DNA:n ikäryhmävertailu paljastaa: Ero mobiilidatan kulutuksessa on huima jopa milleniaalien ja Z-sukupolven välillä

On yleisesti tiedossa, että nuoret viettävät puhelimillaan aikaa netissä enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät. DNA:n dataan perustuva ikäryhmävertailu paljastaa, kuinka valtavan suuri ero todellisuudessa onkaan jopa kaksi- ja kolmekymppisten välillä.

Keskiverto alle kolmekymppinen aikuinen käytti yli 91 gigatavua dataa postpaid-liittymällään elo–lokakuussa, kertoo DNA:n datavertailu. Tämä ikäryhmä, josta iso osa kuuluu milleniaaleihin tai heitä seuranneeseen Z-sukupolveen, on syntynyt maailmaan, jossa elektroniikka ja digitaaliset palvelut ovat levinneet keskeiseksi osaksi arkea. Varhaislapsuudesta asti digiympäristöihin kasvaneet nuoret aikuiset käyttävät mobiililaitteillaan dataa huomattavasti rutiininomaisemmin kuin esimerkiksi 1980-luvulla tai 1990-luvun alussa syntyneet milleniaalit: 30–39-vuotias DNA:n asiakas kulutti samalla otantajaksolla keskimäärin 49 gigatavua. ”Vertailu paljastaa, että milleniaalit, joista usein puhutaan homogeenisenä ryhmänä, ovat datankäytön suhteen itse asiassa hyvinkin epäyhtenäinen joukko. Meidätkin yllätti tieto siitä, kuinka paljon datan määrässä on eroa nuorimman ikäryhmän ja sitä vanhempien välillä”, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen. Nuorten aikuisten datankäyttö kolminkertainen verrattuna vanhempiinsa 50–59-vuotias, joka tavanomaisimmin edustaa alle kolmekymppisen aikuisen vanhempien ikäluokkaa, käytti DNA:n tilaston mukaan elo–lokakuussa noin 31 gigatavua – eli noin kolmasosan siitä mitä 18–29-vuotias. Myös muiden ikäryhmien keskiarvoinen lukema kalpenee vertailussa nuorimpiin: esimerkiksi keskiverron 40–49-vuotiaan datankulutus otantajaksolla oli 44 gigatavua. Verrattuna edellisvuoden vastaavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon, käytetyn datan määrä nuorilla aikuisilla on lisääntynyt yli kymmenellä gigatavulla per ikäryhmän keskivertoasiakas. Kasvua datan kulutuksessa on vuoden aikana myös vanhemmissa ikäryhmissä, mutta kasvuvauhti on sitä hitaampaa mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. ”Dataa käytetään yhä enemmän, mikä lupaa hyvää 5G:lle. Vauhdilla yleistyvän 5G-mobiililaajakaistan etu on sen ruuhkattomuus ja tasalaatuisuus, joiden ansiosta palvelut pelaavat, eikä tarvitse katsella bufferoinnin merkiksi pyörivää donitsia. Tietoverkon viiveen lyhyys hyödyttää etenkin älylaitteella pelaavia, joita on nuorissa ikäryhmissä paljon. Pelit ovat todella herkkiä viiveelle ja yhteyden nopeus on usein elinehto sille, että pelissä ylipäätään voi pärjätä”, Väisänen toteaa. Nelikymppiset kuluttavat suhteellisesti eniten videosisältöjä Suurin yksittäinen datan käyttötarkoitus nuorilla aikuisilla on videosisällöt, joihin alle kolmekymppinen aikuinen kulutti kolmen kuukauden aikana keskimäärin 39 gigatavua, eli 43 prosenttia käyttämästään kokonaisdatamäärästä. Videoihin ovat tykästyneet suhteellisesti eniten kuitenkin 40–49-vuotiaat, sillä heidän datankulutuksestaan jopa 46 prosenttia koostuu videosisällöistä. Vielä edellisvuonna vastaava prosenttiosuus heillä oli 37. Sosiaalista mediaa nuori aikuinen käyttää datamäärällisesti (14,8 Gt) enemmän kuin kaikkien muiden ikäryhmien keskivertoedustajat yhteensä. Suurin muutos nuorten aikuisten datankäytössä liittyy kuitenkin musiikin kuunteluun: sen osuus kokonaisdatamäärästä pongahti vuoden sisällä 0,5 prosentista 1,2 prosenttiin, eli suhteellinen osuus yli kaksinkertaistui. ”Data tukee käsitystä siitä, että nuoremmat käyttäjäryhmät omaksuvat uusia digipalveluita ja sovelluksia aikaisemmin kuin varttuneemmat. Iäkkäämmät kyllä sitten ajan kanssa seuraavat nuorempien viitoittamalla tiellä, mikä taas puskee nuoret luomaan seuraavia digitrendejä. Esimerkiksi Facebookia käyttivät ensin nuoret, mutta kun heidän vanhempansa löysivät alustalle, niin moni nuorista siirtyi eteenpäin Instagramiin. Kun sama tapahtui siellä, vuorossa olivat Snapchat ja TikTok. Tämä sama malli ja uusien palveluiden syntyminen varmasti jatkuu ja jopa kiihtyy 5G:n myötä”, Väisänen arvioi. DNA:n 5G-verkon väestöpeitto yltää tässä kuussa jo 1,5 miljoonaan ihmiseen, ja verkon ripeä rakentaminen jatkuu läpi talven ympäri Suomea. Mukana DNA:n tilastovertailussa ovat vain DNA:n postpaid-puhelinliittymät, joissa liittymän omistaja on myös sen käyttäjä. Video-, audio- ja sosiaalisen median kanavissa mukana vain tunnetuimmat toimijat.

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2019 liikevaihtomme oli 942 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö.  Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.