palvelee meitä tehokkaasti samalla kun säilytämme ympäristön hyvinvoinnin.