FiComin lausunto yleispalveluanalyysistä

Traficom on pyytänyt FiComilta lausuntoa luonnoksesta viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisestä. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

FiComin pääviestit:

• Satelliittilaajakaista tulee huomioida yleispalveluyrityksen nimeämisen välttämättömyyttä koskevassa arvioinnissa. Kyseessä on toimintavarma tekniikka ja Starlink on globaali vakavarainen ja liikevaihdoltaan merkittävä palveluntarjoaja, joka tarjoaa jo tällä hetkellä palveluitaan useassa kymmenessä maassa.
• Traficomin perusteet satelliittilaajakaistapalvelun huomiotta ottamisesta eivät vastaa yleispalvelun teknologianeutraalisuusvaatimusta.
• Yleispalvelun tuottamisen hintatasoa tulee tarkastella kokonaisuutena, jolloin se mahdollistaa myös satelliitin kautta tarjottaville laajakaistapalveluille yleispalvelusääntelyn mukaisen saatavilla olon.
• Se, mitä Suomen digitaalisessa kompassissa on kirjattu satelliittilaajakaistan alueellisen kattavuuden parantamisesta, tulee ottaa huomioon yleispalvelun nimeämismenettelyssä.

Traficom ei ole huomioinut satelliittilaajakaistaa yleispalvelun saatavuudessa

Traficom ei ole huomioinut yleispalveluyrityksen valinnassa satelliittilaajakaistapalvelua tarjoavaa Starlinkia. Huomiotta jättämistä Traficom perustelee sillä, että laajakaistapalveluita ei ole Suomessa vakiintuneesti toteutettu satelliittitekniikalla. Starlink on vasta äskettäin aloittanut satelliittilaajakaistapalveluiden tarjonnan Suomessa, eikä palveluntarjonnan jatkuvuudesta ole vielä riittävää näyttöä, kun otetaan huomioon yleispalvelun tarkoitus viimekätisenä turvaverkkona.

Lisäksi perusteluina mainitaan, että ”satelliitin kautta tarjottavien laajakaistapalveluiden hinnat ovat tyypillisesti huomattavasti korkeampia kuin matkaviestinverkon kautta tarjottavien laajakaistapalveluiden, jolloin palvelun ei voida katsoa olevan yleispalvelusääntelyn tarkoittamassa mielessä saatavilla”.

Yleispalvelusääntely on teknologianeutraalia  

 Vaikka Starlinkin palvelu on Suomessa ollut vasta lyhyen aikaa tarjolla, ei sen huomiotta jättämiselle perusteena voi olla se, ettei palveluntarjonnan jatkuvuudesta ole riittävää näyttöä. Kyseessä on toimintavarma tekniikka, globaali vakavarainen ja liikevaihdoltaan merkittävä palveluntarjoaja, joka tarjoaa jo tällä hetkellä palveluitaan useassa kymmenessä maassa ja joka jatkuvasti kasvattaa tarjontaansa. Lisäksi sen palveluun luotetaan ja tukeudutaan Ukrainassa, jossa palvelu on osoittanut käyttökelpoisuutensa myös sotaolosuhteissa. Traficomin tulee analysoida, mitkä ovat satelliittilaajakaistan hyödyt ja riskit palvelun saatavuuden kannalta sekä tehdä riskiarvio siitä, mitkä ovat merkittävimmät ja pahimmat seuraukset, jos Starlink vetäytyisi Suomen markkinalta. Olisiko Starlink esimerkiksi halukas ryhtymään vapaaehtoiseksi palveluntarjoajaksi?

Traficomin vertailu ei ole teknologianeutraalia, koska satelliittilaajakaistaa verrataan matkaviestinverkon palvelun hintatasoon. Yleispalveluvelvoite on kuitenkin teknologianeutraali, aivan kuten Traficom itsekin toteaa (s. 12), eikä Traficom voi määritellä, millä tekniikalla yleispalveluvelvollinen yritys palvelun toteuttaa.

Jos palveluita on tarjolla vain jollain tietyllä tekniikalla, tällaisen palvelun tulisi olla ensisijainen ja sen sulkeminen pois yleispalveluvelvoitteen määrittelystä pitäisi olla erittäin poikkeuksellista ja hyvin perusteltua. Teknologianeutraaliuden perusteella satelliittilaajakaista tulee ottaa huomioon yhtenä vaihtoehtona saatavuuden tarjonnassa.

Traficomin mukaan laajakaistapalveluita ei ole Suomessa vakiintuneesti toteutettu satelliittitekniikalla. Satelliittilaajakaista ei palveluna kuitenkaan ole uusi, ja sen toimintavarmuus ja laatu ovat riittäviä yleispalvelulaajakaistan tarjontaan. Lisäksi se soveltuu nimenomaisesti niihin haastaviin maantieteellisiin olosuhteisiin, joissa muilla kaupallisilla ratkaisuilla voi olla vähäistä suurempia teknisiä haasteita yleispalvelun tarjoamiseksi. Satelliittitekniikka voisi tällaisissa tilanteissa olla kustannustehokkain tapa tarjota yleispalvelua. Asiakkaalle satelliittitekniikalla toteutetun palvelun kuukausihinta voi olla korkeampi kuin mobiililiittymän, mutta teleyrityksen kustannukset voivat taas nousta kohtuuttomaksi uuden matkaviestinverkonmaston rakentamisesta.

Päätösluonnoksessa ei ole tehty riittävää arviointia kustannustehokkuudesta palveluntarjoajien ja eri teknologioiden välillä, satelliitti mukaan lukien. Näin myös yleispalveluvelvoitteen ja sen aiheuttamien kustannusten arviointi kokonaisuutena on puutteellinen.

Digitaalinen kompassi tukee satelliittilaajakaistan saatavuutta

Valtioneuvoston selonteossa Suomen digitaalisesta kompassista todetaan, että satelliittilaajakaistan kehittämisen keskeisenä ajurina on varmistaa yhteyksien saatavuus kaikissa tilanteissa ja parantaa alueellista kattavuutta (VNS 10/2022 vp s. 48). Kirjaus satelliittilaajakaistan tarpeesta on hyvin selkeä. Se soveltuu nimenomaan erinomaisesti yleispalvelun tarjontaan alueellisesti haastavilla alueilla verrattuna siihen, että tarjonnan takaamiseksi pitäisi rakentaa uutta infrastruktuuria.

Satelliittilaajakaista tulee huomioida yleispalvelussa yhtenä turvaverkon toimijana erityisesti digikompassissa mainituissa tilanteissa alueellisen kattavuuden parantamiseksi, koska yleispalvelutilanteissa on yleensä kyse melko poikkeuksellista alueesta, jonne ei ole saatavilla kaupallista tarjontaa ilman lisätoimenpiteitä.

 Yleispalvelun tuottamisen hintatasoa tulee arvioida sekä kokonaisuutena että kustannustehokkuuden näkökulmasta

Traficomin mukaan satelliittilaajakaistan hinta ei mahdollista yleispalvelusääntelyn mukaista palvelun saatavilla oloa. Traficomin peruste kategorisesti hylätä satelliittilaajakaista hintojen perusteella on paitsi teknologianeutraliteetin vastainen, myös yleispalvelusääntelyn kokonaistarkastelun kannalta puutteellinen. Yleispalvelusääntelyn kokonaistarkastelu mahdollistaa palvelun saatavilla olon.

Hintaa tulee tarkastella kokonaisuutena ja satelliittilaajakaistaa vaihtoehtokustannuksena sekä loppukäyttäjän että palveluntarjoajan näkökulmasta. Starlink on tehnyt teletoimintailmoituksen, ja sen satelliittilaajakaista tarjoaa yleistä viestintäpalvelua, joten se tulee ottaa huomion viestintäpalveluiden yleisessä hintatasossa, kun Traficom SVPL:n 92 §:n velvoittamana seuraa yleispalvelun hinnoittelua ja vertaa sitä viestintäpalvelujen yleiseen hintatasoon.

Hintojen kohtuullisuutta loppukäyttäjälle tulee arvioida myös siitä näkökulmasta, onko kyseessä yritys vai kuluttaja, koska näille tarjottavien viestintäpalveluiden hinnat poikkeavat toisistaan. Kuluttajan osalta tulee ottaa huomioon hänen mahdollisuutensa saada taloudellista tukea viestintäpalveluiden kulujen kattamiseen esimerkiksi toimeentulotuen kautta. SVPL:n hallituksen esityksen (98/2022 vp s. 71) perusteluissa nimenomaisesti todetaan, että tukikeinona vähävaraisten viestintäpalveluiden käytölle on olemassa esimerkiksi toimeentulotuki, jonka voidaan katsoa täyttävän direktiivin johdantokappaleessa 219 esitetty viestintätarkoituksiin osoitettu lisätuen vaatimus. Laissa toimeentulotuesta (1412/1997) 7 a §:ssa on määritelty toimeentulotuen perusosa, joka on tarkoitettu myös puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen.

Perusteluiden mukaan yleispalvelun hintaa arvioitaessa huomioidaan myös keskimäärin kohtuulliset liittymän rakentamis-, asentamis- ja käyttökustannukset (HE 221/2013 vp s. 138). Maantieteellisellä sijainnilla voi myös olla merkitystä liittymän kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa. Lisäksi FiCom huomauttaa, että satelliittilaajakaistapalvelun tarjoajalla, tai millä tahansa muulla teleyrityksellä, joka tulee nimetyksi yleispalvelun tarjoajaksi, on oikeus saada SVPL:n 94 §:n nojalla yleispalvelun tarjoamisesta valtion varoista se osa yleispalvelun nettokustannuksista, jonka katsotaan aiheuttavan kohtuuttoman taloudellisen rasitteen yritykselle. Tämän on katsottu olevan myös yksi peruste käyttäjän kohtuullisen hinnoittelun arvioinnissa (HE 221/2013 vp s. 138). Yleispalveluyrityksen nimeämismenettelyn tavoitteenahan on tuottaa yleispalvelu mahdollisimman kustannustehokkaasti ja käyttäjien kannalta edulliseen hintaan (HE 150/2006 vp s. 22 – 23).

Edellä mainituilla perusteilla satelliittilaajakaista tulee huomioida yleispalveluyrityksen nimeämisen välttämättömyyttä koskevassa arvioinnissa.