Tekijänoikeudet: suora sopiminen kasvun ajurina

Suomalaista television katsojaa on hemmoteltu viime vuosina: katsojille maksuton tv-tarjonta on kasvanut ja suosikkiohjelmat saa tallennettua kätevästi verkkopalveluihin. Tämän kehityksen on tehnyt mahdolliseksi selkeät sopimusrakenteet ja kaikkien toimijoiden halu palvella katsojia entistä paremmin. Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut ovat tuoneet myös merkittävää uutta tuloa suomalaiseen sisältömarkkinaan.

Lineaarisen television menestystarinan taustalla on ollut selkeä toimintatapa: oikeudet on keskitetty ohjelmien tuottajalle, joka on luovuttanut ne edelleen ohjelmat lähettävälle televisioyhtiölle, joka puolestaan on koostanut koti- ja ulkomaisista ohjelmista katsojia kiinnostavan paketin. Televisioyhtiöt ovat saaneet hankittua suoraan tuottajilta oikeudet kotimaisiin ohjelmiin yhtä laajasti kuin kansainvälisiin sisältöihin – siis kaikille suomalaisille. Katsojien tavoittamiseen käytetty tekniikka on liudentunut taustalle. Esimerkiksi televisiota mainosvälineenä käyttäville mainostajille on samantekevää, miten tv-kuva teknisesti katsojille välitetään.

Viime vuosien aikana AV-alan tekijöitä edustavat järjestöt ovat kyseenalaistaneet tämän mallin. Järjestöille on ryhdytty hankkimaan aiempaa enemmän sellaisia oikeuksia, joista aiemmin on sovittu suoraan tekijöiden ja tuottajien välillä. Muita Pohjoismaita esimerkkinä käyttäen on esitetty malli uudesta, erillisestä kaapelikorvauksesta.

Ajatus kanavien kaapelijakelusta kerättävästä uudesta korvauksesta voi olla tekijöiden kannalta kutkuttava, mutta se on ongelmallinen suomalaisen televisiomarkkinan toiminnan kannalta. Esimerkiksi Ruotsissa näkyy noin  puolet vähemmän maksuttomia kanavia kuin Suomessa. Ruotsissa kaupallinen televisio on syntynyt katsojille maksullisen mallin pohjalle, kun taas Suomessa televisiomarkkina perustuu vahvasti mainosrahoitteisiin kanaviin, joiden katselusta katsoja ei maksa. Kun katselusta ei makseta, ei operaattorilla ole tulovirtaa, mitä jakaa.

Markkinan muutos luo mahdollisuuksia kasvulle

Televisiomarkkina on muuttumassa voimakkaasti, ja suomalaiset katsojat ovat esimerkiksi verkkotallennuspalveluja tilatessaan osoittaneet, että he ovat valmiita maksamaan tärkeinä pitämistään toimivista palveluista.

Kaikkien suomalaisten alan toimijoiden tulisikin taata jo olemassa olevien, hyviksi havaittujen palveluiden jatkuvuus ja keskittää ponnistukset televisiomarkkinan ja katsojakäyttäytymisen muutoksen kääntämiseksi koko alan kasvuksi. Kilpailu käydään katsojien ajasta, jolloin keskeistä on kotimaisten toimijoiden kyky kehittää palveluja, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan.

Palveluja kehitetään nopeasti muuttuvassa ja voimakkaasti kilpaillussa ympäristössä. Jotta tällaisissa olosuhteissa voi luoda uutta liiketoimintaa, tulee oikeuksien hankinnan jatkossakin perustua suoriin sopimuksiin, ei nykyistä laajempaan oikeuksien yhteishallintoon. Tällä tavoin voidaan turvata oikeuksien saatavuus  riittävän nopeasti ja joustavasti.  

Katsojakäyttäytymisen muutos ja uudet palvelut ovat kaikille sisältöjen arvoverkossa toimiville merkittävän kasvun mahdollisuus. Sitä ei tule hukata menneen maailman mallien kopioimiseen muualta, vaan kehittää sopimusosaamista ja Suomessa toimivien pelurien yhteistyötä, jotta kaikki voivat panostaa uusien palvelujen luomiseen suomalaisen katsojan hyväksi. Kaikkien alan toimijoiden on toimittava vastuullisesti ja siten, että katsojien luottamus säilyy. Kotimarkkinan toimivat rakenteet antavat hyvän pohjan nostaa katse myös laajemmille markkinoille.

 

Jussi Mäkinen on FiComin lakimies. Seuraa Jussia Twitterissä: https://twitter.com/Jussi_M