Suomen digitrendit 2018

Mobiilidatan kulutukselle ei näy rajoja

Meidän suomalaisten maailmanlaajuinen edelläkävijyys mobiiliverkkojen käyttäjinä jatkuu huikealla kasvukäyrällä, eikä tasaantumista ole näköpiirissä. Keskimääräiset mobiilidatan käyttömäärät per kuukausi per liittymä hipovat jo 20GB tasoa. Olemme omassa mittaluokassamme muuhun maailmaan verrattuna.

Kehitystä on siivittänyt suomalaisten innokas siirtyminen internetin streaming- ja tilausvideopalveluiden asiakkaiksi ja tämän taas ovat mahdollistaneet suomalaisten operaattoreiden edistykselliset rajattomat dataliittymät ja laadukkaat verkot. Koko konsepti on maailmanlaajuisesti lähes ainutlaatuinen ja uskon, että Suomi toimii tässä esikuvana ja suunnannäyttäjänä tulevaisuuden langattomalle internet-käytölle.

Verkkojen ruuhkautumisen estämiseksi ja Suomen digitalisaatio-edelläkävijyyden varmistamiseksi on tärkeää varata jatkossakin mahdollisimman suuri määrä taajuuksia mobiilikäyttöön. Suomi on pinta-alaltaan suuri ja harvaan asuttu maa, jolloin mielestäni langattomat ratkaisut tarjoavat Suomelle ainutlaatuisen kilpailuedun muuhun maailmaan verrattuna.

Tätä väestömäärää pystymme palvelemaan 4G- ja 5G-verkoilla erinomaisen kustannustehokkaasti, nopeasti ja langattomasti, kunhan vain uskallamme olla edelläkävijöitä ja ottaa taajuudet käyttöön ensimmäisten joukossa. Huippunopean mobiilin menestys palvelee myös kiinteän verkon kuiturakentamista, kun yhteydet kilpailevien mobiilioperaattoreiden tukiasemille rakennetaan mahdollisimman laadukkaiksi. Näin samalla iskulla myös Suomen kiinteä laajakaistaverkko laajenee ja uudistuu markkinaehtoisesti.

Digitaalisen maapallon kutistuminen kiihtyy

Digitalisaation ansiosta kilpailemme jatkossa entistä suoremmin koko maapallosta muodostuvassa liiketoimintaympäristössä. Lisäksi digitalisaation myötä yhä useammat toimialat altistuvat kansainväliselle kilpailulle, vaikka eivät sitä ole ehkä odottaneetkaan. Kuinka monelle kielitaitoiselle nuorelle voisi esimerkiksi olla täysin luontevaa ja houkuttelevaa käyttää internetin etälääkäripalveluja murto-osakustannuksella kotoa, verrattuna siihen, että jonottaa kotimaisen lääkäriaseman puhelinpalvelussa?

Jatkossa on yhä tärkeämpää, että regulaatio mahdollistaa kotimaisten toimijoidemme toimintaedellytykset ja lähtökohdat vähintään tasavertaisiksi maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä. Emme kilpaile maailmalla suinkaan vain yrityksinä, vaan myös yksilöinä ja yhteiskuntana, joten pahinta hallaa, mitä voimme itsellemme tehdä, on säädellä omien kotimaisten ja samalla eurooppalaisten yritysten toimintaa niin, että vain Euroopan ulkopuolelta tulevilla toimijoilla on mahdollisuudet menestyä.

ICT-osaamisen merkitys korostuu entisestään

Ehkä merkittävin Suomen kilpailueduista on viime vuosikymmeninä ollut korkea osaaminen ja erinomainen koulutuksen taso. Uskon, että jatkossa ICT-alan huippuosaaminen nousee kriittiseksi menestystekijäksi, jota Suomella joko on tai ei ole. Kilpailemme kansakuntana meitä hyvin paljon väkirikkaampien maiden kanssa, joissa työehdot ovat usein joustavammat ja työllistämisen kustannukset merkittävästi matalammat. Helpommin sanottu kun tehty, mutta menestyäksemme meidän tulee olla parempia.

Konkreettisia lääkkeitä tähän olisivat mielestäni ainakin seuraavat:

  1. Panostaminen matemaattisten aineiden koulutukseen peruskoulusta alkaen. Matemaattisten taitojen merkitys korostuu ICT-alalla ja on monissa tehtävissä välttämätöntä. Suomi on tässä menestynyt, mutta erottuaksemme jatkossa tähän tulee panostaa entistä enemmän.
  2. Pelkästään koulutuksen mahdollistaminen ei riitä vaan osaamisen merkitystä tulisi korostaa ja aktiivisesti ohjata opiskelijoita tähän suuntaan. Todennäköisesti suurin hukattu ICT-osaamispotentiaali Suomessa on naisten vähäinen osuus ICT- ja digitalisaatiotehtävissä. Menestyäksemme tytöt tulisi saada kiinnostumaan matemaattisista aineista jo koulussa.
  3. Toisin kun usein kuulee väitettävän tekoäly ei korvaa osaamista ja osaajia tällä alueella, vaan ennemminkin päinvastoin. Hyvät matemaattiset taidot omaavat tulevaisuuden osaajat ovat ne, jotka luovat tekoälyn, ja siitä voisimme rakentaa Suomen seuraavan valtin.
Olli Sirkka on Suomen Ericssonin toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen puheenjohtaja.