Kun maailma meni verkkoon

Kaksi kuukautta sitten viestintäverkoissa alkoi liikkua dataa odottamattoman paljon. Tuli koronavirus ja poikkeusolot, joiden pakottamana lukuisat ihmiset jäivät etätöihin. Koulunkäynti ja opinnot siirtyivät etäyhteyksien päähän, ja tarve verkkoasioinnille kasvoi ennenkokemattomiin mittasuhteisiin. Eristäydyttiin koteihin, ja elämä siirtyi verkkoon.

Nyt alkupiikin jälkeen viestintäverkkojen lisääntynyt käyttö jakaantuu entistä tasaisemmin pitkin päivää. Teleyritysten valvomoissa asiantuntijat ovat voineet huokaista helpotuksesta: kapasiteettiongelmia ei ole tullut vastaan.

Verkot on Suomessa rakennettu kestävästi, ja esimerkiksi tukiasemat on Suomessa pääsääntöisesti valokuidutettu. Traficomin ja Huoltovarmuuskeskuksen laatiman tilannekuvan mukaan viestintäverkot ovat selvinneet kriisiaikana hyvin. Myös viranomaisten kriittinen viestintä varmistetaan kaikissa olosuhteissa.

Suomalaiset pärjäävät digiyhteiskunnassa

Suomalaisilla on eurooppalaisittain verrattuna erinomaiset digitaaliset perusvalmiudet ja osaaminen. Etätyö oli meille jo ainakin satunnaisesti tehtynä tuttua ja digitaaliset työvälineet käytössä. Työn sisältö muuttui kuitenkin kriisikeskeiseksi; strateginen työ jäi ainakin kevään ajaksi sivuun.

Yleinen ja yllättävä havainto on, että sairaspoissaolot vähenivät merkittävästi etätyön alettua. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että yhteisöllisyyttä ylläpidetään myös etätyöaikana, vaikkakin virtuaalisesti.

Ehkä eniten myötätuntoa herättää nuorten tilanne kriisin keskellä. Ylioppilaskirjoituksia varjostivat poikkeusolojen vaatimukset, ja kokeiden aikatauluja muutettiin lyhyellä varoajalla. Nyt uudet ylioppilaat ja ammattiin valmistuvat eivät saa ansaitsemiaan juhlia, ja haku jatko-opintoihin on mutkistunut.

Tilanne on pakottanut yliopistot kehittämään pääsykokeensa sellaisiksi, että hakijat voivat tehdä ne etänä.  Tämä on tarkoittanut yliopistoille merkittävää digiloikkaa, ja etävalintakokeet saattavat jäädä jopa pysyväksi malliksi opiskelijavalintoihin. On hienoa, että Suomesta löytyy tietoteknistä osaamista näin valtavaan ja nopeaan uudistukseen.

Pakko on usein paras muusa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida poikkeusolojen aikaisen digitalisaatiokehityksen vaikutuksia ja laatia suunnitelma, jolla joudutetaan poikkeusoloista toipumista ja lisätään pysyvästi Suomen digitaalista toimintakykyä.

Työryhmän ensimmäinen vaihe päättyy ensi viikolla, mutta työtä pitää kuitenkin jatkaa. Tutuksi tullut teknologianeutraali lainsäädäntö on entistäkin ajankohtaisempi vaatimus. Esimerkiksi arvonlisäverotus kohtelee edelleen eriarvoisesti eri tapoja tuottaa palvelu. Ryhmäliikuntatunti paikan päällä ja sen livestriimaus ovat alemman arvonlisäveron piirissä kuin sama jumppa myöhemmin netistä katsottuna tallenteena.

Poikkeusajan vaikutuksia päästään kunnolla analysoimaan vasta myöhemmin. Muun muassa terveyspalveluiden etävastaanottoja on vasta nyt alettu ottaa tehokkaasti käyttöön, vaikka teknologia ja osaaminen on ollut jo pitkään olemassa. Vasta fyysisten kontaktien välttämispakko on vauhdittanut lääkäreiden etäpalvelujen käyttöönottoa.

Korona on siivittänyt myös verkkokaupan valtaisaan digiloikkaan. Kun kauppaan ei ollut viisasta mennä fyysisesti, päivittäistavarakauppa vastasi ripeästi kasvaneeseen verkkokaupan kysyntään. Verkkoon siirtyivät myös lukuisat erikoisliikkeet. Moni ravintola perusti verkkokaupan, josta valmiita aterioita voi tilata kotiin. Sallisipa laki myös oluen ja viinin ostamisen samassa yhteydessä.

Pakon sanelema innovatiivisuus ja digitalisaation monipuolinen hyödyntäminen tuottavat myös toimintamalleja, joita ilmasto kiittää. Näidenkin vaikutuksia päästään tarkemmin mittaamaan vasta tulevaisuudessa.

Tunnistautuminen palveluihin kunnossa

Sähköisen asioinnin avaintekijä on luotettava tunnistautuminen verkossa. Poikkeusolot ovat opettaneet, että Suomessa kansalaisilla on erinomaisesti toimivat vahvan sähköisen tunnistamisen järjestelmät.  Käytännössä kaikilla on käytössään joko teleyritysten Mobiilivarmenne tai pankin id-tunnukset, joilla sähköinen tunnistaminen hoituu tehokkaasti ja luotettavasti.

Tunnistautuminen eri palveluihin ei ole digitalisaation pullonkaula. Puuttuvat tai vaikeat sähköiset palvelut sen sijaan ovat. Kaikki julkiset palvelut on saatava digitalisoitua mahdollisimman pian.

Koronakriisi pakottaa keskittymään oleelliseen. Valtion osalta se on palveluiden laatu, saavutettavuus ja laajuus, ei tunnistautuminen palveluihin.