Julkishallinto luo edellytyksiä – yksityiset yritykset luovat ja tuottavat palvelut
Digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia luoda talouskasvua ja tuottavuutta sekä hyvinvointia ja kilpailukykyä Suomelle. Digitalisaation hyödyntäminen on myös ratkaisevassa roolissa vihreän siirtymän toteuttamisessa.
Suomi voi menestyä vain julkishallinnon ja elinkeinoelämän hyvällä yhteistyöllä. Julkisen hallinnon rooli on luoda edellytyksiä digipalveluiden syntymiselle, ei tuottaa niitä itse.
Valtio tai julkishallinto voi toki tarjota palveluja, jos niitä ei markkinaehtoisesti synny. Esimerkiksi turvallisuus- ja terveydenhuollon alalta tällaisia palveluita löytyy.
Julkishallinnon ja yksityisen toiminnan roolit on kuitenkin pidettävä selkeinä. Valtion etu on olla toimintojen mahdollistaja ja yritysten puolestaan toimintojen toteuttajia.
Valtionyhtiöissä ja valtion enemmistöyhtiöissä on huomioitava erityisesti kilpailuneutraliteetti, eikä kilpailluille yksityisille markkinoille tule mennä. Markkinaehtoisen terveen kilpailun kautta pystytään tuotteet ja palvelut tehokkaimmin tuottamaan kuluttajille ja yrityksille. Mikäli julkinen yritystoiminta tulee kilpailemaan yksityisen yritystoiminnan kanssa, tästä aiheutuu merkittäviä hyvinvointitappioita yhteiskunnalle.
Julkisen sektorin ei siis tule ryhtyä markkinahäiriöitä aiheuttavaksi toimijaksi alueilla, joilla on olemassa tervettä kaupallista toimintaa. Esimerkiksi valtionyhtiön toiminta kilpaillussa tele-, laajakaista-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusmarkkinassa ei ole perusteltua. Valtion omistajaohjauksessa tuleekin noudattaa läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta suhteessa yksityiseen yritystoimintaan.
Nyt, kun uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa, on varsin yleiseksi toimintatavaksi muodostunut ICT-palveluiden osto valtion, kunnan tai kuntayhtymän omistamalta yhtiöltä (inhouse-yhtiöltä). Tämä on tuonut uuden lisäkerroksen hankintaketjuun. Lisäksi inhouse-kilpailutuksissa hankinnat ovat saattaneet muodostua hyvin laajoiksi.
ICT-hankinnat ovat usein monimutkaisia ja edellyttävät erityisosaamista hankintayksiköltä. Joissakin tilanteissa julkishallinnon hankintojen keskittäminen inhouse-yhtiölle voikin olla järkevää ja perusteltua. Se tulee kuitenkin tehdä läpinäkyvästi ja niin, ettei tehokkuus kärsi ja kilpailu vaarannu.
Julkishallinnon organisaatioiden ja julkisomisteisten yhtiöiden tulee edistää kilpailua ja siten niiden tulisi pidättäytyä toimimasta esim. inhouse-yhtiöiden kautta kilpailua haittaavalla tavalla. Neljä keskeistä elinkeinoelämän järjestöä (Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto) ovatkin tehneet marraskuussa toimenpidepyynnön kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:lle hyvinvointialueiden lainvastaisiksi arvioitujen suorahankintojen takia.
Kilpailun väheneminen ei ole kenenkään etu. Markkinatalouden ja markkinoiden toiminnan edistäminen on kaikkien etu. Markkinoilta hankittavien digitaalisten palvelujen ja ratkaisujen avulla tuottavuuskehitystä ja valtiontalouden tasapainoa voidaan tulevalla hallituskaudella merkittävästi parantaa, esim. hyödyntämällä digitalisaatiota rohkeasti sote-palveluissa. Julkisen sektorin kilpailuttamisosaamiseen tuleekin panostaa nopeasti, määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti.
Yhdessä Suomi pärjää, koska mahdollistamalla synnytetään innovaatioita ja globaalia kilpailukykyä. Avoimesti toimivasta markkinasta ostamalla ja ohjaamalla laadun sekä kustannusten suhdetta ja kehitystä saadaan erinomaista laatua kilpailukykyiseen ja siten kansantaloudellisesti kestävään hintaan.