Tutkimus: Yli 90 % suomalaisista kohtasi kyberhuijauksen vuonna 2021 – nuoret aikuiset alttiimpia huijauksen uhreja

Elisan kyselytutkimus selvitti suomalaisten kyberturvallisuuden tilaa*. Tutkimuksen mukaan yli 90 % suomalaisista altistui vuonna 2021 verkko- tai puhelinhuijaukselle, ja joka kymmenes vastaaja kertoi tulleensa varmasti huijatuksi. Nuorista aikuisista yli puolet ei tiedä miten toimia, jos päätyy huijauksen uhriksi.

Menneenä vuonna huijauskampanjat tulivat suomalaisten iholle ennätyksellisen laajasti. Elisa selvitti loppuvuodesta 2021, millaisena suomalaiset kokevat kyberturvallisuuden tilan, ja löytyykö heiltä valmiudet toimia kyberhuijauksen osuessa kohdalle.

Yli 90 % kohtasi huijausyrityksen, yleisimmät kanavat sähköposti ja puhelin

Suomalaisista yli 90 % kertoo altistuneensa huijausyritykselle. Yli 70 % on saanut huijausviestejä sähköpostin välityksellä, ja 57 % on altistunut huijaukselle puhelimen kautta. Huomattavaa on, että kaksi kolmesta vastaajasta ei usko tunnistavansa kaikkia häneen kohdistuneita verkkohuijauksia.

– Yli puolet suomalaisesta altistui huijauksille puhelimen välityksellä. Tähän vaikuttivat muun muassa kahdesti aktivoitunut Flubot-tekstiviestihuijaus sekä erilaiset huijauspuhelut. Nämä ilmiöt näkyivät myös Elisalla, ja heinäkuusta 2021 lähtien olemme pystyneet estämään merkittävän määrän Suomeen tulevista huijauspuheluista, joissa suomalaista puhelinnumeroa kopioidaan luvattomasti ulkomaiden kautta. Huijarit kuitenkin kehittävät menetelmiään koko ajan, ja kuluttajan on hyvä tunnistaa tyypillisiä huijausviestejä, kommentoi Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä.

– Monelle voi olla epäselvää, mikä ero on hyökkäyksen kohteeksi joutumisella sekä huijatuksi tulemisella. Huijausviestin saapuminen puhelimeen ei automaattisesti saastuta puhelinta. Viestin avaaminenkaan ei tätä vielä tee, mutta viestissä olevien linkkien klikkaaminen ja sovellusten lataaminen lisää riskiä huomattavasti, Mäkelä jatkaa.

Nuoret aikuiset yllättäen alttiimpia verkkohuijausten uhreja

Kysely paljasti 18–24-vuotiaiden suomalaisten olevan alttiimpia verkkohuijausten uhreja: 35 % nuorista aikuisista ei käytä laitteissaan tietoturvapalveluita, siinä missä yli 65-vuotiaista 91 % kertoo suojanneensa laitteensa. Huijatuksi jouduttuaan 65-vuotiaat kokevat omaavansa paremmat toimintavalmiudet kuin 18–24-vuotiaat: nuorista aikuisista 57 % ei tiedä miten toimia, jos tulee huijatuksi. Yli 65-vuotiaiden vastaava lukema oli 43 %.

– On huolestuttavaa, että yli kolmasosa nuorista aikuisista ei koe tietoturvapalveluita tarpeelliseksi. Usein samoja laitteita käytetään sekä työtehtäviin että henkilökohtaisiin asioihin, ja laitteen saastuminen voi aiheuttaa laajoja vahinkoja, pohtii Mäkelä.

– Suojaamattomat laitteet ovat alttiita muun maussa palvelunestohyökkäyksille, joiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosien aikana. Koronaepidemian alussa Elisalla nähtiin selvä piikki palvelunestohyökkäysten volyymissa. Jos laitteiden tietoturva ei ole tarpeellisella tasolla, voi se päätyä hyökkäyksen kohteeksi ja osaksi hyökkäyksiin käytettäviä bottiverkostoja, Mäkelä avaa. 

Suomalaisten luotto kotimaisiin palveluihin on kova

Suomalaiset luottavat vahvasti kotimaisten verkkopalvelujen tietoturvallisuuteen, mutta ulkomaisten verkkokauppojen kohdalla luottamus on olematonta. Vain 15 % vastaajista luottaa siihen, että ulkomaiset verkkokaupat pitävät huolta, etteivät heidän tietonsa valu vääriin käsiin. Sen sijaan kotimaisten verkkokauppojen turvallisuuteen luottaa 59 % vastaajista, ja viranomaisten sekä pankkien palveluihin yli 80 % vastaajista.

– Suomi ja kotimaiset palveluntarjoajat koetaan kyselyn perusteella tietoturvan edelläkävijöiksi, mikä on erinomainen asia. Elisalla on tärkeä tehtävä koko suomalaisen yhteiskunnan digitaalisen turvallisuuden takaamisessa erilaisten viestintäpalveluiden sekä yrityksille tuotettavien kyberturvapalveluiden kautta. Kuitenkin myös yksilöllä on vastuunsa digitaalisen turvallisuuden edistäjänä, sekä työntekijänä että henkilökohtaisessa elämässä, Mäkelä summaa loppuun.

*Tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa, osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tiedonkeruuaika oli 24.9–4.10.2021. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi Elisa Oyj.

Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden sekä teknologioiden edelläkävijä. Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa. Suomessa Elisa on tietoliikennepalveluiden markkinajohtaja, kansainvälisesti yhteistyökumppaneitamme ovat mm. Vodafone ja Tele2. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, liikevaihto 2020 oli 1,89 miljardia euroa ja henkilöstöä yli 5 000. Elisa on hiilineutraali yhtiö. Seuraa matkaamme: elisa.fi, Facebook @elisasuomi, Twitter @ElisaOyj