Digistrategia: taajuudet

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmistelussa digitaalisen infrastruktuurin strategia, jonka tueksi ministeriö on pyytänyt esittämään perusteltuja näkemyksiä seuraaviin taajuuspoliittisiin kysymyksiin. FiCom kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä:

Miten voidaan mahdollistaa alueelliset ja paikalliset, mahdollisesti tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöidyt 5G-verkot ja -palvelut (esim. teollisuus, logistiikka, terveydenhuolto)? Voidaanko taajuuksien saatavuus varmistaa myös tulevaisuudessa ilmeneviin tarpeisiin?

• FiComin näkemyksen mukaan nykyinen, erinomainen taajuuspolitiikka on tehokkaasti taannut palveluiden tarjonnan ja saatavuuden valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kyse on operaattoreiden perusteliiketoiminnasta, jota ne harjoittavat myös jatkossa. Tässä yhteydessä on huomioitava myös loppukäyttäjätyytyväisyys, joka on viimeisimmän Viestintäviraston selvityksen mukaan erittäin hyvällä tasolla. Nykyisen taajuuspolitiikan jatkaminen mahdollistaa myös jatkossa kysymyksessä mainittujen palvelujen tarjoamisen laadukkaasti ja hyvällä asiakastyytyväisyydellä.
• Osana valtakunnallista verkkoa 5G-verkkoa ja -palveluja kyetään tarjoamaan alueellisesti ja paikallisesti virtuaalisesti verkkoviipaloinnilla. Lisäksi verkkopalvelimia voidaan tarvittaessa tuoda lähemmäksi paikallista toimijaa.
• Mobiiliverkkojen ja -palveluiden toiminta edellyttää vankkaa, kokemusperäistä tietotaitoa mm. verkkosuunnittelun, häiriöneston, toimintavarmuuden, tietoturvan, ylläpidon ja kehittämisen osalta. Mobiiliverkkojen operoiminen on huomattavasti komplisoidumpaa ja erityisesti 5G-verkon osalta taloudellisesti raskaampaa kuin esimerkiksi alueellisen kuituverkon.
• Taajuuksien jakaminen tulisi aina lähtökohtaisesti arvioida niiden tehokkaan käytön, palveluiden laadun ja toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.
• Taajuuksia on saatavilla ainakin korkeimmilta taajuusalueilta.
• Jatkovalmistelussa olisi syytä tehdä kansainvälistä vertailua, onko muissa harvaan asutuissa ja pienen väkiluvun maissa ollut alueellisia tai paikallisia verkkoja ja millaisia kokemuksia niistä on saatu esim. Norjassa.

Syntyykö huutokaupatuilla taajuuksilla tulevaisuudessa taajuuksien jälkimarkkinoita (esim. käyttöoikeuden vuokraaminen)?

• Tämä tulisi jättää markkinoiden ratkaistavaksi. Voimassa oleva lainsäädäntö ei ole estänyt jälkimarkkinoiden syntymistä, mutta niille ei ole ollut kysyntää.
• Jälkimarkkinointi saattaisi olla mahdollista 26 GHz:ia korkeammilla taajuuksilla (esim. 28 GHz) alueellisesti tai paikallisesti.
• Käyttöoikeuden vuokraaminen voisi olla mahdollista tilanteissa, jossa taajuudet eivät ole tehokkaassa käytössä tai ei ole kilpailua. Analogiaa voi hakea yhteisrakentamislain 3 §:n käyttöoikeuden kieltäytymiskriteereistä ja HMV-sääntelystä.
• Valtakunnallisesti toimiville kaupallisille verkkotoimijoille allokoidut taajuudet ovat erittäin tehokkaassa käytössä ja tulevat olemaan myös jatkossa. Käyttäjien kannalta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa toimintamallia muutoksen vuoksi, koska markkinat toimivat kuten niiden kuuluukin eli ne ovat kilpaillut, hintataso on käyttäjien kannalta edullinen ja verkkoinvestointien taso on korkea sekä verkkojen kattavuus ja laatu erinomaiset ja siten myös palveluiden saatavuus.

Onko taajuuksien yhteiskäyttö tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista ja millä ehdoilla? Minkälaisin keinoin ja millä taajuusalueilla yhteiskäyttöä voitaisiin edistää 5G-verkoissa? Miten arvioitte taajuuksien yhteiskäytön kansainvälistä kehitystä (esim. USA:n Citizens Broadband Radio Service -malli 3550–3700 MHz taajuusalueella ja Euroopan Licensed Shared Access taajuusalueella 2300–2400 MHz)?

• 3,5 GHz on 5G-verkkojen keskeinen yleistaajuus, joka tulisi jakaa valtakunnallisille kaupallisille toimijoille.
• 5G-verkko tulee ensivaiheessa toimimaan yhteiskäytössä 4G-verkossa (ns. Non Stand Alone eli NSA-standardi), joita on käytössä vain kaupallisilla operaattoreilla.
• Yhteiskäyttö riippuu taajuusalueesta ja käyttötarkoituksesta. Asiaa tulee arvioida myös taajuuksien tehokkaan käytön ja palveluiden laadun näkökulmasta.

Miten (esim. myöntämismekanismi, blokkijako) ja minkälaiseen käyttöön (esim. miksi valtakunnallinen tai alueellinen) 3,5 GHz:n taajuudet tulisi jakaa? Miten perustelette näkemystänne? Millä aikataululla ja kuinka kattavien verkkojen rakentaminen on näkemyksenne mukaan mahdollista?

• 3,5 GHz:n taajuudet tulisi jakaa mahdollisimman pian valtakunnallista kaupallista verkkotoimintaa harjoittaville tahoille. Mahdollisen huutokaupan osalta ensisijaista on, ettei sillä ole fiskaalisia tarkoitusperiä. Blokkijaon tulee tukea taajuuksien teknistä käytettävyyttä ja tehokasta käyttöä, joka osaltaan mahdollistaa palveluiden optimaalisen tarjonnan ja laadun.
• Toimiluvissa ei tule asettaa sisätilapeittovaatimusta verkkotoimijalle, koska sisätilapeitto on yleensä operaattorista riippumaton. Tässä yhteydessä mittarina tulisi käyttää ulkopeittoa.
• Verkkorakentamiselle ei tulisi lähtökohtaisesta asettaa erityisiä velvoitteita. Tarkoituksenmukaisinta on ensivaiheessa rakentaa verkkoa kysyntäohjautuvasti.
• 5G-tekniikan kehitys on vielä kesken. Kaupalliseen käyttöön tarkoitettuja komponentteja, päätelaitteita ja verkkolaitteita ei ole vielä saatavilla. Tämä tulisi huomioida tavoitteita ja mahdollisia velvoitteita asetettaessa.
• Verkkojen rakentaminen edellyttää sekä kaapeleiden että tukiasemien lupa- ja rakentamismenettelyjen huomattavaa keventämistä ja sallimista. Erityisesti kuntasektori on pirstaloitunut lupamenettelyjen osalta, ja toisaalta joitain yksittäisiä pilottihankkeita lukuun ottamatta kunnat ovat kategorisesti kieltäneet kevyempien rakennusmenettelyjen käyttämisen.

Miten ja millaisella verkkorakenteella 3,5 GHz:n taajuusaluetta tullaan näkemyksenne mukaan käyttämään (esim. miten näette mahdollisen yhteiskäytön)? Minkälaista uutta liiketoimintaa/palveluja taajuusalueen käyttö mahdollistaisi?

• 3,5 GHz:n 5G-verkko mahdollistaa lyhyen latenssin, korkean kapasiteetin ja huippunopeat yhteydet. Yksistään kapasiteetin tarve edellyttää 3,5 GHz allokoimista valtakunnallisille kaupallisille toimijoille. Palvelut syntyvät aikanaan, ja mainittuja tarpeita, kuten lyhyttä latenssia, tarvitsevat palvelut luovat palvelumarkkinat. Käyttäjät puolestaan ratkaisevat, mitä palveluita he tarvitsevat.

Miten ja minkälaiseen käyttöön 26 GHz:n taajuudet tulisi jakaa? Miten perustelette näkemystänne?

• Tarve huippunopeille langattomille yhteyksille kasvaa koko ajan. Suomen mobiilimarkkinoiden edelläkävijyyden perusteella 26 GHz:n taajuudet olisi tarkoituksenmukaista jakaa mahdollisimman pian ja samoilla kriteerillä kuin 3,5 GHz.
• Ensivaiheessa olisi mahdollista jakaa toimilupia yhteiskäyttöön.

Miten ja millaisella verkkorakenteella 26 GHz:n taajuusaluetta tullaan näkemyksenne mukaan käyttämään ja minkälaista uutta liiketoimintaa/palveluja sen käyttö mahdollistaisi?

• Taajuusalue lisää entisestään ja merkittävästi kapasiteettia sekä tarjoaa todella huippunopeita yhteyksiä kiinteistökohtaisesti. Tätä kautta taajuusalue tukisi ja nopeuttaisi 5G-palveluiden kehittymistä.

Miten 26 GHz:n taajuusaluetta voitaisiin käyttää ennen WRC-19 taajuuspäätöksiä huomioiden laitemarkkinoiden kehitykseen ja standardointiin liittyvät epävarmuudet? Mitä esikaupallisella käytöllä tarkoitetaan käytännössä (esim. minkälaisia palveluja, milloin ja missä laajuudessa)?

• Kansallisesti (Viestintävirastolla) olisi mahdollisuus jakaa väliaikaisia toimilupia yhteis- ja testikäyttöön. Lupien aikainen myöntäminen edesauttaisi Suomen edelläkävijyyttä mobiilipalveluiden tarjonnassa ja lisäisi kysyntää 5G-palveluiden kehittämiselle.
• Varmuus tämänkin taajuusalueen saatavuudesta ja sen ominaisuuksista helpottaa operaattorin 5G-verkkoinvestointipäätösten tekoa. Aikainen tieto taajuusalueen saatavuudesta kaupalliseen käyttöön vauhdittaa myös päätelaitteiden kehitystä.

Mitkä taajuusalueet edellä mainittujen lisäksi näette tärkeinä lähitulevaisuudessa 5G-verkoille? Mikä tulee olemaan esim. 700 MHz:n taajuusalueen rooli 5G-verkoille ja palveluille?

• Selkeästi tärkein ja merkittävin on 3,5 GHz valtakunnallisena 5G:n yleistaajuutena. Suomen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että 26 GHz allokoitaisiin mahdollisimman nopeasti edellä mainituilla perusteilla. 700 MHz ja sitä matalammat taajuudet ovat merkittäviä haja-asutusalueiden kattamiseksi.

Mikä on 5G-verkkojen rooli älyliikenteessä?  Missä laajuudessa 5G-verkot rakentuisivat älyliikenteen tarpeisiin markkinaehtoisesti?

• Älyliikenne käsitteenä on hyvin laaja. Yleisellä tasolla älyliikenne on nähtävissä 5G-verkkoja hyödyntävänä palveluna niin ajoneuvokohtaisesti kuin osana laajempaa liikenteen kokonaisuutta. 5G-verkot mahdollistavat erilaisten liikennettä hyödyntävien palvelujen saatavuutta, kuten tienpinta-, keliolosuhde-, reittitieto-, ajoneuvotieto- ja ruuhkapalveluja sekä erilaisia viihdepalveluja. Lisäksi 5G-verkko tukee välillisesti autonomista ajoneuvoa sen saadessa ajamista tukevaa reaaliaikaista dataa.
• Lähtökohtaisesti 5G-verkot rakentuvat asiakastarpeen perusteella.
• Useat älyliikenteen käyttötapaukset voidaan toteuttaa jo 4G-verkoilla. Aiemmissa toimiluvissa operaattoreille on jo asetettu maantie- ja rautatiepeittovelvoitteita, eikä velvoitteille 5G-toimiluvissa ole perusteita.