FiComin lausunto 26 GHz:n taajuusalueen huutokauppaa koskevista asiakirjaluonnoksista

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa seuraavista luonnoksista:

1) valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien huutokaupasta taajuusalueella 25,1–27,5 gigahertsiä
2) valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta sekä
3) toimilupien hakuilmoitus.

FiCom kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa seuraavaa:

Maailman edistyksellisintä taajuuspolitiikka tulee jatkaa

Luonnoksessa esitetään verkkotoimilupien myöntämistä taajuusalueelta 25,1–27,5 GHz valtakunnallisesti Manner-Suomeen 31.12.2033 saakka. Toimiluvat myönnettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston kesäkuussa 2020 järjestämän taajuushuutokaupan lopputuloksen perusteella.

Suomessa on tehty erinomaista ja edistyksellistä taajuuspolitiikka, joka on siivittänyt meidät maailman johtavaksi mobiilimaaksi. Tätä taajuuspolitiikkaa tulisi jatkaa myös vastaisuudessa. Yleisen teletoiminnan harjoittaminen matkaviestinverkossa tulisi jatkossakin olla toimiluvanvaraista eli lisensoitua. Toisin kuin asetusluonnoksessa ehdotetaan, koko ns. 26 GHZ taajuusalue (24,25–27,50 GHz) tulisi ensisijaisesti osoittaa valtakunnalliseen teletoimintaan vastaavin ehdoin kuin jo huutokaupattu 3,5 GHz:n taajuusalue, jossa on asetettu palveluntarjonta-/velvoite paikalliseen toimintaan. Tämä toimilupaan sisällytettävä tarjontavelvoite voitaisiin toteuttaa myös 26 GHz:n taajuusalueella.

Jos koko 26 GHz:n taajuuksien lopullinen jakomalli vastaa asetusluonnosta, FiCom kannattaa 12.2.2020 pidetyssä kuulemistilaisuudessa esitettyä liikenne- ja viestintäministeriön linjausta siitä, että kaikilla halukkailla tulee olla mahdollisuus osallistua taajuuksien jakoon ja saada yhtäläisin ehdoin taajuuksia sekä huutokaupattavalta alueelta että paikalliseen teletoimintaan osoitettavalta alemmalta 24,25–25,1 GHz taajuusalueelta. Tämä kuulemistilaisuudessa julkilausuttu Level Playing Field -linjaus yhtäläisestä ja syrjimättömästä osallistumisoikeudesta myös ns. kauneuskilpailulla jaettavaan paikalliseen taajuusalueeseen tulisi kirjata asetuksen perustelumuistioon. Tasapuolisuusvaatimus toteutuu luonnostaan huutokauppamenettelyssä, johon osallistuminen on kaikille huutokauppamaksun suorittaneille avoin, yhtäläinen ja syrjimätön.

Lisäksi Traficomin tulee tasapuolisuuden ja taajuustehokkuuden varmistamiseksi pitää huolta siitä, että paikalliseen toimintaan varattuja taajuuksia ei hamstrata ja että niiden käyttöönotolle ja käytölle asetetaan velvoite. Hamstrauksen estäminen ja käyttövelvoitteet edellyttävät myös seurantaa Traficomilta. Paikallisia taajuuksia ei myöskään saa myydä eikä vuokrata eteenpäin, vaan niistä on luovuttava, jos ei itse kykene niillä toimimaan.

Tutkimus-, tuotekehitys- ja opetuskäyttöön tarkoitetun TTO-alueen osoittaminen paikalliselta 24,25–25,1 GHz taajuusalueelta on perusteltu ja kannatettava ehdotus. Huutokaupattavalle taajuusalueelle 25,1–27,5 GHz ei tule asettaa luovutusvelvollisuus- tms. rasitetta TTO- tai muulle käytölle. Huutokaupattavien taajuuskaista-alueiden tulevilla haltijoilla tulee sitä vastoin olla oikeus luovuttaa paikallisia käyttöoikeuksia esimerkiksi TTO-käyttöön kaupallisin sopimuksiin perustuen. Tämän voisi kirjata asetusluonnoksen perustelumuistioon.

Huutokaupan lähtöhinta ja taajuusmaksut

Lähtökohtana tulee olla, että taajuushuutokaupoilla ei ole fiskaalisia tavoitteita. Asetusluonnoksessa esitetään huutokauppojen lähtöhinnaksi 7 miljoonaa euroa per kaupattava blokki (800 MHz), yhteensä vähintään 21 miljoonaa euroa. Koska kyse on hyvin lokaalista ja pistemäisestä toiminnasta, tulisi sekä huutokaupan lähtöhintaa että hallinnollisia taajuusmaksuja tarkistaa edelleen alaspäin.

Taajuushuutokaupan lähtöhintaa pudottaa oleellisesti, koska huutokaupattavien taajuuksien käytön aloittamiseen ja niiden täysimääräiseen hyödyntämiseen liittyy vielä teknisiä epävarmuuksia, epävarmuuksia naapurimaiden kesken koordinoinnista, taajuusalue tulee vain pistemäiseen käyttöön, toimilupakausi on poikkeuksellisen lyhyt ja yli neljännes taajuuksista tulee ilmaiseksi käytettäväksi. Lisäksi hallinnollisia maksuja tulisi porrastaa toimiluvassa asetettujen verkon käyttöönotto- tms. ehtojen mukaisiksi, koska verkon rakentaminen ja toiminnan aloitus tapahtuu vaiheittain, aikaisintaan muutaman vuoden päästä. Toimiluvanvaraisten taajuuksien hallinnollisten taajuusmaksujen tulee olla täysin vastaavalla tasolla ja määräytyä samalla tavoin kuin paikallisten, ilmaistaajuuksilla rakennettujen verkkojen taajuusmaksut.

Hallinnollisten maksujen osalta on syytä huomioida erityisesti niiden mahdollinen vaikutus kilpailuun, jos yleistä teletoimintaa voisi jatkossa harjoittaa paikallisesti ilman toimilupaa ilmaiseksi saaduilla taajuuksilla suorittamalla hallinnollisen taajuusmaksun. Ainakin 26 GHz:n verkoilla taajuusmaksun tulee olla hyvin alhainen, sillä niillä tullaan saavuttamaan ainakin alkuvaiheessa vähäinen väestöpeitto tai verkko voi olla sellaisella alueella, jossa ei juurikaan ole väestöä, kuten kaivos- tai teollisuusalueella.

Tasapuolisuuden toteutumiseksi hallinnolliset maksut eivät voi olla erilaiset jakotavasta riippuen. Ei esimerkiksi olisi perusteltua periä korkeampaa hallinnollista taajuusmaksua huutokaupatuilta taajuuksilta sillä perusteella, että ne ovat lisensoituja ja valtakunnallisia. Valtakunnallisuus ja yksinoikeus oman taajuuskaistan käyttöönhän on hinnoiteltu jo taajuushuutokaupassa.

Kauneuskilpailulla myönnetyille toimiluville on asetettu ns. AIP-maksu (Administrative Incentive Pricing) eli markkinaehtoinen taajuusmaksu. Maksua on perusteltu taajuuksien käytön tehostamisella ja valtion fiskaalisella tarkoituksella, koska taajuuksia käytetään kaupalliseen tarkoitukseen. AIP-maksu tulisi poistaa, koska kaupallisten taajuuksien käyttöönotto- ja tehokkuusvaatimukset asetetaan jo toimiluvissa. Jos AIP-maksua ei poisteta, tulee sellainen asettaa jatkossa myös muille kuin toimiluvanvaraisille eli ilmaisille ja kaupalliseen toimintaan osoitetuille taajuuksille tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden perusteella.

Eriävä mielipide:

FiComin jäsenistä Cinia Oy:llä, Digita Oy:llä ja Finnet-liitto ry:llä on erilainen näkemys jaettavan taajuusalueen osoittamisesta kokonaisuudessaan valtakunnalliseen teletoimintaan, ja he ovat pyytäneet lisäämään FiComin lausuntoon seuraavan eriävän näkemyksen: LVM:n perusteluosan kirjaus 24,25 – 25,1 GHz:n alueen jättäminen huutokaupan ulkopuolelle on kannatettava ja se edesauttaa kilpailun ja uusien palveluiden syntymistä. Tutkimuksen ja tuotekehityksen pitäisi olla mahdollista myös huutokaupattavalla taajuusalueella 25,1–27,5 GHz.