(Ei oo) pilvee, pilvee, pilvee…
Miten pilvipalvelujen käyttö vaikuttaa organisaatioiden toimintakykyyn?
En usko, että tänään yksikään organisaatio epäilee, onko pilvipalveluita tarjolla.
En usko, että tänään yksikään organisaatio epäilee, onko pilvipalveluista hyötyä.
En usko, että tänään yksikään organisaatio epäilee, ovatko pilvipalvelut tärkeitä.
Voisin helposti julistaa Juicen 70-luvulla tunnetuksi tekemän laulun kertosäkeen vääräksi ja todeta, että tarvetta päivitykselle olisi. Mutta onko asia näin yksinkertainen? Kuten yleensä, vastaus on: ei valitettavasti. Esitän tässä kirjoituksessani kaksi pilveen liittyvää ajankohtaista kysymystä, joiden toivon herättävän ajatuksia ja keskustelua.
Kun ympäristö monimuotoistuu eri sovellusten ja pilvialustojen myötä, kuinka käy yritysten digitaaliselle terveydentilalle?
Pilvipalvelut ja -markkinapaikat ovat merkittävästi laskeneet sovellusten kehityskustannuksia, ja samalla vahvasti muuttaneet jakelukanavia. Tämän seurauksena käytössä olevien sovellusten määrä ja pilvialustojen heterogeenisuus kasvavat kiihtyvällä vauhdilla organisaatioissa. Okta Business @Work 2021 -raportin mukaan esimerkiksi julkishallinnon käytössä oleva keskimääräinen sovellusten määrä kasvoi vuosien 2017 – 2020 aikana 32:sta 77:ään. Kasvua tapahtui neljässä vuodessa 140 %, ja huima 43 %:n kasvu pelkästään viime vuonna. Huh huh.
Kysymys 1: Kun yritysten käytössä olevien sovellusten, erilaisten pilvialustojen ja näiden välisten integraatioiden määrä kasvaa ja monimuotoistuu, miten varmistaa liiketoiminnan digitaalinen terveys ja kyberturvallisuus?
Pilvipalvelujen käyttöaste suomalaisissa organisaatioissa on Euroopan korkein
FiComin Tietopankin mukaan pilvipalvelujen käyttöaste Suomessa tällä hetkellä on 75 %. Se on selvästi korkeampi kuin muissa Euroopan maissa, ja kasvaa koko ajan. Oma tulkintani on, että useiden suomalaisten organisaatioiden ”kaikki pilveen” -it-strategia nostaa lukuamme. Varsinkin organisaatioissa, joissa on vähän omaa it-osaamista ja jotka nojaavat ulkoistuksiin, tämä strategia on ollut trendi ja tuonutkin lyhyen aikavälin kustannussäästöjä.
Kysymys 2: Onko ”Kaikki Pilveen” IT-strategia oikeasti strategia vai erään organisatorisen siilon (kustannus) optimointia? Tärkeimpänä kysymyksenä on – miten varmistamme digitaalisen liiketoiminnan terveyden, kun virtuaalinen Covid-19 sulkee fyysisten rajojen sijaan digitaalisia rajoja? Yksinkertaisimmillaan kysymys on kuinka toipua tilanteesta, jossa data on saatavilla, mutta ei sovellusta? Tai data ja sovellus on saatavilla, mutta ei yhteyksiä?
Otsikon mukaisesti toivon, että yhdessä arvioimme ja keskustelemme laajemmin pilvipalveluiden vaikutuksista organisaatioiden toimintakykyyn, jotta Juicen laulun sanat eivät jokin päivä yllätä meitä ja siten vakavasti lamauta toimintakykyämme. Sen ei tarvitse olla kuin se YKSI (pilvi)sovellus, joka rampauttaa toimintamme.
Varma asia on, että pilvipalvelut ovat täällä jäädäkseen.