Selvitimme: Näin Suomi on opetellut uusia digitaitoja poikkeusaikana
Poikkeusaika on vauhdittanut digiloikkaa ja Elisan teettämä tutkimus osoittaa, että lähes puolet suomalaisista kokee digitaitojensa parantuneen koronapandemian aikana. Työskentelyn, yhteydenpidon ja asioinnin tavat ovat löytäneet digitaalisen muodon, josta moni haluaa pitää kiinni myös jatkossa.
Elisan teettämän tutkimuksen mukaan poikkeusaika on kasvattanut etätöitä päivittäin tekevien suomalaisten määrän nelinkertaiseksi. Kokemukset ovat olleet hyviä ja kolme neljäsosaa niistä, jotka eivät aiemmin tehneet etätöitä lainkaan tai tekivät vain harvoin, ovat halukkaita työskentelemään etänä jatkossakin.
Myös koulujen ja muiden oppilaitosten etäopetus koettiin toimivaksi. Kolme neljästä etäopetukseen osallistuneista on halukkaita hyödyntämään etäopiskelumahdollisuuksia tulevaisuudessakin, tutkimus osoittaa.
Videopuhelut vakiinnuttivat nopeasti paikkansa poikkeusajan yhteydenpitokanavana ja korvasivat kasvokkaisia tapaamisia kaikissa ikäryhmissä. Käyttömäärän kasvun lisäksi myös videopuheluiden käyttötavat monipuolistuivat.
– Lautapelin pelaaminen ja esimerkiksi saman tv-sarjan katsominen videoyhteyden välityksellä osoittautui yllättävän suosituksi ajanviettotavaksi, avaa Elisan asiakaskokemuksesta ja tutkimuksesta vastaava johtaja Minna Virtanen kyselyn löydöksiä.
Digiasiointia ja virtuaalista harrastamista
Joka neljäs tutkimukseen vastanneista kertoo käyttäneensä poikkeusaikana itselleen uutta digitaalista asiointitapaa viranomaisasioissa, terveydenhuollossa tai ruoan verkkokaupassa.
Asiakkaiden käyttäytymisen ja tarpeiden nopea muutos huomattiin myös Elisassa.
– Asiakastukea siirretiin myymälöistä voimakkaammin sekä puhelinpalveluun että digikanaviin ja avasimme myös aivan uuden digituen kaikenlaisten arkisten ongelmien ratkaisuun, kertoo henkilöasiakaskohtaamisista vastaava palvelujohtaja Jukka Lehto Elisalta.
Poikkeusaika vei myös monen harrastuksen digiympäristöön. Joka kuudes tutkimukseen vastanneista kertoo kokeilleensa ensimmäistä kertaa virtuaalisia vapaa-ajan palveluita, kuten nettijoogaa tai sähköisiä kirjoja tänä aikana.
– Moni suomalainen on viettänyt poikkeusaikaa digitaalisten viihdepalveluiden ja pelaamisen parissa. Tutkimus osoittaa näihin päivittäin käytetyn ajan kasvaneen yli tunnilla kaikissa ikäluokissa, Virtanen summaa.
Tutkimuksen toteutti Elisan toimeksiannosta Prior Konsultointi Oy. Kyselyn kohderyhmänä olivat 15–75-vuotiaat suomalaiset internetin käyttäjät ja siihen vastasi 1092 henkeä. Aineistonkeruu toteutettiin Cint Ab:n hallinnoimissa nettipaneeleissa 23.–27.4.2020.
Tietoa Elisan Digituesta: https://elisa.fi/digituki/
Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,3 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Tele2:n kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Vuonna 2019 liikevaihtomme oli 1,84 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 900. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Vuoden 2020 aikana olemme hiilineutraali yhtiö. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj