FiComin lausunto valtioneuvoston selvityksestä EU:n kannaksi WRC23-konferenssissa

Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt FiComilta lausuntoa valtioneuvoston selvityksestä koskien ehdotusta neuvoston päätökseksi kansainvälisen televiestintäliiton maailman radioviestintäkonferenssissa (WRC) vuonna 2023 Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta (E 14/2023 vp). FiCom kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:  

• Suomen kannat ovat perusteltuja ja kannatettavia.
• Suomi tukee taajuuskaistan 6425 – 7125 MHz osoittamista IMT-käyttöön (esim. 5G/6G). Tämä on tärkein ja keskeisin asia suomalaisille ja eurooppalaiselle mobiilioperaattoreille WRC:ssä.
• Suomi tukee taajuuskaistan 3600 – 3800 MHz ensisijaista siirtyvän liikenteen (mobiililiikenteen) allokaatiota. Tämä todennäköisesti helpottaa taajuuskäytön koordinointisopimusten tekemistä naapurimaiden kanssa EU:n reuna-alueilla.
• Suomi tukee taajuuskaistalle 470 – 694 MHz tai sen osalle ensisijaista siirtyvän liikenteen allokaatiota ja kaistan identifiointia IMT-järjestelmille (esim. 5G/6G) WRC23:ssa. Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa, joten riittävät taajuudet alemmilla taajuuskaistoilla mahdollistavat paremman mobiilipalvelun laadun harvaan asutuilla alueilla.
• Suomi tukee 6G-taajuuksien tutkimusta ja osoittamista 6G-käyttöön WRC27:n asialistalle. On tärkeää, että neuvoston kanta ei rajoita jäsenmaita kannattamasta 6G-tutkimuksia seuraavaan WRC:hen

 Suomessa on harjoitettu pragmaattista ja edistyksellistä taajuuspolitiikkaa. Tätä työtä on jatkettu erinomaisesti kansallisessa työryhmässä, jossa on koottu toimialan näkemyksiä WRC-23 käsiteltäviin asioihin Suomen kantojen muodostamisessa. Suomi on WRC-23 valmisteluissa edistänyt kiitettävästi IMT (esim. 5G/6G)- ja mobiiliasioita. Suomessa mobiilidatan käyttö on omaa luokkaansa Euroopassa, ja riittävien mobiilitaajuuksien varmistaminen myös tulevaisuudessa on tärkeää. Suomen kannat ja työ niiden edistämiseksi ottavat hyvin huomioon Suomen tarpeet sekä tulevaisuuden mobiilidatan käytön että taajuuskoordinoinnin osalta.

WRC-23 päätökset alla listattuihin asialistakohtiin lisäävät ennakoitavuutta uusien mobiilitaajuuksien saatavuuteen, sekä selkeyttä taajuuskäytön koordinointiin erityisesti EU:n reuna-alueilla (esim. Venäjän kanssa). EU tekee omat harmonisointipäätökset taajuuksien käytöstä alueellaan myöhemmin, mutta EU:n reuna-alueilla on tärkeää, että taajuuskäytölle on määritelty riittävät prioriteetit ja ehdot myös kansainvälisessä radio-ohjesäännössä, jonka päivittäminen on WRC:n päätehtävä.

WRC-asioissa on tärkeää huomioida, että päätöksiä tehdään katsoen pidemmälle tulevaisuuden tarpeisiin. Mahdolliset tulevat kansalliset lisensointipäätökset ja aikataulut näiden kaistojen suhteen tulee arvioida erikseen kansallisten tarpeiden mukaan. Edellytys kansallisen taajuuskäytön tulevaisuuden muutoksille on kuitenkin se, että WRC ja EU-harmonisointi etenevät haluttuun suuntaan. Kansainvälisillä päätöksillä luodaan edellytykset kaistojen laajemmalle markkinalle, ja siten tuki mobiiliverkonlaitteissa ja matkapuhelimissa, jota ilman kaistojen käyttö tulevaisuudessa ei olisi kansallisesti mahdollista.

Koska FiComilla ei ole käytössä ehdotusta neuvoston päätöstä eikä tietoa sen sisällöstä, FiComin näkemykset perustuvat kansallisessa työryhmässä esitettyihin Suomen kantoihin, jotka noudattavat WRC:n asialistan kohtia.

 1) International Mobile Telecommunications (IMT) lisätaajuudet (WRC asialistan kohta 1.2)

Suomi tukee taajuuskaistan 6425 – 7125 MHz osoittamista IMT-käyttöön (esim. 5G/6G) WRC-23:ssa:

– Kansallisesti taajuusalueella 5925 – 7125 MHz on paljon radiolinkkejä. Taajuuskaistan alaosaan 5925 – 6425 MHz on tulossa Eurooppaan langattomia lähiverkkoja (WLAN).

– Taajuusalueen 3 300 – 3 400 MHz osalta Euroopassa on tehty jo päätös, ettei taajuusaluetta tueta IMT-käyttöön, koska se on Euroopassa laajasti sotilaskäytössä.

Suomen kanta on kannatettava ja perusteltu, koska:

– Tämä on tärkein ja keskeisin asia suomalaisille ja useammalle eurooppalaiselle mobiilioperaattoreille WRC23:ssa. Riittävien taajuusresurssien varmistaminen lisensoituun tulevaisuuden mobiilikäyttöön (IMT käyttö esim. 5G/6G) keskitaajuuskaistoilta on tärkeää tarpeiden täyttämiseksi erityisesti asutuilla alueilla. Jos WRC:ssä ei tehdä IMT-päätöstä, on todennäköisempää, ettei EU:ssakaan harmonisoida kaistaa IMT-käyttöön. Tämä vaikeuttaisi vastaamaan 5G (ja 6G):tä koskeviin Digitaalisen kompassin tavoitteisiin ja siten datankysynnän kasvuun.

– Kaistan 6425 – 7125 MHz tulevasta käytöstä ratkaistaan Euroopassa oletettavasti luvanvaraisten  matkaviestinverkkojen (esim. 5G ja luvasta vapaan RLAN (Radio Local Area Network) käytön välillä (esim. WiFi). 6 GHz kaistan alaosa, 5925 – 6425 MHz, on juuri varattu EU:ssa RLAN käyttöön. Tästä syystä ei ole perusteltua tarvetta varata RLANille lisätaajuuksia 6 GHz:n taajuusalueelta.

 – 6 GHz kaista on Suomessa vielä tärkeä linkkikaista. Luvanvaraiseen käyttöön varattujen kaistojen lisensointipäätökset ovat kansallisia, ja niissä voidaan ottaa huomioon kansalliset tarpeet ja aikataulut.

– 3300-3400 MHz kaista olisi tarpeellinen mobiilikäyttöön, mutta ymmärrämme, että sotilaskäytön takia kaistan allokoiminen mobiilikäyttöön Euroopassa olisi hankalaa.

2) 3600-3800 MHz mobiiliallokaatio (WRC-asialista kohta 1.3)

– Suomi tukee taajuuskaistan 3600 – 3800 MHz ensisijaista siirtyvän liikenteen allokaatiota ITU Region 1:n osalta WRC23:ssa.

Suomen kanta on kannatettava ja perusteltu, koska:

– Suomessa ja EU:ssa kaista on jo laajasti 5G-matkaviestinverkkojen käytössä. Ensisijainen mobiiliallokaatio kansainvälisessä radio-ohjesäännössä todennäköisesti helpottaa taajuuskäytön koordinointisopimusten tekemistä EU:n reuna-alueilla (esim. Venäjän kanssa). Lisäksi Suomessa toimivilla mobiilioperaattoreilla on mobiiliverkkoja Suomen lisäksi myös Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Hyvät/paremmat koordinointiehdot ovat tärkeitä, koska ne vähentävät taajuuskäytön rajoituksia ja siten mahdollistavat paremman 5G-palvelun tarjoamisen tällä kaistalla.

3) UHF-alueen tarkastelu (WRC-asialista kohta 1.5)

 Suomi tukee taajuuskaistalle 470 – 694 MHz tai sen osalle ensisijaista siirtyvän liikenteen allokaatiota ja kaistan identifiointia IMT-järjestelmille WRC23:ssa.

– Naapurimaiden taajuuksien käyttö televisiotoimintaan, rajoittaa koko taajuusalueen 470 – 694 MHz käytettävyyttä Suomessa, eikä tällä hetkellä taajuuksia ole vapautettavissa muuhun käyttöön.

– Päätökset taajuusalueen käytöstä Suomessa tehdään tulevaisuudessa kansallisesti pitäen tavoitteena muun muassa turvata televisiosisältöjen tarjonta koko yleisölle myös tv-katselun enimmäishetkinä.

Suomen kanta on kannatettava ja perusteltu, koska:

– Suomi on pinta-alaltaan laaja sekä harvaan asuttu maa, joten riittävät taajuudet alemmilla taajuuskaistoilla mahdollistavat paremman mobiilipalvelun laadun myös harvaan asutuilla alueilla. On myös huomattava, että mobiilidatan tarve kasvaa myös näillä alueilla.

– Päätös ensisijaisesta mobiiliallokaatiosta olisi ensimmäinen askel mahdolliseen mobiilikäyttöön 700 MHz alapuolisella taajuusalueella (esim. 600 MHz) tulevaisuudessa. Kaista on vielä tärkeä TV-käytölle, ja lisäksi EU:n päätös varmistaa prioriteetin TV-käytölle EU:ssa ainakin vuoteen 2030, mutta positiivinen WRC-päätös selkeyttäisi tulevaa teknistä ja regulatorista työtä tulevan mobiilikäytön edistämiseksi.

4) WRC27 alustava asialista (WRC asialista kohta 10)  

 Suomi tukee 6G-taajuuksien tutkimusta ja osoittamista 6G-käyttöön WRC27:n asialistalle.

 Suomen kanta on kannatettava ja perusteltu, koska:

– On erittäin tärkeää, että neuvoston kanta ei rajoita jäsenmaita kannattamasta 6G-tutkimuksia seuraavaan WRC:hen, sillä sen tutkimukset ovat alkuvaiheessa, eivätkä tarpeet ole vielä selvillä. Mobiilidatan käyttö todennäköisesti edelleen jatkaa kasvuaan, jolloin myös uusille taajuuksille olisi tarvetta myöhemminkin. WRC-27 tutkimukset toisivat saman pöydän ympärille tutkittavien taajuuksien nykyiset ja mahdolliset tulevat käyttäjät selvittämään millä taajuuskaistoilla ja millä ehdoin taajuuksien mahdollinen yhteiskäyttö voisi olla mahdollista.