FiComin lausunto HE-luonnoksesta energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

FiComin pääviestit:

• Hyötylämpövelvoite tukee hyvin hallituksen ilmastopolitiikkaa, ja se pitäisi ulottaa verokannusteella myös alle 0,5 MW konesaleihin.
• Hallituksen esitys lähtee perustellusti siitä, että muukin kuin ainoastaan kaukolämpöverkkoon ohjattu lämpö hyödynnetään.
• Konesalien sähköveron alempaan verokantaan pitää olla oikeutettuja yritykset, joilla on laitetila, joka tuottaa tietopalvelutoimintaa/tietojenkäsittelyä/palvelintilan vuokrausta ja siihen liittyviä palveluita elinkeinotoimintanaan.
• Tehorajaa ei toimialamäärittelyn lisäksi pitäisi asettaa lainkaan, mutta jos siihen päädytään olisi 0,1 MW riittävä tehovaatimus.
• Seuraava askel pitää olla alemman sähköveron ulottaminen koko digi-infraan, kuten mobiiliverkkojen tukiasemiin.
  

Uudet, kehittyvät teknologiat tarvitsevat viiveetöntä tiedonsiirtoa sekä datan prosessointikapasiteettia mahdollisimman lähellä sen keräyspaikkaa. Siksi suurten datakeskusten rinnalle tarvitaan myös pieniä palvelinkeskuksia.

Hallituksen esityksessä poistuu datakeskusten keinotekoinen 5 MW tehoraja, joka on määrittänyt niiden verokohtelun. Kaikki 0,5 MW suuremmat datakeskukset pääsevät matalamman teollisuussähköveron piiriin jo ensi vuoden alusta. Edellytyksenä verohuojennukselle on kuitenkin se, että niiden tuottama lämpö voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi kaukolämpöverkossa.

Tehoraja 0,5 MW on edelleen keinotekoinen ja verrattain korkea; myös sitä pienempien konesalien tuottama lämpö kannattaa ohjata hyötykäyttöön. Raja pitää asettaa mahdollisimman matalalle ilmastotavoitteen tukemiseksi. Järkevintä olisi tehdä rajaus perustuen toimialamääritelmään: alempaan verokantaan ovat oikeutettuja yritykset, joilla on laitetila, joka tuottaa tietopalvelutoimintaa/tietojenkäsittelyä/palvelintilan vuokrausta ja siihen liittyviä palveluita elinkeinotoimintanaan. Jos toimialamääritelmää ei voida tässä käyttää, niin kokovaatimuksen tulisi olla 0,1 MW. Näin kaikki konesaleissa syntyvä lämpö saataisiin maksimaalisesti hyötykäyttöön.

Datakeskusten energiatehokkuus on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Energiatehokkuutta mittaava ERE kertoo selkeimmin paljonko syntyvää hukkalämpöä on hyötykäytetty.  On perusteltu ja riittävä tavoite, että vuotuinen ERE-luku saa olla viiteen megawattiin asti korkeintaan 0,90.

Hyötylämpövelvoite on kannatettava ja tukee hyvin hallituksen ilmastopolitiikkaa.  Hallituksen esitys lähtee perustellusti siitä, että muukin kuin nimenomaisesti kaukolämpöverkkoon ohjattu lämpö hyödynnetään. Esimerkiksi jo läheisen rakennuksen lämmittäminen hukkalämmöllä on ekoteko, jolla palvelinkeskus voi jatkossa saada verohyödyn.

Suomella on poikkeuksellisen hyvä perusta rakentaa digitaalisia palveluita. Yhteiskunnan pitää nähdä alan valtava potentiaali paitsi kotimarkkinan ylläpitäjänä, myös uuden vientivetoisen palvelun tuottajana. Vuonna 2020 pal­ve­lu­vien­nin ar­vo oli yh­teen­sä 25,8 mil­jar­dia eu­roa. Vahva ja luotettavasti toimiva digitaalinen infra tukee palveluvientiä ja sen kasvua.

Teollisuuden maksamaa sähköveroa laskettiin tämän vuoden alusta EU:n minimitasolle. Tämä oli hyvä päätös, joka osaltaan edesauttaa Suomen kilpailukykyä datakeskusmarkkinoilla.

Suomella on muutoksen jälkeen tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla isoista datakeskusinvestoinneista kilpailijamaiden kanssa. Meillä on hyvät kansainväliset tietoliikenneyhteydet, vakaa sääntely-ympäristö, korkea koulutustaso, hyvä energian saatavuus, suotuisa ilmasto ja sopiva maantieteellinen sijainti.

Yksinkertainen lisäkeino edesauttaa ja vahvistaa kehitystä ja turvata Suomen kilpailukyky on määritellä viestintäverkot kaikkinensa alemman sähköveroluokan piiriin. Seuraava askel pitää olla alemman sähköveron ulottaminen koko digi-infraan, kuten mobiiliverkkojen tukiasemiin.