Rutkasti enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia
Mobiiliverkkojen kehitys on ollut huimaa. Vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa harvojen herkusta, ”raahattavista” matkapuhelimista, on tullut kaikkien taskussa kulkevia tietokoneita ja katselulaitteita.
Suomessa on oltu edistyksellisesti etukenossa niin mobiiliteknologian kehittämisessä kuin sen käyttöönotossa. Meillä on yli 9 miljoonaa matkaviestinliittymää, ja käytämme eniten mobiilidataa maailmassa. Tämä osoittaa, että suomalaiset ovat mobiilikansaa.
Rohkea ja ennakkoluuloton taajuuspolitiikka on osaltaan mahdollistanut teknologian kehittämisen ja myös kannustanut ja rohkaissut operaattoreita tekemään merkittäviä investointeja. Usein unohdetaan, että Suomessa teleala investoi viestintäverkkoihin joka vuosi yli puoli miljardia euroa.
Investointien ansiosta lähes kaikki kotitaloudet ovat jo 4G-verkon peittoalueen piirissä, ja ensimmäisiä 5G-verkkoja avataan eri kaupungeissa. Kilpailtu markkina ja taajuuksien tehokas käyttö ovat osoittaneet toimivuutensa, kun suomalaiset ovat päässeet nauttimaan erinomaisista mobiilipalveluista. Johdonmukaista ja erinomaisia tuloksia saavuttanutta taajuuspolitiikkaa on hyvä jatkaa myös lähitulevaisuudessa, kun pohditaan 26 GHz:n alueen jakamista.
Vähemmän viivettä, enemmän kapasiteettia
Tähänastisessa mobiiliverkkoteknologioiden ja erityisesti datapalveluiden kehityksessä on ollut kyse ennen kaikkea yhteysnopeuksien kasvattamisesta. Toki 5G-verkot nostavat nopeudet aivan uudelle tasolle, jolloin voi syntyä ennennäkemättömiä palveluja ja innovaatioita, mutta lisäksi verkkoviiveet laskevat parhaimmillaan kymmenesosaan nykyisestä. Tämä mahdollistaa sellaisetkin toiminnot, jotka eivät salli viiveitä tiedon kulussa, esimerkiksi itseohjautuvan liikenteen ja erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät.
5G:n myötä verkon kapasiteetti kasvaa kymmenkertaiseksi, mikä vähentää verkon ruuhkia. 5G-teknologia luo paitsi uusia liiketoimintamalleja, myös uudenlaisia työpaikkoja, eikä sovi unohtaa 5G:n merkitystä energiatehokkuuden lisääntymisessä ja päästöjen vähentämisessä.
Onko 5G kyberturvallista?
Samalla kun mobiilipalvelujen merkitys kasvanut ja käyttö levinnyt kaikkialle, on noussut esiin 5G-verkkojen kyberturvallisuus. Tämä ei ole sinänsä mitään uutta, koska jokaisen uuden teknologian mukana tulee enemmän tai vähemmän mahdollisia uhkatekijöitä. 5G:n uhkia voi tarkastella esimerkiksi yksityisyyden suojan ja toimintavarmuuden näkökulmista.
Entistä ohjelmistopohjaisempi 5G poikkeaa teknologisesti aiemmista matkaviestinverkoista, mikä edellyttää uudenlaista riskienhallintaa ja asettaa uusia vaatimuksia tietoturvallisuudelle. Kyberturvallisuuden korostuminen johtuu osittain siitä, että yhä useammat yhteiskunnan kriittiset palvelut, kuten sähköverkko, terveydenhuolto ja liikenne, ovat riippuvaisia tietoverkkojen toiminnasta.
Suomessa kyberturvallisuus on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla, ja tietoturvauhkiin on varauduttu. Tämän aseman saavuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä niin viranomaisilta kuin yksityisen puolen toimijoilta. Erityisesti suomalaisilla teleyrityksillä on ollut tässä keskeinen rooli, kuten Kyberturvalliskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki on todennut. Kyberturvallisuuskeskuksen ja teleyritysten aktiiviset ja toimivat suhteet sekä molemminpuolinen luottamus auttavat maamme kyberturvallisuuden edistämistä.
EU on kerännyt ja koostanut jäsenmailtaan tietoa 5G:n riskeistä ja tehnyt lokakuussa oman 5G-riskiarvion. Vuoden loppuun mennessä EU julkaisee riskien hallintaan konkreettisia keinoja sisältävän työkalupakin.
5G:n uhkia on pohdittava, analysoitava ja ennakoitava asiaan kuuluvalla vakavuudella. Alan toimijat ottavat uhat huomioon ja varautuvat niihin monin tavoin myös osana normaalia liiketoimintaansa. Ne pyrkivät koko ajan parempaan, sillä kyberturvallisuudesta huolehtiminen on jatkuvaa työtä.
Yhteiskunnan kehitys edellyttää uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Käsijarrusta vetämiselle ei ole mitään tarvetta: perusteeton pelottelu vain hidastaa turvallisen digitalouden edelläkävijyyttä Suomessa.