FiComin lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ilmastolaiksi

FiComin pääviestit

  • Ilmastovuosikertomus on merkityksellinen lisä kokonaiskuvan saamiseksi politikkatoimien toteutumisen seurannassa.
  • Ilmastovuosikertomuksessa tulee seurata myös teknologisten ratkaisujen vaikutusta, ns. hiilikädenjäljen kehitystä.
  • Hyvä lähtökohta olisi arvioida vuosittain julkisten digipalveluiden hiilikädenjälkeä.

Digitalisaatio on osa ilmastonmuutoksen torjunnan ratkaisua

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on monimutkainen kokonaisuus ja digitalisaatio luo konkreettiset välineet onnistua vaativassa haasteessa. Se antaa keinot analysoida isoja datamassoja ja laajoja riippuvuussuhteita, tehostaa tuotantoprosesseja sekä lisää energiatehokkuutta. Myös kuluttajien osallisuus paranee digitaalisten kiertotalouden palveluiden kehittyessä. Etätyö ja älykkäät sähköiset palvelut vähentävät ilmastohaitallista liikennettä ja kulutusta. 

Teknologia kehittyy nopeasti ja sen myötä esimerkiksi energiatehokkuus on parantunut viime vuosina merkittävästi. Tietoliikenneverkkojen energiatehokkuuden kehitys on hyvä esimerkki kehitysvauhdista: suomalaisten teleoperaattoreiden verkoissa siirretyn mobiilidatan määrä on yli viisinkertaistunut vv. 2015‒2020, mutta datansiirron ominaissähkönkulutus on samalla aikavälillä laskenut yli 75 %.

Digitalisaation edistyessä on kiistatonta, että tietoliikenneinfra (mm. tukiasemat ja datakeskukset) kuluttaa yhä enemmän sähköä, eikä alan kehityksen kannalta siis ole realistista tavoitella energiankulutuksen laskua. On selvää, että kasvun hillintää hidastaa vanhan teknologian säilyminen uusien innovaatioiden rinnalla. Siirtyminen energiatehokkaampiin laitteisiin vaatii investointeja.

Kansainvälisen selvityksen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.

Suomesta puuttuu arvio julkisten digipalveluiden merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Julkisen puolen digipalveluissa Suomi kuitenkin on EU:n kärkimaita ja harvaan asuttuna maana etäpalveluiden merkitys meillä on suuri.

Ilmastonmuutoksen torjunta kaipaa dataa myös ICT-alan osalta. Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittu ICT-ilmastostrategia on hyvä lähtökohta. Tällä hetkellä Traficom kokoaa mittaristoa, jolla ICT-alan ympäristövaikutusten kehitystä seurataan.

Elina Ussa, toimitusjohtaja, FiCom ry