Älykoti edellyttää järjenkäyttöä
Älykkyys on tulossa koteihimme isolla rytinällä. Jos ostat esimerkiksi uuden TV:n, se pyrkii nettiin ennen TV-kanavahakua. Sama trendi on käynnissä kaikkien kodinkoneiden osalta, eikä kehitykselle näy loppua. Esimerkiksi Samsung on jo pitkää kertonut tavoitteekseen tehdä kaikista tuotteistaan nettiin yhdistyviä ja keskenään kommunikoivia vuoteen 2020 mennessä. Parin vuoden päästä esimerkiksi pölynimuria ilman älyä ei todennäköisesti ole enää edes saatavilla.
Miksi älykoti ei ole aiemmin lähtenyt liikkeelle täydellä vauhdilla ja miksi se lähtisi nyt? Pelkkä älykkyys ei itsessään vielä kiinnosta meitä käyttäjiä, vaan sen pitää tarjota selkeää lisäarvoa ilman hankaluuksia. Näin se ei ole aina aikaisemmin ollut.
Esimerkiksi kännykällä ohjattavat älyvalaisimet tekevät yksinkertaisesta valon säätämisestä aiempaa monimutkaisempaa. Vanha kunnon valon käyttöjärjestelmä – katkaisin seinässä – toimii todella hyvin. Vaikka innostun lähtökohtaisesti kaikesta, vaikka pienistä kivistä, en ole vielä pystynyt perustelemaan itselleni älyvalaisimien hankintaa.
Mutta erityisesti ääniohjaus, laitteiden automaation lisääntyminen sekä niiden keskinäinen älykäs kommunikointi tulevat lähitulevaisuudessa kehittymään isoilla askelilla. Laitteiden intuitiivinen yhteistyö tulee muuttamaan käyttäjäkokemuksen paljon paremmaksi. Siksi uskon kodin älykkyyden läpimurron olevan viimein käsillä.
Liittyykö älylaitteisiin mitään riskejä? Ei kai tämä kehitys voi pelkkää riemuvoittoa olla? Erityisesti tietoturvaan kannattaa kiinnittää huomiota ja nähdä näiden laitteiden valinnassa ja käyttöönotossa vähän vaivaa. Älylaitteet ovat usein kuin pieniä tietokoneita ja ne voidaan hakkeroida siinä missä pöytäkoneesikin. Eli vaikka et sen VHS-nauhurin käyttöohjetta olisi aikanaan lukenutkaan, nyt on hyvä ottaa manuaali käteen.
Itse laitteiden osalta tarkista ainakin nämä asiat:
- Päivitykset: Voiko laitetta päivittää, miten se tapahtuu, onko se automaattista, onko laitevalmistaja sitoutunut julkaisemaan tietoturvapäivityksiä?
- Jos laitteessa on salasana, varmista että sen voi vaihtaa ja vaihda se välittömästi käyttöönotossa.
Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, miten kytket laitteet nettiin. Pyri kytkemään laitteet lähtökohtaisesti siten, että niihin on pääsy vain kodin sisäverkon puolelta. Kodin laajakaistareititin on itse asiassa hyvin keskeisessä roolissa kodin älylaitteiden suojauksessa. Oikein asennettuna se ei paljasta siihen kytkettyjä laitteita ulkopuolelta tuleville yhteyspyynnöille. Reitittimen käyttöohjeeseen ja asetuksiin kannattaa siis tutustua huolellisesti. Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut IOT-laitteiden tietoturvasta hyvän ja käytännönläheisen oppaan, se kannattaa lukea läpi.
Teknisten tietoturvaratkaisujen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota älylaitteen valmistajaan ja siihen ekosysteemiin, johon olet liittymässä. Luotatko ko. toimijaan? Kodinkonekaupastakin on tulossa uudella tavalla luottamusbisnestä, koska usein älylaitteet myös keräävät meistä ja ympäristöstään monenlaista tietoa.
Parhaimmillaan valmistajalle kerätystä datasta saadaan käyttäjille erittäin hyödyllisiä raportteja ja vertailutietoa. Olen esimerkiksi itse jo vuosia käyttänyt aktiivisesti älykelloa urheilutreeneissäni. Mahdollisuus kehitykseni seuraamiseen ja erityisesti vertailutieto muihin käyttäjiin motivoivat minua treeneissäni, pidän niitä olennaisina älykellon ominaisuuksina.
Älyä ei tarvitse pelätä, mutta älä osta sikaa säkissä ja näe vähän vaivaa kantaessasi uusimpia vempaimia kotiisi. Näin pääset nauttimaan entistä fiksumpien laitteiden ja palveluiden parhaista puolista huolettomammin.