FiComin lausunto digitaalisen infrastruktuurin strategiasta

FiComin keskeiset viestit

• 3,5 GHz:n taajuusalueen allokoiminen kokonaisuudessaan valtakunnalliseen teletoiminnan käyttöön on erittäin kannatettavaa ja perusteltua, kuten myös 26 GHz:n taajuusalueen vaiheittainen yhteiskäyttöönotto vuodesta 2018 alkaen.
• Verkkorakentamisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten lupamenettelyjen kehittäminen yhden luukun periaatteen mukaiseksi, ovat kannatettavia.
• Verkkoinvestointien -ja rakentamisen kannustamiseksi verkkoinfran sijoittamisoikeuden tulee jatkossakin olla pysyvää ja vastikkeetonta.
• Sähköyhtiöiden mahdollisuudesta rakentaa viestintäverkkoa tulee laatia perusteellinen erillisselvitys markkinahäiriöiden välttämiseksi ja verkkoinvestoijien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi.
• Kuitukysynnän lisäämistä tukevat toimenpiteet ovat hyvin keskeisiä kuitutilaajayhteyksien investoinneille ja tilauksille.

Yleistä

Strategian visiona on viedä Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi. Tavoitteena on, että Suomessa tarjottavat kiinteät ja langattomat laajakaistaverkot ovat nopeudeltaan, laadultaan ja viiveeltään riittäviä tulevaisuuden palveluiden ja innovaatioiden toteuttamiseksi.

Tietoliikenneverkot ovat kaiken digitalisaation edellytys, joten FiCom pitää digistrategian laatimista tarpeellisena ja luonnoksessa esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä hyvinä, kannatettavina ja perusteltuina.

3,5 GHz:n taajuusalueen osoittaminen valtakunnalliseen käyttöön on perusteltua ja kannettavaa

Suomi on maailman johtava maa mobiiliteknologiassa ja mobiilidatan käytössä. Tämä edelläkävijyys vaatii teleyrityksiltä toimenpiteitä ja investointeja, mutta myös mahdollistavaa ja teleyrityksiä tukevaa taajuuspolitiikkaa.

Luonnoksessa esitetään, että koko 3,5 GHz:n taajuusalue huutokaupataan valtakunnalliseen käyttöön. FiCom pitää ehdotusta perusteltuna ja kannatettavana, koska se on aivan keskeinen edellytys nopealle langattomalle laajakaistalle ja Suomen ainutlaatuisille rajoittamattomille mobiilidataliittymille sekä Suomen kilpailukyvylle. Kokonaisuudessaan valtakunnalliseen ja kaupallisen käyttöön myönnetty taajuusalue on teknisesti paras ja tehokkain tapa hyödyntää rajallista taajuuskaistaa valtakunnallisessa 5G-käytössä.

Valtakunnallinen 3,5 GHz:n 5G-verkko mahdollistaa luonnoksen tavoitteet eli lyhyen latenssin, korkean kapasiteetin, huippunopeat yhteydet sekä energiatehokkuuden. Näiden tavoitteiden lisäksi valtakunnallinen allokointi takaa kilpailun jatkuvuuden, mikä on aina kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien etu.

Myös älyliikenne ja liikenteen automaatio hyötyvät 3,5 GHz:n taajuusalueen valtakunnallisuudesta, koska matalammalla taajuusalueella saavutetaan laajempi ja yhdenmukaisempi verkon peitto. FiCom pitää hyvänä huomiona luonnoksessa sitä, että älyliikenteen kriittiset toiminnot eivät voi perustua siihen, että matkaviestinverkkoon jatkuvasti kaikkialla saatavissa.

5G-teknologia ja standardointi mahdollistavat verkon viipaloinnin (Network Slicing) eli sen, että räätälöityjä, käyttäjäkohtaisia palveluja voi kustannustehokkaasti tarjota samassa radioverkossa erityyppisiin tarpeisiin, joihin vanhemmat standardit eivät ole taipuneet. 5G-standardoinnissa tällaisia esimerkkejä ovat olleet juuri satamat, lentokentät, tehdaskiinteistöt, teollisuuden IoT-ratkaisut ja niin edelleen.

FiCom pitää keskeisenä sitä, että 3,5 GHz:n taajuusaluetta on luonnoksessa tarkasteltu kokonaisuutena.  Kokonaisuudessa on huomioitu erinomaisesti Venäjän taajuuskäytön aiheuttama rajoite, joka vaikuttaa taajuusalueen käyttöön Suomessa.

Kokonaisuudessa on hyvin otettu huomioon myös yksilölliset verkkotarpeet. Räätälöityjen verkkotarpeiden osalta luonnoksessa esitetään, että 3,5 GHz:n toimiluvissa velvoitettaisiin toimiluvanhaltija vuokraamaan Viestintäviraston määrittelemin ehdoin taajuuden käyttöoikeus muulle toimijalle sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla toimiluvanhaltija ei tarjouspyynnöstä huolimatta tarjoa räätälöityä palvelua.

Se, että räätälöityjä ratkaisuja tarjoavat ensisijaisesti valtakunnalliset toimijat, on tärkeä osa taajuusalueen kokonaisuuden, mutta myös sen eheyden ja tehokkuuden kannalta. Lisäksi ehdotettu ratkaisu mahdollistaa ja tukee verkkopalvelukilpailua sekä palvelun tarjoajan että käyttäjän kannalta.

Viestintäviraston määrittelemät ehdot tulee olla tasapuoliset, kohtuulliset ja syrjimättömät kaikille osapuolille ja osapuolilla tulee olla mahdollisuus osallistua ehtojen laadintaan.

Suomen digitallinen kilpailukyky ja aseman säilyttäminen mobiilidatan kärkimaana myös jatkossa edellyttävät 3,5 GHz:n taajuusalueen osoittamista kokonaisuudessaan kaupallisen yleisen teletoiminnan valtakunnalliseen käyttöön.

26 GHz:n yhteiskäyttö jo 2018 on innovatiivista taajuuspolitiikkaa

Luonnoksessa esitetään myönnettäväksi 26 GHz:n taajuusalueen ylin osa määräaikaiseen kaupalliseen yhteiskäyttöön vuodesta 2018 alkaen. Vaikka taajuusalueetta ei vielä ole harmonisoitu 5G-teknologian käyttöön eikä päätelaitteita ole toistaiseksi tarjolla, on erinomaista, että taajuusalueelta osoitetaan ylätaajuus käytettäväksi jo nyt. Testaustoiminta ja rajattu kaupallinen pilotointi mahdollistavat taajuusalueen laajamittaisen käyttöönoton vuonna 2020 ja samalla Suomen pysymisen mobiiliteknologian eturivissä.

Taajuuksien TTO-käyttö

Taajuuksien testilupien myöntäminen tutkimus-, tuotekehitys- ja opetuskäyttöön on tärkeää useammastakin syystä. Samalla TTO-käyttö kuitenkin rajoittaa kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen taajuuksien käyttöä ja siten heikentää merkittävästi liittymien käyttäjien palvelun laatua. Tämä palvelun laadun heikentymien korostuu etenkin tietyillä tiheästi asutuilla alueilla ja datan käytön voimakkaan kasvun myötä tilanne pahenee jatkossa entisestään.

Palveluiden käytettävyyden ja laadun varmistamiseksi TTO-alueita tulee jatkossa tarkastella uudelleen esimerkiksi alueita pienentämällä, siirtämällä alueita harvaan asutuille alueille ja sisätiloihin.  

Verkkojen rakentamisen edistäminen

Tietoliikenneverkkoja rakennetaan muiden kuin teleyrityksen omistamille maille ja kiinteistöille. Ennen kuin liittymä voidaan tarjota asiakkaalle, sitä edeltää verkon rakentamisen monitahoinen prosessi. Kuten luonnoksessa on todettu, kunnat ovat monessa suhteessa verkkorakentamisen avainasemassa. Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa. Kuntien moninaiset ja pirstaloituneet käytännöt, edellytykset sekä resurssit ja osaaminen hankaloittavat rakentamista. Luonnoksessa on aivan oikein kannustettu kuntia kehittämään omia menettelyjään laajakaistarakentamisen sujuvoittamiseksi, mutta parempi olisi, että kunnat kehittäisivät yhteisiä menettelyjä, eivätkä omia, erilaisia menettelyjä.

Tällä hetkellä kuntien lupakäytännöt poikkeavat toisistaan ja joillakin kunnilla on käytössään erityyppisiä lisävaatimuksia, kuten esimerkiksi vaatimukset laajoista asfaltointitöistä kaivuutyön jälkeen ja/tai vain nimetyn alihankkijan käyttäminen kyseisiin töihin. Teleoperaattorin kannalta tämän kaltaiset vaatimukset tarkoittavat omien prosessien käytöstä luopumista ja lisäkustannuksia.

Luonnoksen muut kannusteet kunnille, kuten mikrosahauksen ja olemassa olevan infran hyödyntämisen salliminen sekä tukiasemien sijoittelun helpottaminen, ovat kaikki kannatettavia. Luonnoksessa tulisi kuitenkin tavoitella sitä, että valtion toimin vaikutetaan siihen, että kunnissa laajasti mahdollistetaan yhdenmukainen rakentamis- ja lupamenettely ja uusien rakennustapojen, kuten mikrosahauksen käyttö.

Kaapeleiden ja niihin liittyvien rakennelmien sijoittamisessa maanteille on tapahtunut merkittävää positiivista kehitystä. Rakentamissääntelyn ja luvituksen keventäminen helpottaa ja nopeuttaa viestintäverkkojen rakentamista. Luvituksen ja sähköisen asioinnin edistäminen on ollut huomattavaa viime vuosina. FiCom kannattaa ja kannustaa luonnoksessa esitettyjä edistämistoimia sijoituslupamenettelyjen keventämiseksi ja sähköisen asiointijärjestelmän kehittämiseksi kohti yhden luukun digitalisoitua menettelyä.

Verkkoinfran sijoittamisoikeus maanteiden varsille

Luonnoksessa viitataan ministeriön oikeudelliseen selvitykseen johtojen ja muiden rakennelmien sijoittamiseen maantie- ja rautatiealueilla. FiCom suhtautui lausunnossaan kriittisesti selvityksen esityksiin ja johtopäätöksiin viestintäverkkojen sijoittamisessa.

Aivan keskeistä viestintäinfrastruktuurin rakentamisessa ja sitä kautta digitalisaatiossa on, että sijoittamisoikeuden tulee jatkossakin olla pysyvää ja vastikkeetonta, kuten nykyisin. Valtion määräaikaiset ja vastikkeelliset vuokrasopimukset antaisivat aivan väärän signaalin verkkojen rakentamisen ja investointien kannustimiksi.

Selvityksen ehdotukset ovat myös vastoin strategialuonnoksen visiota, tavoitteita ja toimenpiteitä, joten selvitystä tulee tarkastella koko yhteiskunnan ja Suomen kannalta ja asettaa se tähän kokonaiskuvaan, eikä tarkastella asiaa pelkästään juridisesta näkökulmasta. 

Sähköyhtiöiden kuituinvestoinnit

Verkkoinfran rakentaminen on tarpeellista ja kannatettavaa digitalisaation mahdollisuuksien luomiseksi ja saavuttamiseksi. Luonnoksessa esitetään, että sähköyhtiöt voisivat rakentaa televerkkoa. Sähköyhtiön mahdollisesti rakentamassa televerkossa on keskeistä, ettei se luo markkinavääristymiä. Verkkoinvestoijia on kohdeltava yhdenmukaisesti, jolloin sääntelyn on oltava kaikille tasapuolista ja syrjimätöntä. Koska asia on merkittävä ja siinä monia avoimia kysymyksiä, FiCom esittää, että asiasta teetetään erillinen selvitys.

Julkisen sektorin rooli

Julkishallinnon ja yksityisen toiminnan roolit on pidettävä selkeinä. Valtion tulee olla toimintojen mahdollistaja ja yritysten toimintojen toteuttajia. Valtionyhtiöissä ja valtion enemmistöyhtiöissä on huomioitava erityisesti kilpailuneutraliteetti, eikä kilpailuille yksityisille markkinoille tule mennä. Markkinaehtoisen terveen kilpailun kautta pystytään tuotteet ja palvelut tehokkaimmin tuottamaan kuluttajille ja yrityksille. Esimerkiksi yleispalvelusääntelyllä on huolehdittu siitä, että kuluttajat ja muut loppuasiakkaat saavat tarvitsemansa vähimmäispalvelut.

Muuta

Luonnoksessa on hyviä ehdotuksia verkkojen rakentamisen edistämiseksi ja helpottamiseksi, kuten tukiasemien sijoittaminen valtion omistamille alueille. 5G-verkot edellyttävät nykyistä tiheämpää tukiasemaverkostoa, joten tiealueella olevan rakennutetun infran, kuten valaisinpylväiden, hyödyntäminen on kannatettavaa ja tarpeellista. On toivottavaa, että myös muiden valtion alueiden hyödyntäminen olisi mahdollista samoilla keveillä ehdoilla kuin maantien osalta. Tämä onnistuisi esimerkiksi keventämällä luovutuslakia (Laki oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta 973/2002).

Huippunopeiden yhteyksien kysynnän lisääminen on keskeistä investointipäätöksille ja tilaajayhteyksien tilauksille. Luonnoksessa on esitetty toimenpiteitä kysynnän lisäämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi julkishallinnon palveluiden nykyistä laajempi digitalisointi, innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen ja esimerkiksi maakunnille jaettu tieto viestintäverkkojen hyödyistä. Kunnat ja kaupungit tulisi saada kilpailemaan siitä, missä tarjotaan parhaat verkkoyhteydet.

Kannatettava ja hyvä ehdotus on, että tiealueille sijoitetaan perusparannushankkeiden yhteydessä kaapelikanavia ja putkia. Tällöin tulee huolehtia siitä, että niitä sijoitetaan perusparannushankkeiden yhteydessä riittävä määrä, jotta kaikki halukkaat toimijat voivat asentaa niihin kuitukaapelinsa.