Sisältöjen vuosikymmen käynnistyy kahden viikon päästä

Kahden viikon kuluttua käynnistyy 2020-luku, joka tulevaisuudessa muistetaan hyvien sisältöjen kultaisena aikakautena.

Nykyinen vuosikymmen päättyy sisältöjen sakkilaudalla tilanteeseen, jossa raskas kalusto on ajettu asemiin. Viimeisiä ratsuja ja lähettejä asetellaan vielä oikeisiin ruutuihin ennen kuin rynnäkkö alkaa. Ja se tulee olemaan ennen näkemättömän raju.

Tietenkin hyviä sisältöjä on arvostettu ja kulutettu leirinuotioiden tarinatuokioista lähtien. Uusien teknologioiden myötä sisältöjä on tehty, jaettu ja kulutettu jatkuvasti enemmän samalla, kun niiden merkitys yhteiskuntia ja maailmaa muokkaavana voimana on vahvistunut vuosikymmenestä toiseen.

Syrjäinen syöksykierre

2000-luvun alku jää päiväkirjoihin aikakautena, jolloin internet murjoi sisällöntuotannon. Yksi kulutetuimmista sisällöistä, musiikki, menetti kymmenessä vuodessa maailmanlaajuisesta kokonaisarvostaan 71 prosenttia. Seuraavaksi lankulle astelivat painettu lehti ja televisio. Perinteisen median syöksykierre kiihtyi vuodesta toiseen.

Samalla uudet toimijat kuitenkin pystyttivät sisältömarkkinoille uudenlaisen maailmanjärjestyksen. Spotify, YouTube, Facebook ja Netflix käynnistivät omilla toimialoillaan muutokset, joiden vaikutukset alamme todenteolla hiljalleen nähdä. Ja se on vasta alkusoittoa.

Suomessa sisältöpelurit uskoivat pitkään, että syrjäinen sijainti, vahva kulttuuriperinne ja oma kieli suojaisivat isoilta kolhuilta. Mutta toisin kävi, törmäyksessä syntyneet mustelmat ja ruhjeet ovat vielä pitkään arkoja.

Alkava vuosi tuo globaalin sisältökilpailun ryminällä etuovellemme. Muun muassa Disney, Amazon ja Apple aloittavat myös Pohjolassa sellaisen sisältöjen ilotulituksen, että katsoja saattaa hetken kuluttua kokea musertuvansa laatusisältöjen alle. Se voima, joka kansainvälisillä digijäteillä on käytettävissään, muuttaa kertaheitolla kaikki sisältöpelin säännöt. Ja kannattaa muistaa, että esimerkiksi Facebook vasta käynnistelee omaa sisältökonettaan.

Mutta.

Raaka kansainvälinen kilpailu on ajanut paikalliset sisältötoimijat ylös mukavista nojatuoleistaan. Kun Ruotsin suurin kaupallinen tv-kanava TV4 vielä neljä vuotta sitten teki vuodessa yhden ison budjetin draamatuotannon, on niitä tänä vuonna syntynyt jo kymmenen. Myös Suomessa operaattorit ovat alkaneet panostaa isoja summia erilaisiin ohjelmasisältöihin. Ja esimerkiksi MTV on investoinut isolla kädellä kotimaiseen uutistuotantoon.

Tämä kehitys jatkuu ja voimistuu lähivuosina. Katsojat ovat omilla valinnoillaan osoittaneet haluavansa paikallista draama-, viihde- ja uutissisältöä ja olevansa myös valmiita maksamaan siitä. Ja sitä he myös saavat, sillä kiinnostava paikallinen sisältö on kotimaisten mediayhtiöiden ainoa todellinen kilpailukeino yhä kovenevassa taistossa.

Teknologia muokkaa sääntöjä

Yksi 2020-luvun tärkeimpiä mutta samalla arvoituksellisimpia tekijöitä sisältökisassa on nopeasti kehittyvä teknologia. 5G muuttaa niin mediasisältöjä kuin niiden kulutustapoja jo lähivuosina enemmän kuin uskommekaan. Esimerkiksi jääkiekon katselukokemus muuttuu nopeampien ja laadukkaampien yhteyksien ansiosta merkittävästi.

Keino- ja lisätty todellisuus puolestaan alkavat muovaamaan tottumuksiamme vuosikymmenen puolivälissä. Erityisesti virtuaalinen todellisuus nyrjäyttää katsojakokemuksen uuteen asentoon esimerkiksi yhdessä maailman seuratuimmassa sisällössä, e-urheilussa. Tässä kisassa suomalaisyrityksillä on vähintäänkin kohtuulliset lähtökohdat.

Telian Bonnier Broadcasting -kauppa on hyvä avaus alkavalle sisältöjen kultakaudelle. Sen täytyy kuitenkin johtaa keksintöihin, jotka uudistavat mediasisältöjä ja niiden kuluttamista, jotta ne raivaavat tietä kotimaisen sisällön menestymiselle ja luovat kuluttajille uusia digitaalisia kokemuksia.

Uskoisin, että voimme suhtautua tulevaan vuosikymmeneen luottavaisin mielin.

Ratsu G5, shakki