Kääritään hihat – kärkipaikan eteen on tehtävä töitä
Tuoreimman Digibarometrin mukaan Suomi on tipahtanut digitaalisuuden hyödyntämisessä kahden vuoden kuluessa kärkipaikalta sijalle kolme. Barometrin mukaan Suomi on edelleen tasainen suorittaja yksittäisissä, mitattavissa asioissa. Täällä tahkotaan eteenpäin tasaiseen tahtiin. Sijaheikennys johtuukin paljolti siitä, että muut maat ovat saaneet vauhtia omaan kehitykseensä.
Vanhan viisauden mukaan mikään ei ole haitallisempaa menestykselle tulevaisuudessa kuin aiempi menestys. Hyvään ei Suomessakaan kannata tuudittautua, vaan asioita pitää tehdä tehokkaammin.
Ministeriöllä mahdollisuus edistää tehokkuutta
Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategia on yksi tehoa lisäävä paketti. Tehokkuuden maksimoimiseksi ja tulevan kehityksen turvaamiseksi 5G-huutokaupan yhteydessä taajuudet on jaettava valtakunnallisille toimijoille. Ratkaisut mobiili- ja kiinteän laajakaistan rakentamisen sujuvoittamiseksi on vietävä käytäntöön, eivätkä ne saa juuttua eri hallintoportaiden välimaastoon.
Suomessa on poikkeuksellisen hyvät ja kattavat tietoliikenneverkot moniin muihin maihin verrattuna. Laadun kun vielä yhdistää erittäin edulliseen hintaan, niin toimiva yhtälö on valmis: mobiilidatan hyödyntämisessä Suomi on maailman ykkönen.
Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on käytössä enemmän kapasiteettia langattomaan tiedonsiirtoon kuin muualla Euroopassa. Suomi on ottanut uusia taajuuksia mobiililaajakaistan käyttöön muita ripeämmin. Seuraavan sukupolven 5G -taajuushuutokauppa yhä nopeampien yhteyksien kehittämiseksi onkin keskeisin osa uutta strategiaa. Valtioneuvosto tehnee kesän kuluessa päätöksen jakaa taajuudet valtakunnalliseen käyttöön maksimaalisen tehokkuuden saavuttamiseksi. Käytännössä huutokauppa käytäneen syksyn kuluessa, ja varsinainen verkon rakennus alkanee ensi vuoden alusta.
Hallinnolliset hidasteet pois rakentamisen tieltä
Digi-infrastrategia sisältää tukun keinoja myös tietoliikenneverkkojen entistä sujuvampaan rakentamiseen. Kyynisimmät ovat ehtineet toteamaan, että samansisältöisiä selvityksiä on tehty lukuisia aiemminkin. Liekö tästäkään vipuvartta aidoille muutoksille? Poliittisesti asiat ovat kiihkottomia, kyse on lähinnä käytännön toteuttamisesta.
Tukiasemien sijoittamisessa kannattaa hyödyntää olemassa olevia rakenteita, esimerkiksi valaisinpylväitä. Lupamenettelyjä pitää yksinkertaistaa sähköisillä asiointijärjestelmillä ja uusien rakentamistekniikoiden, kuten mikrosahauksen, käyttöön ottoa rivakoittaa. Yksinään mikään edellä mainituista toimista ei vielä takaa kärkipaikkaa Digibarometrissä, mutta yhdessä ne raivaavat hidastavia esteitä pois investointien tieltä.
Teleala yksi suurimmista investoijista
Teleyritykset investoivat vuonna 2016 lähes 600 miljoonaa euroa tietoliikenneverkkojen rakentamiseen ja siitä noin puolet kiinteään verkkoon.
Teleala on merkittävä investoija kotimarkkinoilla. Investointien osuus teleyritysten liikevaihdosta oli 14 %. Vertailun vuoksi koko yrityssektorin vastaava luku oli vain 4 %. Esimerkiksi vientivetoiset toimialat, kuten metsäteollisuus, investoi alle 4 %. Metalliteollisuuden investoinnit olivat vuonna 2016 alle 2 % liikevaihdosta.