FiComin lausunto VN:n asetusluonnoksesta varautumissuunnitelmaan sisällytettävästä sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestyksestä

Työ- ja elinkeinoministeriölle

FiCom pitää asetusluonnoksen tarkoitusta hyvänä ja tarpeellisena. Sillä pyritään yhdenmukaistamaan sähkönkäyttöpaikkojen kriittisyysluokittelua sähköverkonhaltijoiden häiriö-, sähköpula- ja kriisitilanteita varten laatimissa varautumissuunnitelmissa sekä lisäämään yleistä tietoisuutta.

 FiComin keskeiset viestit: 

• Sähköyhtiöiden varautumissuunnittelua tulisi jatkossa kehittää siten, että varautumissuunnitelmat olisivat koordinoidusti kriittisten toimijoiden saatavilla ja että jakeluyhtiöiden toiminnasta olisi saatavilla yhteinen, koordinoitu tilannekuva yhdestä paikasta.
• Kriittisillä toimijoilla ei ole yhteisiä, sujuvia ja toimivia viestintäprosesseja- ja kanavia tilannekuvan jakamisen osalta.
• Viestintäverkot ovat kriittistä infrastruktuuria, ja paras tietämys niiden keskeisimmistä kohdista on teleyrityksillä. Tästä syystä FiCom esittää asetusluonnoksen 2 §:n 10 kohdan täsmentämistä.
• FiCom esittää, että datakeskukset lisätään kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen listaan, koska merkittävä määrä pilvipalveluiden käyttäjistä, kuten vesi-, lämpö- ja sähköverkot, terveydenhuolto, hätäpalvelut ja viestintä, osallistuvat elintärkeiden yhteiskunnan palveluiden tarjoamiseen.
• Tulisiko säätää sähkön palauttamisen etusijajärjestyksestä?

Tilannekuvasta ja viestinnästä

Sähkönkeskeytyksiin ja mahdolliseen sähköpulaan varautuminen edellyttää koordinoitua tilannekuvaa ja yhteistä viestintää, jotta kaikilla kriittisen infrastruktuurin toimijoilla olisi edellytykset varautua sähköpulaan ja sähkökeskeytyksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä syystä olisi keskeistä kehittää sähköyhtiöiden varautumissuunnittelua siten, että varautumissuunnitelmat olisivat nykyistä koordinoidummin kriittisten toimijoiden saatavilla. Sähkönjakeluyhtiöiden toiminnasta tulisi olla saatavilla myös yhteinen, koordinoitu tilannekuva yhdestä paikasta, esimerkiksi Erillisverkkojen Krivat-palvelun kautta, jonka kautta myös sähkökatkoihin liittyvä viestintä voisi tapahtua.

Perustelumuistiossakin korostetaan sähkönkäyttöpaikan omaa aktiivisuutta, mutta asia edellyttää osapuolten yhteisiä, sujuvia ja toimivia viestintäprosesseja- ja kanavia tilannekuvan jakamisen osalta.

FiCom pitää eri kriittisten toimijoiden yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja viestintää keskeisenä ennen häiriö-, sähköpula- ja kriisitilanteita, niiden aikana ja palautumisvaiheessa. Osittain tähän liittyvä säännös on sähkömarkkinalain 29 §, jossa verkonhaltijan on toimittava häiriötilanteissa häiriöiden poistamiseksi ja niiden vaikutusten rajoittamiseksi yhteistyössä muiden sähköverkonhaltijoiden ja toiminta-alueensa […]

muiden yhdyskuntateknisten verkkojen haltijoiden kanssa. Yhteistyö edellyttää, että viestintäprosessit- ja kanavat ovat kunnossa ja toimijoilla yhteinen tilannekuva.

2 § Kriittiset sähkönkäyttöpaikat

Kriittiset infrastruktuurit ja palvelut ovat monessa suhteessa keskinäisriippuvaisia toisistaan; esimerkiksi sähkö- ja vesi- ja viemäriverkot eivät toimi ilman viestintäverkkoja. Viestintäverkot ovat kriittistä infrastruktuuria ja viestintäpalvelut kriittisiä palveluita. Tästä syystä FiCom pitää erittäin tärkeänä, että asetusluonnoksen 2 §:n 10 kohdassa kriittiseksi sähkönkäyttöpaikaksi katsotaan viestintäverkot. Tältä osin kohta edellyttää jatkovalmistelussa tarkennusta, koska asetusluonnoksesta ja sen perustelumuistiosta ei tarkemmin ilmene, mitä tarkoitetaan muiden viestintäverkkojen keskeisimmillä kohdilla. Onko tarkoitus, että teleyritykset ilmoittavat jakeluverkonhaltijalle keskeisimmistä kohdista, jos teleyritys ei tällaista ilmoitusta ole vielä saanut jakeluverkonhaltijalta (perustelumuistion s. 7)

Kriteeristöä olisi tästä huolimatta hyvä täsmentää. Paras tietämys viestintäverkon keskeisimmistä kohdista on viestintäverkon toimijalla, jonka ilmoituksen perusteella jakeluverkonhaltijan tulisi sisällyttää ne varautumissuunnitelmaansa kriittisiksi sähkönkäyttöpaikoiksi. Tämä näkemys voitaisiin kirjata asetustekstiin esimerkiksi seuraavasti:

10)  viranomaisviestinnän tukiasemat ja näihin liittyvät konesalit, teleyrityksen ilmoittamat muiden viestintäverkkojen keskeisimmät kohdat…

Jos esitetty muutosehdotus ei ole mahdollinen, tulisi mainittu periaate kirjata perustelumuistioon. Lisäksi tulisi kirjata, että viestintäverkon toimijan ilmoituksesta poikkeaminen varautumissuunnitelmassa edellyttäisi jakeluverkonhaltijalta vahvoja perusteluita ja ilmoitusvelvollisuutta teleyritykselle tehdystä poikkeuksesta.

Pykälän kohdassa 2 puhutaan eri sähköverkontoimijoiden viestintäverkoista, joten jatkovalmistelussa olisi hyvä tarkentaa kenen (sähköyhtiön/teleyrityksen) tai mistä viestintäverkoista (yleinen/privaatti-/sisäverkko) puhutaan.

FiCom esittää harkittavaksi, että datakeskukset lisätään kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen listaan. Merkittävä määrä pilvipalveluiden käyttäjistä osallistuu elintärkeiden yhteiskunnan palveluiden tarjoamiseen, mukaan lukien kriittiset palvelut, kuten vesi-, lämpö- ja sähköverkot, terveydenhuolto, hätäpalvelut, viestintä ja muut palvelut. Kaikkien näiden kriittisen toimijoiden toiminnat ovat riippuvaisia datakeskusten tarjoamien pilvipalvelujen jatkuvasta ja keskeytymättömästä saatavuudesta. On tärkeä ymmärtää, että katkokset datakeskusten toiminnassa tarkoittavat katkoksia myös organisaatioille, jotka ovat kriittisiä yhteiskunnan toimivuudelle.

3 § Muiden sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestys

Jatkovalmistelussa olisi syytä tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan sähkönsaannin lyhyellä ja pidemmällä keskeytyksellä.

4 § Varautumissuunnitelman päivittäminen

Säännöksen 2 momentissa todetaan, että verkonhaltija ilmoittaa sähkönkäyttöpaikalle, jos kyseinen käyttöpaikka on 2 §:n mukainen kriittinen sähkönkäyttöpaikka. Esitysteknisistä syistä FiCom esittää kyseistä momenttia siirrettäväksi 2 §:ään, ellei momentin tarkoitus liity jotenkin varautumissuunnitelman päivittämiseen, mikä ei ilmene sen nykyisestä muotoilusta.

Sähkön palauttamisen etusijajärjestys

Asetuksessa ja sen perustelumuistiossa keskitytään häiriö-, sähköpula- ja kriisitilanteiden etusijajärjestykseen sähkönsaannin keskeytystilanteissa. Tulisiko pohtia, pitäisikö etusijajärjestyksestä säätää myös sähkön palautustilanteissa?