Laajakaistatukilaki kaipaa remonttia

Vaikka koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on lisännyt liikennettä Suomen kattavissa viestintäverkoissa huomattavasti, ne toimivat edelleen hyvin. Suomessa verkot on rakennettu pääosin markkinaehtoisesti. Teleyritykset investoivat verkkorakentamiseen vuosittain yli puoli miljardia euroa. Valtio on tukenut kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista tähän mennessä 64 miljoonalla eurolla.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti tammikuussa, että se ryhtyy valmistelemaan laajakaistarakentamisen valtiontuen jatkamista koskevaa lainsäädäntöä. Uusi tukiohjelma käynnistyisi vuonna 2021. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että laaditaan entistä paremmin ohjattu laajakaistatukilaki, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Tukiohjelma on tarkoitus suunnata alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.

Laajakaistarakentamiseen on myönnetty valtiontukea vuodesta 2010 alkaen. Nykyisen tukiohjelman mukaisten tukien maksaminen jatkuu arviolta vuoteen 2021. Ohjelmaa ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu vuosien varrella lukuisia kertoja, yleensä tuenhakijoiden kannalta parempaan suuntaan.

Tuen oltava teknologianeutraali, eikä se saa aiheuttaa markkinahäiriötä

Tarkoituksena on siis luoda aiempaa paremmin ohjattu laki. Sen tulee jatkossakin koskea ainoastaan yleisiä viestintäverkkoja, joilla edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista ja yleisten viestintäpalveluiden saatavuutta. On tärkeää, että tukea myönnetään vain sellaisille alueille, joilla ei ole tai ei ole tulossa nopeiden laajakaistayhteyksien kaupallista tarjontaa.  Tuella ei saa olla kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia.

Toistaiseksi ei ole tarkempaa tietoa siitä, mitä hallitusohjelman kirjaus ”paremmin ohjattu” pitää sisällään, joten nyt on hyvä tilaisuus lain remontoimiseen. Tukilain pitää jatkossa olla aidosti teknologianeutraali ja kohdella sekä kiinteän että langattoman yleisen laajakaistaverkon rakentamista tasapuolisesti. Hallitusohjelmankin mukaan eri verkkoteknologioiden rakentamista edistetään tasapainoisesti.

Lain ja sen tulkinnan muuttaminen teknologianeutraaliksi voisi konkreettisesti tarkoittaa sitä, että jatkossa tukea olisi mahdollista saada esimerkiksi kuidun rakentamiseksi tukiasemille tai 5G:n mahdollistamalle kiinteälle langattomalle yhteydelle (FWA). Kiinteiden langattomien yhteyksien tukeminen ottaisi hyvin huomioon myös hallitusohjelmassa mainitun taajamien tilanteen.

Lisäksi laissa, tuen jakamisessa ja sen seurannassa tulee ottaa huomioon Valtiontalouden tarkastusviraston 24.1.2020 päivätyssä jälkiseurantaraportissa esiin nostetut huomiot. Raportin mukaan useiden kuntien talous on heikentynyt, kun ne ovat osallistuneet hankkeisiin suuremmalla taloudellisella panoksella kuin oli lain mukaan tarkoitus. Koska tilanne on tarkastusviraston mukaan epäselvä, se jatkaa jälkiseurantaa.

Miten asia etenee?

Julkisen talouden suunnitelman mukaan valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varataan viisi miljoonaa euroa vuodelle 2021. Lakiluonnoksesta on tarkoitus pyytää lausuntoja sidosryhmiltä ja asiaan liittyviltä viranomaisilta. Valtioneuvoston hankeikkunan mukaan hankkeesta olisi tarkoitus järjestää kuulemistilaisuus kevään aikana. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa budjettilakina syksyllä 2020. Tämä tarkoittaa sitä, että esitys annetaan samanaikaisesti valtion talousarvioesityksen yhteydessä eduskunnan käsiteltäväksi.

Marko Lahtinen, lakiasioiden päällikkö, FiCom ry