FiComin lausunto maksupalvelutyöryhmän mietinnöstä

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua maksupalvelutyöryhmän mietinnöstä "Maksupalvelulain uudistaminen" ja esittää siitä seuraavat huomiot:

Pääviestit

  • On hyvä, että työryhmä ei esitä direktiivin yli menevää lisäsääntelyä.
  • On kannatettavaa, että direktiivin sallima jousto verotuksellisesti ja sosiaalisin perustein tuettavien maksujen kehittämiseksi ehdotetaan käytettäväksi.
  • Ehdotettu uusi vahvan tunnistamisen vaatimus vaarantaa sähköisen pienmaksamisen kehittämistä ja supistaa kuluttajille tarjottavia palveluja merkittävästi.
  • Ehdotettu maksupalvelulain soveltamisalan teleyrityspoikkeuksen muuttaminen edellyttää teleyrityksiltä todella mittavia mukauttamistoimenpiteitä ja rajoittaa laajasti lisämaksullisten puhelinpalvelujen käyttöä. Vastuusääntelyn muutokset ovat ongelmallisia. Maksupalveluntarjoajan ankara vastuu maksutapahtumista myös silloin, kun vahvaa tunnistamista ei tarvitse käyttää, vaikeuttaa pienmaksujen kehittämistä sekä luo väärinkäytöksiin kannustavan ympäristön.
  • Uudet maksutoimeksianto- ja tilitietopalvelut ehdotetaan asianmukaisesti lisättäviksi lakiin. Viranomaisen on varmistuttava eri toimijoiden syrjimättömästä kohtelusta suhteessa pankkien omiin maksamisen palveluihin, kun käytetään maksunkäynnistys- ja tilitieto rajapintoja.
  • Teknisten sääntelystandardien osalta komissiolle annettu hyvin avoin asetuksenantovaltuus uhkaa johtaa epäjohdonmukaisiin vahvan tunnistamisen vaatimuksiin EU:ssa. EU:n sähköisen tunnistamisen eIDAS- asetuksen vaatimukset täyttävän tunnistusvälineen tulee aina soveltua sellaisenaan käytettäväksi myös maksupalveluissa.

Esityksen lähtökohdat

Toinen maksupalveludirektiivi sisältää varsin yksityiskohtaista sääntelyä maksamisesta. FiCom pitää kannatettavana sitä, että työryhmä on pitäytynyt ehdottamaan suomalaiseen lainsäädäntöön tehtäväksi vain direktiivistä johtuvat välttämättömät muutokset. Tämä on linjassa hallitusohjelman linjauksen kanssa.

FiCom korostaa, että direktiivissä maksupalvelujen täysharmonisoiva sääntely on viety jo hyvin pitkälle. Sääntely on eräiltä osin sellaista, että se on Suomen kaltaiselle, pitkälle digitalisoituneelle maalle, palvelujen kehitystä rajoittavaa.

FiCom kannattaa lämpimästi työryhmän esitystä sisällyttää maksupalvelulakiin direktiivin 3 k artiklan mukainen soveltamisalan rajoitus, jonka myötä maksuvälineet, joita voi käyttää sosiaalisten ja verotuksellisten syiden vuoksi erikseen säädeltyjen hyödykkeiden hankintaan, jäävät maksupalvelulain soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä valinta on omiaan edistämään suomalaisten maksamisen palveluiden kehittymistä.

Soveltamisalan muutos

Direktiivin muutoksesta johtuva maksupalvelulain soveltamisalan teleyritys-poikkeuksen muutos tulee aiheuttamaan merkittäviä sopeutustoimintoja yrityksissä, kun lisämaksulliset puhepalvelut tulevat lain soveltamisalaan. Tällöin palveluja tarjoavien yritysten on muutettava järjestelmiään niin, että lain euromääräisiä rajoja pystytään seuraamaan. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia yritysten järjestelmiin, joiden kustannusvaikutus teletoimialalla on useita miljoonia euroja.

Ensimmäisen lakiehdotuksen 1 §:n yksityiskohtaisten perusteluiden viimeisessä kappaleessa on esimerkkien avulla linjattu palveluita, joita ei ole tarkoitus pitää maksupalveluina. FiCom pitää tärkeänä, että esimerkkiluetteloon lisätään edellisen hallituksen esityksen (169/2009 vp) tapaan seuraava lause: "Maksupalvelua eivät olisi teleyritysten väliset verkon käytöstä maksettavat tukkumaksut, jotka johtuvat esimerkiksi yhdysliikenteestä taikka käyttöoikeuden tai kapasiteetin luovutuksista." Direktiivillä ei ole tarkoitus muuttaa oikeustilaa tältä osin, jolloin nyt teleyrityspoikkeuksen muuttuessa tämä tulkintaohje on erityisen tärkeä säilyttää lain perusteluissa.

Vahva tunnistaminen ja vastuut

Työryhmän ehdotuksessa uusi vahvan tunnistamisen vaatimus ehdotetaan sisällytettäväksi maksupalvelulakiin siinä vaiheessa kun komission tekniset sääntelystandardit tulevat voimaan. Ratkaisu on onnistunut.

Vahvan tunnistamisen vaatimus sen sijaan on niin jäykkä ja kategorinen, että siihen liittyy vaara nykyisten sähköisten maksutapojen käytettävyyden heikentymisestä. Direktiivi on laadittu niin, että maksupalvelun tarjoajien ja -käyttäjien asemaan merkittävästi vaikuttavat yksityiskohtaiset säännökset on käytännössä kokonaan jätetty Komission harkittaviksi. Sääntelystandardien ollessa lausuntoa annettaessa vielä vahvistamatta, koko sääntelyn vaikutusten arviointi on tässä vaiheessa hyvin vaikeaa.

FiCom pitää työryhmän ehdotusta vastuusääntelyn osalta erityisen ongelmallisena. Maksupalvelulain 62 § 2 momentin 4 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan maksupalvelunkäyttäjä ei vastaisi oikeudettomasta maksutapahtumasta, jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.. Ehdotettu säännös, ottaen huomioon todistustaakan jakoa koskevan 72 §:n, saattaa erityisesti pienmaksujen tarjoajat varsin heikkoon asemaan, koska vastuuta ei ole kytketty poikkeuksiin vahvan tunnistamisen vaatimuksesta. Kokonaisuutena arvostellen säännös sopii huonosti suomalaiseen siviilioikeudelliseen vastuutraditioon ja maksupalveluntarjoajan asema käy ongelmalliseksi perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan ja elinkeinonvapauden kannalta. Lisäksi vastuuasetelma saattaa kannustaa maksupalvelun käyttäjiä esittämään jopa perusteettomia väitteitä maksutapahtumien oikeudettomuudesta.

Kuluttajan vastuu kadonneella maksuvälineellä tehdyistä maksuista ehdotetaan samassa 63 §:ssä laskettavaksi direktiivin mukaisesti 50 euroon. FiCom pitää direktiivissä tehtyä valintaa epäsuhtaisena: nykyinen 150 euroa on kohtuullinen määrä ja kannustaa maksupalvelun käyttäjiä tosiasiallisesti huolehtimaan asianmukaisesti maksuvälineistä riittävällä huolellisuudella.

FiCom korostaa sitä, että käytännön tarpeisiin ylimitoitetut vahvan tunnistamisen vaatimukset saattavat olennaisesti vaikuttaa mahdollisuuksiin tarjota maksupalveluksi katsottavia palveluja, kuten taloyhtiön pesulan käytön maksamista puhelimella tai mahdollisuuden ostaa joukkoliikenteen mobiililippuja. Kuluttajat ovat ottaneet kyseiset palvelut omakseen ja maksupalvelusääntelyn ohella sovellettava telesääntely ja siitä johtuva huolellisuusvelvoite ja mekanismit rajoittaa liittymän oikeudetonta käyttöä ovat turvanneet palvelujen käyttäjän oikeusturvan tavalla, joka on mahdollistanut palvelujen joustavan käytön.

Uudet tilitieto- ja maksunkäynnistyspalvelut

FiCom pitää työryhmän ehdotuksia tilitieto- ja maksunkäynnistyspalveluiden sisällyttämisestä maksupalvelulakiin asianmukaisina. Tilanne on sikäli ongelmallinen, että merkittävät yksityiskohtaiset säännökset, jotka määrittävät uusien palvelun tarjoajien ja tilipankkien välisiä käytäntöjä, tulevat vahvistettaviksi komission teknisissä sääntelystandardeissa. Esitysluonnosta olisi paikallaan täydentää siten, että siitä käy ilmi, miten tilitieto- ja maksunkäynnistyspalveluita on tarkoitus pystyä tarjoamaan ja käyttämään aikana muun lain ja 85 c §:n voimaantulon välisenä aikana.

FiCom pitää hyvänä, että työryhmä on ehdottanut maksunkäynnistyspalvelun kautta annettujen ja suoraan tilipankin kautta toteutettavien maksutapahtumien syrjimättömyyttä 38 a §:ssä. Kyseinen säännös ja sen tulkinta ovat hyvin keskeisiä uusien palvelujen tarjoamisen edellytysten muodostumisen kannalta. Sanamuotoa on tässä valossa olla syytä terästää ehdotetusta, jotta on täysin selvää, että maksutoimeksiantopalvelun kautta tehtyjen maksutapahtumien syrjintä ei ole miltään osin sallittua.

Sähköisen tunnistamisen vaatimusten yhtenäisyys

Euroopan komissiolle annettu hyvin avoin asetuksenantovaltuus vahvan tunnistamisen yksityiskohtaisten laatuvaatimusten osalta uhkaa johtaa tilanteeseen, jossa EU:n yleisen sähköisen tunnistamisen eIDAS-asetuksen ja unionin pankkisääntelyn samaan vahvan sähköisen tunnistamisen välineeseen kohdistuvat vaatimukset eivät ole johdonmukaisia.

FiComin näkemyksen mukaan on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että EU:n maksupalvelusääntelyn vahvan tunnistamisen laatuvaatimukset ovat linjassa hiljattain annetun eIDAS-asetuksen laatuvaatimusten kanssa. Jos tässä ei onnistuta, on tarjolla vaara, että yleiskäyttöisten vahvan tunnistamisen välineiden ja niiden markkinan kehitys Euroopassa vaikeutuu olennaisesti, millä on hyvin kielteiset vaikutukset koko Euroopan digitalisoitumiskehityksen kannalta.

FiCom kannattaa työryhmän esitystä vahvan tunnistamisen vaatimuksen voimaantulon lykkäämisestä komission sääntelystandardien voimaantulon yhteyteen.

Tämä aihe liittyy

Jussi Mäkinen on FiComin lakimies. Seuraa Jussia Twitterissä: https://twitter.com/Jussi_M