Yllätystulos: eläkeläiset ovat Suomen kriittisimpiä TV:n katsojia – DNA:n tutkimus selvitti kuinka monta minuuttia uudelle sarjalle annetaan aikaa ennen huonoksi leimaamista

Vain viisi prosenttia suomalaisista kertoo katsovansa aina elokuvan tai TV-sarjan kokonaan loppuun, vaikka se ei heti tekisikään vaikutusta. Viidennes taas lopettaa katsomisen jo 5–10 minuutin kohdalla, jos ohjelma ei miellytä. Yllättäen kaikkein kärsimättömimpiä ovat jo eläkeikään ehtineet katsojat. Uusia ohjelmia valitessa kriitikoiden arvostelut ohjaavat vain harvoja.

Tulosta voidaan pitää yllättävänä, sillä mitä nuorempi vastaajaryhmä oli, sitä pidempään mahdollisuuksia annettiin. Esimerkiksi 18–24–vuotiaista yli puolet kertoi katsovansa aina vähintään koko ensimmäisen jakson ja lähes joka kymmenes koko ensimmäisen kauden, ennen kuin päättävät jatkosta. Paneelin vanhin vastaajaryhmä puolestaan teki päätöksensä huomattavasti vähemmän katselun perusteella, sillä eläkeiän saavuttaneista tai sen kynnyksellä olevista kolmannes vaihtaa ohjelmaa jo alle kymmenessä minuutissa ja yli 60 prosenttia ei jatka katsomista yli puolta tuntia, jos ohjelma ei miellytä.

”Perinteisesti ajatellaan nuorten olevan kärsimättömiä katsojia suoratoistopalveluiden periaatteessa lähes loputtomien valintamahdollisuuksien äärellä. Tutkimuksesta paljastui kuitenkin, että suoratoistopalveluiden käyttäjät katsovat aloittamaansa sisältöä huomattavasti pidempään kuin ne, jotka katsovat pääosin perinteistä televisiota. Tämä osaltaan selittää myös eroja ikäryhmien välillä, sillä nuoremmilla vastaajilla on enemmän suoratoistopalveluita käytössään”, kertoo DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Mikko Saarentaus.

Hänen mukaansa taustalta aukeaa asialle todennäköisesti sekä hyvin inhimillinen että käytännöllinen selitys; kun valinnan sisällöstä tekee aina itse, on siihen syytä uskoa pidempään ja ylipäätään se osuu paremmin omiin mieltymyksiin. Samalla mahdollisuus ajoittaa katsomisen aloittaminen ja tauottaminen täysin omien mieltymysten ja aikataulujen mukaan poistaa tarpeen perinteiseltä kanavasurffailulta, jossa välillä etsitään kiinnostavaa katsottavaa juuri siihen hetkeen, kun TV avataan.

Kriitikoiden mielipide ohjaa vain harvaa

Suoratoistopalvelut käyttävät nykyään valtavia summia omaan sisällöntuotantoonsa. Esimerkiksi Netflix on sijoittanut tuotantoihinsa viime vuonna yhteensä 11 miljardia dollaria, eli hieman alle kymmenen miljardia euroa. Eniten omiin tuotantoihin sijoitti Disney, joka käytti 19 miljardia dollaria. Suurimmista palveluista kolmanneksi eniten omiin tuotantoihin investoi Amazon Prime Video kahdeksalla miljardilla eurolla. Lähivuosina investointien odotetaan kasvavan entisestään. (Lähde: Statista.com)

Näillä summilla syntyy uutta sisältöä niin hurjaan tahtiin, että moni palveluiden tilaaja kohtaa valinnan vaikeutta. Tutkimuksen mukaan 42 prosenttia kokeekin, että uuden sisällön löytäminen on usein työlästä ja valitseminen haastavaa.

Lähes puolet vastaajista kertoi valitsevansa katsottavansa täysin oman intuition perusteella ja joka kolmas joko esittelytekstin tai trailerin perusteella. Neljännes puolestaan kuuntelee ystävän suosituksia, mutta kriitikoiden arvioiden perusteella taas ei juuri valintoja tehdä, sillä heidän mielipiteisiinsä pohjaa valintansa harvempi kuin yksi kymmenestä.

”Tulokset kertovat, että itse valittu sisältö sopii katsojalle paremmin, mutta sen löytäminen koetaan haastavaksi. Nyt vain viidennes vastaajista kertoo valitsevansa sisältöjä suoratoistopalvelun algoritmin suosittelun perusteella. Meistä tässä on mahdollisuus auttaa asiakkaitamme, ja esimerkiksi uuteen DNA Hubi -laitteeseen olemme tuoneet uusia, hakuja helpottavia toimintoja, kuten äänihaun”, kertoo Saarentaus.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 9.-13.4.2021. Kohderyhmänä olivat 18–75-vuotiaat suomalaiset, ja tutkimuksen otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000.

DNA TV Hubi -palvelu sisältää avoimen ekosysteemin Android TV -laitteen, joka yhdistää kaikki television katselemisen, sovellukset, pelit ja musiikin helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi. Palvelun kautta pystyy katsomaan sekä perinteistä televisiota että maksullisia suoratoistopalveluita. Laite tukee 4K-kuvanlaatua, ja siihen pystyy lataamaan erilaisia sovelluksia, kuten pelejä tai musiikkipalveluita. Lisäksi sen kautta voi vuokrata elokuvia ja tallentaa maksuttomien kanavien sisältöä.

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö.  Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.