Viestintäverkkojen rakentaminen jatkuu myötätuulessa
Teleyritykset ovat toteuttaneet valmiuslaissa tarkoitetut varautumista koskevat sääntelyvelvoitteensa erinomaisen hyvin. Käytännössä tämä on näkynyt jokaiselle suomalaiselle siten, että viestintäverkot toimivat myös poikkeusoloissa.
Yhteiskunnan siirtyminen etätöihin ja -opetukseen on osoittanut, että vahva ja jatkuva panostaminen verkkoinfraan on kannattanut. Teleyritykset ovat saaneet kiitosta sekä liikenne- ja viestintäministeriöstä että Kyberturvallisuuskeskukselta viestintäverkkojen kapasiteetin ja kestokyvyn riittävyydestä. Kun lainsäätäjä ja valvontaviranominen ovat asettaneet teleyrityksille varautumisvelvoitteita, teleyritykset ovat vastanneet huutoon kiitettävästi.
Uusia pelureita ja verkkoja markkinoille, lisää euroja digi-infraan?
Viimeistään näinä aikoina on tullut selväksi, että ilman laajakaistaisia viestintäverkkoja maailma ei toimi. Tehokas yhteiskunta perustuu toimiviin tietoliikenneyhteyksiin, laajaan tietotekniikan hyödyntämiseen sekä näiden edellyttämään varmaan sähkönsaantiin. Laadukkaiden verkkoyhteyksien teknologianeutraali kehittäminen sekä elinkeinon investointikyvyn ja -mahdollisuuksien varmistaminen on aivan keskeistä.
Piakkoin eduskunnalle annettava sähköisen viestintäpalvelulain uudistus voi muokata viestintämarkkinoita monellakin tapaa. Uudistus mahdollistaisi jatkossa sen, että matkaviestiverkoissa voisi rajatulla alueella harjoittaa yleistä teletoimintaa ilman toimilupaa, eli niin sanottu mikro-operaattoritoiminta olisi mahdollista lähes kenelle tahansa. 5G-verkoista osoitetaan hyvin laaja taajuusalue sekä yleiseen että suljettujen verkkojen mikro-operaattoritoimintaan. Kiinteissä verkoissa lakiesityksen tavoitteena on kiihdyttää kuituverkkojen rakentamista mm. yhteisinvestointisopimuksilla.
Jo nyt on tiedossa, että kiinnostus ja innostus ainakin mikro-operaattoritoimintaan on kova. Myös valtakunnallista 5G-verkkoa laajennetaan ripeästi. Se ulottuu jo nyt 24 paikkakunnalle, ja uusia kaupunkeja tulee 5G-kartalle jatkuvasti lisää.
5G-verkko paranee entisestään, kun 26 GHz:n taajuushuutokauppa toteutuu suunnitelmien mukaisesti kesäkuussa, ja rakentaminen voi alkaa jo heinäkuussa. Huutokaupattava uusi taajuusalue aiheuttaa merkittäviä rakentamiskustannuksia, joten verkkoinvestoinnit tulevat väistämättä kasvamaan entisestään.
5G tarjoaa kiinteän tai langattoman vaihtoehdon rinnalle kuluttajille myös täysin uudenlaisia verkkopalveluratkaisuja, esimerkiksi niin sanotun kiinteän langattoman laajakaistan (Fixed Wireless Access, FWA).
On syntynyt myös uusia kiinteän verkon toimijoita, joiden tarkoituksena on rakentaa valokuituyhteyksiä sinne, missä niitä ei ole vielä saatavilla. Näiden hankkeiden toteutuminen tarkoittaa rutkasti lisää investointeja uusiin verkkoihin, jopa useita satoja miljoonia euroja. Lisäksi mobiiliverkkojen tukiasemat tarvitsevat kuituyhteyden, joten kuituverkkoa laajennetaan useaa tarkoitusta varten. Viestintäverkkoinvestoinnit tulevat siis jatkumaan mittavina – vuonna 2018 teletoiminnan kokonaisinvestoinnit olivat 810 miljoonaa euroa ja investointiaste 23 prosenttia.
Nousevatko yhteisrakentamishankkeet seuraavalle tasolle?
Vuosi 2019 oli yhteisrakentamisen vuosi, jolloin varsinkin sähköverkkoyhtiöiden ja teleyritysten yhteistyö kantoi hedelmää yhteisten hankkeiden mutta myös uusien yhteistyökuvioiden merkeissä.
Kunnat ovat verkkoinfran rakentamisessa ja luvituksessa avainasemassa. Suomessa on 310 kuntaa, joilla on omat, erilaiset ja pirstaloituneet ehtonsa ja vaatimuksensa. Tämä tekee viestintäverkkojen rakentamisesta hankalaa. Teleyrityksen näkökulmasta verkkorakentaminen ei ole kuntakohtaista, vaan verkkoja suunnitellaan laajemmalla mittakaavalla.
Ratkaisuja kuntahaasteisiin on pyritty kehittämään ja syventämään muun muassa Kuntaliiton yhteisrakentamishankkeessa sekä Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin Toimivat katuhankkeet-projektissa.
Kaksikymmentäluku voi nostaa digi-infran rakentamisen käytännöt uudelle, koko yhteiskuntaa edistävälle tasolle.