Sosiaaliturvan uudistuksella tulee vastata tekoälyajan haasteisiin
Perustulo, perusturva, yleisturva, sosiaaliturvan kokonaisuudistus… Ratkaisumalleilla on monta nimeä mutta yhteinen päämäärä: uudistaa suomalainen sosiaali- ja perusturva.
Hallitus on käynnistänyt perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeen Toimin. Tavoitteena on rakentaa alusta, johon kerätään tietoa, näkemyksiä ja skenaarioita poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä tavoite on erittäin kannatettava.
Hanketta johtavan valtiosihteeri Paula Lehtomäen sanoin ”tavoitteena on laaja yhteiskunnallinen keskustelu perusturvan ja toimeliaisuuden tulevaisuudesta. Pala palalta rakennettu ja suurin satsauksin aikaansaatu järjestelmä rapisee reunoistaan. Onko perustakaan kunnossa? Ja ennen kaikkea: vastaako se niihin tarpeisiin, joita voimme nähdä 2030-luvulla? Onko se paras siihen muutokseen, jonka näemme ympärillämme nyt?”
Muutoksen taustalla on työelämän murros, jota vauhdittaa teknologian ja tekoälyn kehitys.
Usein yliarvioimme lyhyen aikavälin muutoksen ja aliarvioimme muutoksen merkityksen pitkällä aikavälillä. Kuten aikaisempien teknologisten vallankumousten myös tekoälymurroksen oletetaan hävittävän työtä. Maailman talousfoorumi on arvioinut, että tekoälyn kehityksen myötä menetetään miljoonia työpaikkoja. Samalla syntyy kuitenkin valtava määrä uutta työtä tarpeisiin, joita ei vielä tunneta.
Viime aikoihin saakka ihmiset länsimaissa ovat työskennelleet pääasiassa perinteisissä työsuhteissa ja perinteisillä työpaikoilla. Työsuhteet ovat saattaneet olla erimittaisia tai kausiluonteisia, mutta niitä on yhdistänyt traditionaalinen tapa muodostaa työntekijän ja -antajan välinen sopimus, jonka puitteissa ensimmäinen suorittaa jälkimmäisen osoittamassa paikassa sovittua työtehtävää.
Nykyään yhä useampi ihminen yhä useammalla alalla työskentelee tavalla, joka ei sovi tähän malliin. Selvitykset osoittavat, että uudenlaisissa työsuhteissa työskentelevien määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. McKinsey Global Instituten selvityksen mukaan itsenäisen työvoiman osuus on huomattavasti luultua suurempi ja kattaa pelkästään Euroopassa ja USA:ssa yli 160 miljoonaa työntekijää.
Yksi merkittävimmistä työelämän trendeistä on ns. on-demand -talous: alusta- ja jakamistalouksien yhdistelmä, jonka avulla projektiluontoista työtä etsitään ja välitetään. Keskeisessä osassa ovat verkossa toimivat alustat ja työnvälityspalvelut, joiden kautta työn tarvitsijat ja toteuttajat etsivät toisiaan. Kyseessä ei ole vain digitaalisia alustoja hyödyntävä tapa välittää työtä vaan laajempi muutos työn luonteessa.
Oxfordin yliopisto on arvioinut, että 20 vuoden sisällä jopa 30 prosenttia Yhdysvaltain työpaikoista voidaan muuntaa yksittäisiksi tehtäväsuorituksiksi, joille etsitään tekijä. Digitaaliset alustat tuovat työn työntekijän luokse sekä paikallisesti että globaalisti. Osa-aikainen ja omiin aikaresursseihin perustuva joustava työskentely yleistyy.
Haasteita ja huolenaiheitakin riittää. Työnantajien, työntekijöiden ja lainsäätäjien tulee yhdessä laatia pelisäännöt muuttuvalle työelämälle. Me Microsoftilla uskomme, ettei kestävää muutosta ja kasvua rakenneta vain toisen osapuolen ehdoilla. Yritysten tulee tuntea vastuunsa työntekijöiden aseman kehityksestä.
Työn hyödykkeistyminen ja työn tekemisen monimuotoistuminen eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista ihmisten muuttuvia elämäntilanteita. Siksi sosiaaliturvan uudistaminen ei riitä, vaan tarvitaan kokonaan uusi järjestelmä. Uutta rakennettaessa on tärkeää ymmärtää, mihin suuntaan maailma kehittyy ja mikä on teknologian rooli muutoksessa.