Suomi - viestintäpalveluiden kärkimaa

Tietoliikenneverkkojen digitalisointi loi pohjan Suomen kehittymiselle nykyiseksi, digitaalisia mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntäväksi tietoyhteiskunnaksi. Suomi on ollut ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön uusia teknologioita, ja ennen pelkkää puhetta välittäneissä televerkoissa olikin digitalisoinnin myötä mahdollista siirtää myös dataa ja kuvaa. Ykköset ja nollat mullistivat viestintäverkkojen käyttömahdollisuudet.

Suomessa viestintäverkkojen digitalisointi tapahtui tehostamisen tarpeesta, ei ulkoisesta pakosta. Koska tietoliikenteen määrä kasvaa valtavalla vauhdilla, myös verkkoinfran jatkuva kehittäminen on välttämättömyys. Ensin rakennettu kiinteä laajakaistaverkko on saanut rinnalleen mobiiliverkon. Yhä enemmän kuituun perustuva kiinteä verkko liittää huippunopeilla yhteyksillään myös langattoman viestinnän mobiilitukiasemat viestintäverkkojen kokonaisuuteen. Mobiilit ja kiinteät verkot täydentävät ja tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän toisiaan.

Avoin kilpailu on kuluttajan etu

Viestinnän infrastruktuurin ja palvelujen kehittyminen ei tapahdu yhdessä yössä. Kilpailu Suomen viestintämarkkinoilla avautui yli kolmekymmentä vuotta sitten. Vaikka maailma on muuttunut nopealiikkeisemmäksi, ei voi olettaa, että tekninen kehitys ja uudistukset tapahtuvat tänäänkään yhtäkkiä. Verkkojen rakentaminen ja standardien kehittäminen vievät edelleen aikaa.

Kilpailun avautuminen on luonut Suomeen erittäin toimivan viestintäinfran. Verkot ovat kattavia ja luotettavia. Avoin kilpailu on myös pitänyt huolen siitä, että kuluttajalle on tarjolla lukuisa määrä viestintäpalveluja kansainvälisestikin vertaillen erittäin edullisin hinnoin. Erinomaisesti toimiva kilpailuasetelma markkinoilla tulee säilyttää jatkossakin.

Lainsäädäntö luo raamit – toimiala hoitaa loput

Viestintäverkkoja ja -palveluita suitsii vuosikymmenten aikana syntynyt sakea säädösviidakko. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja normien purkaminen on onneksi jo alkanut, mutta paljon on vielä tehtävää.

Lakien säätäminen on teknologista kehitystä hitaampaa, ja yksityiskohtainen sääntely vanhenee nopeasti. Sääntelyn tulee mukautua nykyaikaiseen, nopeatempoiseen tekniseen kehitykseen ja luoda ainoastaan raamit, joiden sisällä eri palvelut ja toimijat voivat tasavertaisesti kilpailla. Oleellista on, ettei lainsäädännöllä estetä suomalaisyritysten uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia ja samalla päästetä kansainvälisiä toimijoita markkinoille helpommin ehdoin. Pelisääntöjen on oltava kaikille samat.

5G ja valokuitu muodostavat tulevaisuuden verkkokokonaisuuden

Uusimman sukupolven mobiileja 5G-verkkoja on jo testattu Suomessa kokeiluluvin. 5G:n laajamittainen käyttöönotto ja yhtenä maailman johtavista mobiilimaista pysyminen edellyttää, että teknologian käyttöön varatusta taajuusalueesta 3400 – 3800 MHz toimiluvat jaetaan kaupallisille toimijoille jo ensi vuonna.

5G-tukiasemat tarvitsevat valokuituyhteyksiä, jotta massiivisten tietomäärien siirtäminen olisi mahdollista. Mobiili 5G tarvitsee toimiakseen kiinteitä valokuituyhteyksiä, ja toisaalta valokuituverkko tulee tihentymään 5G:n ansiosta. Kumpaakin siis tarvitaan.

Jotta valokuituverkkoa saadaan levitettyä mahdollisimman laajalle, myös sen rakentamista on helpotettava. Ennen kuin kuitu on kaivettu maahan, on vaadittu tarkkaa suunnittelua sekä lukuisia eri lupia. Lupakäytännöt poikkeavat huomattavasti toisistaan riippuen siitä, vedetäänkö kuitua esimerkiksi valtion, kunnan vai yksityisen omistajan maalle. Myös sallitut rakennustekniikat eroavat toisistaan. Mahdollisimman yhdenmukainen ja ideaalitapauksessa yhdestä paikasta saatava rakennuslupa edistää kuituverkon leviämistä. On kaikkien etu, että uudet, entistä kevyemmät ja tehokkaammat rakennusmenetelmät sallitaan. Esimerkiksi niin kutsutulla mikrosahausmenetelmällä kuidun saa maahan avokaivuuta huomattavasti nopeammin.

Kun investointeihin kannustava lainsäädäntö, lupamenettelyt ja tekniset mahdollisuudet tukevat toisiaan ja tähtäävät samaan suuntaan, on Suomi viestintäpalveluiden edelläkävijä myös tulevaisuudessa.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila