DNA selvitti, miten suomalaisperheissä sovitaan lapsen puhelimen käytön pelisäännöistä – ruutuajassa sopimus harvoin pitää

Puhelimesta huolehtiminen, sen mukana pitäminen ja perheenjäsenen soittoon vastaaminen ovat suomalaisperheissä kolme tärkeintä lapsen puhelimeen liittyvää pelisääntöä, kertoo DNA:n Koululaistutkimus 2023. Lapsen ruutuaikaa pyritään rajoittamaan, mutta sopimus ei useinkaan vaikuta pitävän käytännössä.

Lapsen puhelimeen liittyvä ykkössääntö suomalaisperheissä on se, että puhelimesta tulee pitää huolta, eikä sitä esimerkiksi saa jättää lojumaan. Kolme neljästä vanhemmasta on sopinut tästä pelisäännöstä lapsen kanssa. Asia selviää DNA:n teettämästä Koululaistutkimuksesta, johon vastasi yli tuhat 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa.

Yksi syy puhelimesta huolehtimisen tärkeydelle on sen hinta, joka on tutkimuksen mukaan selkeästi tärkein valintaperuste lapsen puhelimen hankinnassa. Lapselle hankitaan puhelin keskimäärin 2–3 vuoden välein, mikä voi alkaa tuntua kukkarossa: alakouluikäisille hankitaan yleisimmin 101–200 euron arvoinen puhelin, kun taas kaksi kolmasosaa 13–16-vuotiaille hankituista puhelimista maksaa yli 200 euroa. Kyselytutkimukseen vastanneista 13–16-vuotiaiden nuorten vanhemmista vajaa viidesosa kokee, että älylaite on perheelle taloudellinen rasite.

”Lapsen puhelin uusitaan useimmiten, selvästi yli puolessa tapauksista, rikkoutumisen vuoksi. On hyvä muistaa, että älylaitteita löytyy monesta eri hintaluokasta, esimerkiksi DNA:lla on tarjota myös edullisia ratkaisuja lapsen käyttöpuhelimeksi. Alkuvuonna avaamamme käytettyjen puhelinten Vaihtokapula-verkkokaupan kautta lapselle voi myös löytää edullisen ja ekologisen älypuhelimen. Lisäksi aiemman käytetyn laitteen voi tuoda DNA Kauppaan, jossa se tyhjennetään tietoturvallisesti”, sanoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Ruutuajassa toiveet ja käytäntö kohtaavat harvoin

5–12-vuotiaiden lasten puhelimen käyttöaikaa rajoitetaan selvästi useammin kuin vanhempien lasten. Alakouluikäisten vanhemmista 80 prosenttia on rajoittanut lapsen puhelimen parissa viettämää aikaa, kun vastaava luku 13–16-vuotiaille nuorille on 51 prosenttia.

Yli puolet nuorempaan ikäryhmään kuuluvien lasten vanhemmista on sitä mieltä, että lapsen olisi sopivaa käyttää puhelintaan arkipäivinä 1–2 tuntia, mutta toive ei toteudu täysimääräisesti. Vain kolmannes 5–12-vuotiaista lapsista käyttää puhelinta tunnin pari päivässä, kun taas 43 prosentilla heistä puhelimen äärellä vietetty ruutuaika lipsahtaa kahden ja neljän tunnin väliin. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista noin 80 prosenttia on sitä mieltä, että lapsen olisi sopivaa käyttää puhelinta alle neljä tuntia päivässä. Silti lähes puolet nuorista käyttää puhelinta päivittäin neljä tuntia tai enemmän.

”Tasapainon löytäminen lapsen päivittäiseen ruutuaikaan on varmasti yksi asioista, joista suomalaisperheissä keskustellaan eniten. Jos aiheesta uhkaa muodostua kiistakapula, kannattaa myös harkita erinäisiä ruutuajan rajoitustyökaluja. Esimerkiksi DNA Digiturvan avulla voi tietoturvasta huolehtimisen lisäksi rajata lapsen tai nuoren ruutuaikaa”, vinkkaa Aavikko.

“Samalla on hyvä pitää mielessä, että vastaajien mukaan yli kolmannes lapsista ja nuorista on myös itse tahtonut rajoittaa puhelimen parissa viettämäänsä aikaa. Halu rajoittaa ruutuaikaa voi siis tulla myös lapselta itseltään, jolloin lasta kannattaa tukea tässä tavoitteessa. Tämän voi tehdä joko erilaisin palveluin tai vaikkapa sopimalla siitä, että puhelin laitetaan fyysisesti sivuun tietyissä tilanteissa kuten nukkumaan mentäessä. DNA:n ja lastensuojeluorganisaatio Suojellaan Lapsia ry:n yhdessä suunnittelema Puhelinparkki, johon laitteet saa konkreettisesti asettaa sivuun, voi olla tässä yksi näppärä apukeino”, summaa Aavikko.

DNA:n vuosittain teettämä Koululaistutkimus selvittää kouluikäisten lasten ja nuorten puhelimen käyttöön ja hankintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimus on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan. Koululaistutkimuksen kohderyhmä ovat 5–16-vuotiaiden suomalaislasten vanhemmat, ensisijaisesti 5–12-vuotiaiden ja toissijaisesti 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat. Tutkimuksen toteutti DNA:n toimeksiannosta Nepa Insight Oy. Tänä vuonna siihen osallistui kaikkiaan 1009 iältään 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa/huoltajaa. Tiedonkeruu tapahtui 2.–13. helmikuuta 2023 Nepan online-paneelissa.

Tutkimusraportin voi ladata täältä.

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2022 liikevaihtomme oli 997 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 700 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö.  Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.