Mitä 5G:n jälkeen?

Ensimmäiset 5G-verkot otettiin Suomessa käyttöön jo vuonna 2018, ja nykyisin 5G-ikonin näkyminen kännykän ruudulla alkaa olemaan arkipäivää muillekin kuin mobiiliverkkoihin erikoistuneille radioinsinööreille. Mobiililaajakaistan lisäksi 5G on yhä laajemmassa käytössä myös erilaisissa teollisuussovelluksissa sekä kiinteissä langattomissa laajakaistaliittymissä. Tutkijat ovatkin alkaneet keskittyä yhä enemmän tutkimaan 5G:n jälkeen tulevaa tekniikkaa.

Kenellekään ei varmaan enää tule yllätyksenä, että mobiiliteollisuus on visioinut 5G:n jälkeen tulevaksi 6G:n, ja alaa enemmän seuranneet ovat ehkä jo huomanneet, että 6G-työn alustus on jo kovassa vauhdissa ITU-R:ssä. ITU-R määrittää 6G-järjestelmien korkean tason vaatimukset ja tavoitteet, sekä päättää 6G-järjestelmien radiotaajuuksista. 6G-järjestelmien odotetaan olevan valmiina vuonna 2030 ja samoin kuin 5G:n kanssa, ensimmäiset 6G-verkot todennäköisesti otetaan käyttöön jo hieman ennen tätä, ehkäpä vuoden 2028 aikana.

6G-verkkojen käyttöönottoa edeltää laajamittainen tutkimus- ja kehitysvaihe. Tällä hetkellä useat eri maat ovat aloittaneet omia 6G -tutkimus- ja -kehitysohjelmiaan, ja muutaman vuoden kuluttua näistä siirrytään tekniseen standardointiin, mahdollisesti alla olevan aikataulun mukaan.

Ericssonin visiossa 6G-verkot muodostavat tulevaisuuden verkkoalustan, jossa 5G:stä perittyjä ominaisuuksia laajennetaan kattamaan yhä useampia käyttötapauksia alla olevan kuvan mukaisesti. Yksi esimerkki on todenmukaiset virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden palvelut, joissa audiovisuaalisen tiedon lisäksi verkoissa välitetään muihinkin aisteihin, kuten kosketukseen, liittyvää tietoa. Toinen esimerkki on ympäristön aistimiseen ja aikaan liittyvät palvelut, mukaan lukien 6G-verkon käyttäminen tutkan tapaan ympäristön aistimiseen. Muita käyttötapauksia ovat maailmanlaajuiset laajakaistapalvelut, kaikkialle ulottuvat esineiden internet –palvelut, jotka kattavat muun muassa tulostetun elektroniikan avulla valmistettujen, äärimmäisen edullisten antureiden viestintätarpeet, yhteiskunnalle ja teollisuuden aloille suunnatut kriittiset viestintäpalvelut ja tekoälyjen väliseen viestintään räätälöidyt palvelut.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida kovin tarkkaan, mitkä teknologiat muodostavat perustan 6G:lle, mutta lähes varmasti voi sanoa, että tekoäly, pilvijärjestelmät ja -palvelut ja korotettu tietoturva ovat osa 6G-järjestelmiä.

Teksti: Janne Peisa ja Jouni Mäenpää

FT Janne Peisa johtaa kansainvälisesti Ericssonin verkkostandardointia ja hänen vastuulleen kuuluvat useat keskeiset standardointiorganisaatiot, kuten 3GPP ja O-RAN Alliance. Janne on lisäksi vastuussa eri 6G aloitteiden koordinoinnista.

TkT Jouni Mäenpää vastaa Ericssonin tutkimusstrategiasta kansainvälisesti.