Miksi kaikkien toimialojen ja toimijoiden on yhä enemmän huolehdittava kyberpalveluistaan

Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti kaikilla toimialoilla, ja sen huomioiminen on yhä keskeisempi osa organisaatioiden toimintaa. Tässä kontekstissa ei ole enää kysymys siitä, tapahtuuko tietoturvaloukkauksia, vaan milloin ne tapahtuvat.

Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen toimija suunnittelee ja toteuttaa liiketoimintalähtöisiä kyberturvallisuusstrategioita ja -toimenpiteitä. Yhtä lailla kuin organisaatioilla ja yrityksillä on vapauksia toiminnan harjoittamiseen, tietovastuu jakautuu koko organisaatiossa, alkaen yksittäisistä käyttäjistä ja päättyen yrityksen johtoon. Tämä tarkoittaa, että jokainen työntekijä, osasto ja johtaja on osaltaan vastuussa tietoturvallisuudesta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jokaisen tulisi olla tietoinen omasta roolistaan kyberturvallisuuden edistämisessä ja osata toimia mahdollisten uhka-tilanteiden sattuessa.

Kyberuhkat ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Yhä useammat haittaohjelmat ja tietomurrot kohdistuvat erilaisiin organisaatioihin. Siksi kaikkien toimialojen on oltava valmiita puolustautumaan näitä uhkia vastaan.

Digitaalinen tieto on arvokasta ja houkuttelevaa rikollisille. Riippumatta toimialasta, organisaatiot käsittelevät ja tallentavat arkaluontoista tietoa, kuten asiakastietoja, liiketoimintatietoja ja henkilöstötietoja. Kyberhyökkäykset voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin menetyksiin, maineen vahingoittumiseen ja oikeudellisiin seuraamuksiin. Maailman muuttuneessa tilanteessa on pystyttävä entistä tehokkaammin säilyttämään myös huoltovarmuus ja kriittisten toimintojen jatkuvuus kyberhyökkäysten ja -uhkien sattuessa.

Yhä useammat toimialat ja organisaatiot digitalisoivat toimintojaan ja siirtävät liiketoimintaansa verkkoon. Tämä luo uusia kyberaltistumisen pisteitä, kuten pilvipalvelut, verkkomaksut ja älykkäät laitteet. Kaikkien toimijoiden on oltava tietoisia näistä riskeistä ja toteutettava asianmukaisia turvatoimia.

Monet toimialat ovat saaneet lisää sääntelyä kyberturvallisuuden osalta. Esimerkiksi tietosuoja-asetus (GDPR) asettaa tiukkoja vaatimuksia henkilötietojen suojaamiselle. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvoston on laatinut NIS2- ja CER-direktiivin toimenpiteistä korkean yhteisen kyberturvallisuuden tason saavuttamiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi kaikkialla unionissa. Direktiivit ovat astuneet voimaan vuoden 2023 alussa ja ne tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä lokakuussa 2024, jonka jälkeen kaikkien kriittisten toimijoiden on niitä noudatettava.

Uudistetulla direktiivillä pyritään poistamaan eroja kyberturvallisuusvaatimuksissa ja kyberturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpanossa eri jäsenmaissa.

Tämän saavuttamiseksi siinä asetetaan vähimmäissäännöt sääntelykehykselle ja vahvistetaan mekanismit tehokkaalle yhteistyölle kunkin jäsenvaltion asianomaisten viranomaisten välillä.

Monet toimialat, kuten energianhuolto, vesihuolto, liikenne- ja terveydenhuolto, muodostavat kriittisen infrastruktuurin yhteiskunnan toimivuudelle. Hyökkäykset näihin toimialoihin voivat aiheuttaa laajoja häiriöitä ja vaarantaa kansalaisten turvallisuuden. Siksi kaikkien toimialojen on vahvistettava kyberturvallisuuttaan osana kansallista turvallisuutta.

Teksti: Rejlers Security Team