Suomen sähkövero laskettava Ruotsin tasolle
Suomella ja Ruotsilla on periaatteessa tasavertaiset edut vahvaan palvelinkeskusteollisuuteen. Meillä on muun muassa hyvät kansainväliset tietoliikenneyhteydet, vakaa sääntely-ympäristö, korkea koulutustaso, hyvä energian saatavuus, suotuisa ilmasto sekä sopiva maantieteellinen sijainti.
Suomen kilpailukykyä heikentää korkea energiaverotus. Ruotsiin verrattuna vero Suomessa on suurille palvelinkeskustoimijoille 14-kertainen ja pienille, alle viiden megawatin datakeskuksille, 45-kertainen. Ruotsi alensi muutama vuosi sitten sähköveronsa EU:n minimitasolle. Samalla se laski konesaleilta vaadittua tehorajaa niin, että myös pienet yksiköt pääsevät alennetun veron piiriin.
Palvelinkeskuksen sijaintipaikkaa pohtiva ja investointipäätöksiä tekevä yritys ottaa varmasti huomioon verotuksellisen eron, joka on selvästi naapurimaallemme eduksi. EK:n teettämän kansainvälisen vertailun mukaan Suomella on kirittävää sekä palveluiden että datakeskusten sähköverotuksessa.
Palvelinkeskukset tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa
Suomen sähköverotus tulee laskea Ruotsin kanssa kilpailukykyiselle tasolle. Yhtä lailla on tärkeää, että myös pienet yksiköt pääsevät hyötymään alennetusta verokannasta. Tulevat 5G-sovellukset tarvitsevat palvelinkeskuksia entistä tiheämmin: esimerkiksi itseohjautuvan liikenteen ratkaisut vaativat palvelinkeskuksen kohtuullisen välimatkan päähän. Päästöjen vähentäminen aluksi sujuvamman ja tulevaisuudessa itseohjautuvan liikenteen avulla on juuri niitä ratkaisuja, joita yhteiskunnassa on välttämätöntä tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Kaikista palvelinkeskuksista kehitetään jatkuvasti energiatehokkaampia. Niiden tuottama lämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä esimerkiksi asuinkiinteistöissä, teollisissa prosesseissa tai vaikkapa kasvihuoneissa. Lämmön hyötykäyttö tukee hiilineutraalia kiertotaloutta ja sen kehittymistä ja luo uutta liiketoimintaa.
Teknologisen kehityksen kannalta ei ole järkevää keinotekoisesti jakaa palvelinkeskuksia eri veroluokkaan koon mukaan. Myös Traficom on edellyttänyt ohjeistuksissaan palvelinkeskusten hajauttamista huoltovarmuussyistä.
Palvelinkeskuksilla laaja positiivinen heijastusvaikutus
Datakeskukset eivät ole perinteisesti työvoimavaltainen toimiala. Ne luovat kuitenkin runsaasti välillisiä työpaikkoja, ja heijastusvaikutukset toimialan hyödyistä leviävät laajalle. Finnish Data Center Forum teki vuosi sitten selvityksen, jossa kuvataan palvelinkeskusten ympärilleen luomaa ekosysteemiä ja sen tuomia tulovirtoja.
Myös Copenhagen Economics -tutkimuslaitoksen arvion mukaan datakeskukset tuottaisivat huomattavaa lisäarvoa. Jos Suomi onnistuisi täysin realisoimaan datakeskusten heijastusvaikutukset, vuonna 2025 datakeskusteollisuuden kokonaisvaikutukset vastaisivat vuositasolla 2,3 miljardia euroa ja 33 000 työpaikkaa.
Yhä useampi liiketoiminta perustuu dataan. Kansainvälisen tutkimuslaitos IDC:n arvion mukaan maailmanlaajuisten pilvipalvelun laitemarkkinoiden arvo kasvoi viime vuonna 37 prosenttia ja oli arvoltaan yli 65 miljardia dollaria. Valtavasti lisääntyvän datamäärän pitää liikkua nopeasti ja turvallisesti paikasta toiseen. Suomalaiset yritykset ovat Euroopan innokkaimpia pilvipalveluiden käyttäjiä. Suomen verotuksellisista olosuhteista tulee tehdä sellaiset, että Suomi on kärjessä myös palvelinkeskusinvestoinneissa.
