FiComin kommentti ns. gigabitti-infrastruktuurisäädöksen U-kirjeluonnoksesta

FiComin kommentti koskien luonnosta U-kirjelmäksi: komission lainsäädäntöehdotus nopeiden viestintäverkkojen käyttöönoton tehostamisesta, ns. gigabitti-infrastruktuurisäädös

 Kasvavat tietoliikennetarpeet lisäävät merkittävästi teleyritysten tulevaisuuden verkkoinvestointitarpeita, mikä asettaa perinteiset teleyritykset ennennäkemättömien haasteiden eteen. On selvää, että tietoliikenneyhteyksien merkitys yhteiskunnan perustana vahvistuu vielä entisestään.

Teleyritykset investoivat tietoliikenneverkkojen rakentamiseen vuosittain puoli miljardia euroa. Verkkojen rakentamisen helpottaminen, byrokratian vähentäminen ja aloittamisen sujuvoittaminen ovat välttämättömiä keinoja edesauttaa verkkoinvestointeja. Esimerkiksi lupaprosessit pitää digitalisoida ja rakentamis- ja lupaehdot yhdenmukaistaa.

Suomi on EU:n digikärkimaa ja siksikin Suomen on näytettävä selkeää linjaa esteiden poistamiseksi; hidasteet rakentamisen tiellä tiedetään ja ratkaisut niiden poistamiseksi on olemassa. Gigabitti-infrastruktuurisäädös nostaa ratkaisut esiin ja ne on päättäväisesti vihdoin toteutettava. Suomen kannan muotoilujen pitää olla selkeitä ja tavoitteellisia.

Esimerkiksi lupamenettelyä koskeva kohta on epäselvä ja tavoitteeton: ”Lupamenettelyjä koskien valtioneuvosto näkee yhteisrakentamisen edistämisen näkökulmasta kannatettavana, että toimija voisi hakea keskitetysti samasta sähköisestä palvelusta kaikkia tarvittavia lupia rakennusteknisiä töitä varten. Valtioneuvosto pitää tarpeellisena huomioida asetusehdotuksen lupamenettelyiden harmonisoinnissa Suomen perustuslaissa turvattu kunnallinen itsehallinto.”  Kunnallinen itsehallinto ei estä lupamenettelyiden ja rakentamisen lainsäädännöllistä sujuvoittamista. Ehdotamme maininnan poistamista tekstistä.

FiCom pitää myös lupahakemusten käsittelyaikojen osalta perusteettomana näkemystä, että neljä kuukautta olisi liian haastava. Oudoksumme myös valtioneuvoston varauksellista suhtautumista asetuksessa ehdotettuun ”hiljaiseen hyväksyntään”, eli jos viranomainen ei vastaa lupahakemukseen neljän kuukauden määräajan kuluessa, lupa katsotaan myönnetyksi. Lupakäsittelyjen nopeuttaminen ja siten rakentamisen sujuvoittaminen ovat kuitenkin keskeisimmät kohdat kansalaisten tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi.

Edellä esitettyjen näkemysten lisäksi FiCom esittää seuraavia lisäyksiä tekstiin:

Sivu 6. Lisäysehdotukset alleviivattuina:

5.2.3 Taloudelliset vaikutukset

Asetusehdotuksen arvioidaan nopeuttavan erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamista ja siten edistävän digitalisaatiokehitystä ja laajakaistapalvelujen saatavuutta sekä aikaansaavan kustannussäästöjä toimijoille.

Toisaalta asetusehdotuksen vaatimukset, kuten keskitetty tietopiste, vaativat viranomaisilta järjestelmäkehitystä ja lisää henkilöresursseja. Keskitetty tietopiste ja muut lupakäytäntöjä koskevat muutokset myös vähentävät verkkoja rakentavien yritysten kustannuksia.

Sivu 8. Lisäysehdotus:

10. Valtioneuvoston kanta

Arvioinnissa tulee ottaa riittävällä painoarvolla myös huomioon, että lupamenettelyiden harmonisoinnilla ja sähköisellä asioinnilla yhdessä pisteessä pyritään edistämään erittäin nopeiden laajakaistapalveluiden saatavuutta, alentamaan verkkoa rakentavien yritysten kustannuksia ja kannustamaan investointeihin.

Asko Metsola, lakimies, FiCom