Tutkimus: Näistä verkkouhista suomalaiset ovat huolissaan
Tietoturvauhat kuten verkkopankkitunnuksia kalastelevat huijaukset ja identiteettivarkaudet ovat tulleet jäädäkseen. DNA:n Digitaaliset elämäntavat 2022 -tutkimuksessa nousivat esiin suomalaisten pelot erityisesti henkilötietojen menetyksestä, identiteettivarkauksista ja pankkitilin hakkeroinnista. Myös maksukorttitietojen vuotaminen, arkaluontoisen datan katoaminen sekä virukset ja haittaohjelmat huolestuttivat ihmisiä.
DNA:n teettämässä Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin erilaisista digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Peräti kolmannes suomalaisista pitää henkilötietojen menetystä tietomurron yhteydessä kaikkein merkittävimpänä verkkouhkana. Identiteettivarkaudesta seuraavat harmit, kuten aiheutuneiden haittojen selvittäminen ja korjaaminen, huoletti puolestaan 31 prosenttia vastaajista. Yhtä monia huoletti myös pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen.
“Suurimpina pidetyt riskit ovat valitettavasti myös yleisiä verkkorikollisuuden muotoja. Henkilötietojen menetyksissä ja identiteettivarkauksissa voi olla kyse esimerkiksi maineen pilaamisesta tai pahimmassa tapauksessa koko verkkoidentiteetin varastamisesta. Tärkeiden henkilökohtaisten tietojen kuten henkilötunnuksen tai eri palvelujen käyttäjätunnusten ja salasanojen kautta verkkorikollinen voi myös päästä käsiksi maksutietoihin ja aiheuttaa mittavia taloudellisia haittoja”, kertoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
Lähes kolmasosa (30 %) kaikista vastaajista kokee, ettei heillä ole riittävästi tietoa digitaalisista uhista. Alle 35-vuotiaat kuitenkin kokevat vanhempia ikäryhmiä useammin tietonsa digitaalisen turvallisuuden uhista riittäviksi.
”Valppaus ja tietoisuus erilaisista tietoturvauhista pienentää riskejä. On hienoa, että suuri enemmistö tutkimuksen vastaajista onkin perehtynyt ainakin jonkin verran tietoturva-asioihin viimeisen parin vuoden aikana”, sanoo Kamtsan.
Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut käytössä monilla
Tutkimuksen mukaan tietoturvasovelluksia käytetään eniten vanhimmissa ikäryhmissä. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevia palveluita, ja 58 % vastaajista ilmoittaa käyttävänsä niitä.
”Aivan jokaisen tulisi huolehtia tietoturvasta riittävän kattavasti. Perinteisesti tietokoneet onkin suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Valitettavasti tietokoneiden suojaaminen ei kuitenkaan nykyaikana enää riitä, vaan tietoturvan olisi hyvä ulottua myös puhelimiin ja tabletteihin”, summaa Kamtsan.
”Jokaisella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus turvalliseen netinkäyttöön. Operaattorina roolimme onkin mahdollistaa asiakkaillemme tietoturvallinen netinkäyttö tarjoamalla heille helppokäyttöisiä ja kattavia tietoturvapalveluja”, sanoo Kamtsan.
Suurimmiksi riskeiksi koetaan seuraavat digitaalisen turvallisuuden uhat:
• Henkilötietojen menetys tietomurron yhteydessä (33 % pitää suurena riskinä)
• Identiteettivarkaudesta seuraava vaiva ja aiheutuneiden haittojen selvittäminen ja korjaaminen (31 % pitää suurena riskinä)
• Pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen (31 % pitää suurena riskinä)
• Identiteettivarkaudesta seuraava taloudellinen haitta (30 % pitää suurena riskinä)
• Maksukorttitietojen vuoto verkko-ostamisen yhteydessä (29 % pitää suurena riskinä)
• Virukset ja haittaohjelmat (29 % pitää suurena riskinä)
• Arkaluontoisen tai tärkeän datan menettäminen/katoaminen (27 % pitää suurena riskinä)
DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimus
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaaliset elämäntavat -tutkimus tehtiin online-paneelissa 4.–12.5.2022. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä niiden käytön muutoksia. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen. Tutkimusraportin voi ladata täältä.
Vinkkejä oman tietoturvan parantamiseen voi lukea täältä.
Lisätietoja kattavasta DNA Digiturva -tietoturvapalvelusta löytyy täältä.
Lisätietoja DNA:n tutkimuksista löytyy täältä.
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli 956 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.