Suomalaisten supervoimilla parempaan vuoteen 2022
Olisi mukava ottaa suuntaa alkavaan vuoteen 2022 mainitsematta koronaepidemiaa. Vuosi 2021 jää kuitenkin historiaan poikkeusjaksona, joka ennakoi myös tulevien vuosien kehitystä.
Näimme tänä vuonna, että koronasta ei selvittykään pikaisella pandemiapyrähdyksellä. Sen sijaan aloimme asettua kyllästymiseen asti hoettuun ”uuteen normaaliin”, ja se tuo mukanaan monenlaisia odotuksia tietoliikenne- ja tietotekniikka-alalle.
Eurostatin tilastojen mukaan Helsinki-Uusimaa otti EU-alueiden ykköspaikan selvällä marginaalilla, kun selvitettiin etätyössä työskennelleiden ihmisten osuutta vuonna 2020. Koko Suomen siirtymä etätöihin oli myös EU:n kärkiluokkaa. Elinkeinorakenteemme ja joustava työkulttuurimme selittää osaltaan tilannetta, mutta kyllä maailmanluokan verkot ja digivalmius ovat olleet suomalaisten supervoimia korona-ajassa.
Tämä uuden normaalin perusta vain vahvistuu. Vuodessa 5G-paikkakuntien määrä on kasvanut yli sadalla ja, jo yli 80 % maamme väestöstä asuu jo 5G-verkkojen alueella. Mobiilissa Suomi pitää asemansa maailman datakärjessä, ja myös valokuituun perustuvien nopeiden yhteyksien saatavuus kasvaa vauhdilla.
Pandemiasta on muodostumassa monille ihmisille ja yhteisöille sukupolvikokemus, jonka vaikutusten kestoa ja täyttä vaikutusta emme vielä osaa täysin arvioida. Viestintäpalvelut ovat kuitenkin olleet elämänlanka, joka on pitänyt meidät yhdessä – ihmiset yhteydessä ihmisiin, yritystoiminnan yhteydessä asiakkaisiin, viranomaiset yhteydessä kansalaisiin. Monilla elämänalueilla on jouduttu ajamaan ylinopeutta digitalisaation valtatielle, ja tämän kiihdytetyn siirtymän onnistuminen ratkaisee tulevina vuosina paljon: kuinka hyvin yrityksemme menestyvät, kuinka tehokkaasti yhteiskunnan palvelut toimivat, miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa.
Vauhtia on tullut myös sisältöjen markkinaan. Kansainvälisten jättien rynnistyksen rinnalla kotimaiset ja pohjoismaiset sisällöt voivat hyvin, ja suomalaiset ovat osin pandemian pakottaman pakkokotoilun myötä käyttäneet yhteyksiään myös viihteeseen: jo yli puolet suomalaisista tilaa maksullisia suoratoistopalveluita tai kanavapaketteja, ja tänä vuonna neljännes kertoo lisänneensä maksullisten sisältöjen katselua.
Kun rakennamme yhteiskunnan toimintoja yhä vahvemmin verkkojen varaan ja siirrämme palveluiden infrastruktuuria pilveen, on meidän ulotettava kyberturvallisuuden käytännöt yhä laajemmalle. Tietomurrot, palvelunestohyökkäykset ja kansalaisia kismittävät puhelinhuijaukset työllistivät tietoliikennealaa laajasti myös tänä vuonna. Hyvällä yhteistyöllä viranomaisten kanssa pystymme kuitenkin pitämään digitaalisen maailmamme kadut turvallisina.
Poikkeusaika on vähentänyt myös matkustamista. Tässäkin toimivat yhteydet ovat olleet avuksi, kun työmatkalaiset ovat jääneet kotikonttorille. Ilmasto kiittää, mutta tietoliikennealalla on laajempikin rooli kestävämmän ja vastuullisemman tulevaisuuden rakentamisessa. Yhden arvion mukaan 5G ja digitalisaatiota tukevat yhteydet voisivat vähentää päästöjä EU:ssa 20 % vuositasolla.
Kaiken todennäköisyyden mukaan nämä poikkeusvuoden trendit jatkuvat myös ensi vuonna. Se tietää kiireisiä viikkoja tietoliikenne- ja tietotekniikka-alalle, ja toivottavasti parempaa vuotta 2022 kaikille suomalaisille.