FiComin näkemykset EU- ja kansainvälisen tason toimenpiteistä

FiCom kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiä keskeisimmistä EU- ja kansainvälisen tason toimenpiteistä LVM:n tulevaisuuskatsauksen pohjalta ja esittää seuraavaa:

FiComin toimenpide-ehdotukset:

• Suomen hyvän ja aktiivisen toiminnan jatkaminen ja ylläpitäminen EU:n eri toimielimissä taajuuksien osoittamiseksi langattomille laajakaistayhteyksille.
• Roaming-asetuksen välitarkastelussa tulee huolehtia siitä, että säännellyt tukkuhinnat ovat alhaisella tasolla vähittäishintoihin nähden. Tukkuhintatason alhainen taso kannustaa verkkoinvestointeihin.
• Verkkoneutraliteettiasetuksen vaikutusten seuranta uusien teknologien ja palveluiden innovaatioille ja toteutumiselle.
• Selvityksen tekeminen siitä, kuinka EU-sääntelyprosessissa huomioidaan uuden, ehdotettavan sääntelyn suhde olemassa olevaan sääntelyyn ja ehdotuksen vaikutukset eri intressiryhmiin. Tavoitteena tulee olla sääntelyn vähentäminen ja siirtyminen yleissääntelyyn.
• Algoritmien ja tekoälyä koskevien kysymysten käsittely EU- ja kv-tasolla ja huolehtimalla siitä, että mahdollinen sääntely on mahdollistavaa ja kannustavaa.

EU-sääntelyn tulee olla koordinoitua, kannustavaa ja tulevaisuuteen katsovaa

Lähtökohtaisesti kaiken sääntelyn tulee olla erityisesti investointeihin kannustavaa sekä tulevaisuuteen katsovaa. EU:n tulisi ottaa sama lähtökohta ja tavoitetila kuin Suomen valtion: vain välttämättömistä asioista säädetään ja valtio toimii mahdollistajana. EU-sääntelyä tarvitaan muun muassa yhtenäisten ja toimivien sisämarkkinoiden luomiseksi, mutta tämä edellyttää jatkossa entistä parempaa koordinointia EU-instanssien sisällä ja niiden välillä. Yleis- ja erityissääntelyä valmisteltaessa ei riittävällä tavalla selvitetä olemassa olevaa sääntelyä ja uuden sääntelyn vaikutuksia. Sääntelyn valmistelun ja koordinoinnin sekä vaikutusten arvioinnin tulee olla avoimempaa, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa. Hyvä esimerkkeinä toimivat yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), sähköisen viestinnän tietosuoja (ePrivacy) ja eEvidence sekä eri kuluttajansuojahankkeet mm. tuotteiden ja palveluiden osalta sekä viestintäpalveluiden.

EU:ssa tulee pyrkiä voimakkaammin ja aidosti kohti yleissääntelyä erityissääntelyn sijaan. Yleissääntely on lähtökohtaisesti riittävää, joten erityissääntelyn tulee olla poikkeuksellista ja erityisen perustelua. Lisäksi erityissääntelyssä tulee olla sisäänrakennettuna kansallisten erityispiirteiden ja markkinarakenteiden huomioiminen sekä poikkeusmahdollisuudet. Esimerkiksi kaikkien EU-jäsenmaiden viestintäverkot ja -palvelut eivät ole samalla kehitystasolla.

Ehdotamme toimenpiteeksi selvityksen tekemistä siitä, kuinka EU-sääntelyprosessissa huomioidaan uuden sääntelyn suhde olemassa olevaan sääntelyyn ja ehdotuksen vaikutukset eri intressiryhmiin. Tavoitteena tulee olla sääntelyn vähentäminen ja siirtyminen yleissääntelyyn.

Palvelut

Loppukäyttäjälle on keskeistä, että hän saa tarvitsemansa palvelun. Elinkeinonharjoittajan kannalta sääntelyn tulee olla yhdenmukaista ja tasapuolista, mikä esimerkiksi korostuu viestintäpalveluissa. Jakamis- ja alustataloudet ovat tyypillisiä vähintään EU-tasolla pohdittavia kysymyksiä, joissa ei ole mielekästä pohtia kansallisia ratkaisuja. Näissäkin kysymyksissä tulee ensisijaisesti harkita uuden sääntelyn tarpeellisuutta suhteessa nykyisiin yleissäädöksiin.

Verkkoneutraliteetista on säädelty EU-asetuksella. Tulevaisuuskatsauksen mukaan Suomen on tärkeä vaikuttaa jatkossakin verkkoneutraliteetin puolesta EU:ssa, jotta viestintäpalveluiden käyttäjillä ja palveluiden tuottajilla säilyy vapaus käyttää ja tuottaa erilaisia palveluja. Tämä on tärkeä ja hyvä lähtökohta, mutta on syytä todeta, että Suomessa ei ole ollut ongelmia verkkoneutraliteetin toteutumisessa, ja verkkoneutraliteettiongelmia on ollut aika harvassa EU-jäsenmaassa.  Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin välttämätöntä seurata sitä, ettei verkkoneutraliteettisääntely tai sitä koskeva BERECin suuntaviivat ei estä tai hidasta uusien teknologioiden tai palveluiden kehittymistä tai käyttöönottamista esimerkiksi 5G:n osalta. Jos tällaista ilmenisi, sääntelyä ja/tai suuntaviivoja tulee muuttaa välittömästi.

Toinen toimenpide-ehdotus on verkkoneutraliteettiasetuksen vaikutusten seuranta uusien teknologien ja palveluiden innovaatioille ja toteutumiselle.

Tieto

Yksityisen sektorin tiedot pitäisi tulevaisuuskatsauksen mukaan velvoittaa avattavaksi. Samalla kuitenkin, sinänsä aivan oikein, tulee kiinnittää huomioita yksityisyyden ja liikesalaisuuksien suojaan. Ehdotuksessa ei oteta kantaa, kenelle tiedot pitäisi avata ja millä ehdoilla. Olisiko ulkomaisilla toimijoilla yhtäläinen tiedonsaantioikeus? Jos näin on, tulisi asia ratkaista sekä EU- että kv-tasolla, jotta suomalaiset toimijat olisivat yhdenvertaisessa asemassa. Tämä edellyttäisi EU-tasoista sääntelyä, joka voisi pahimmillaan lisätä merkittävästi raskasta sääntelyä ja hallinnollista taakkaa.

Automatisoituvan liikenteen kehittymisen ja lainsäädännön yhteydessä tulevaisuuskatsauksessa on esitetty ratkaistavaksi tekoälyn eettiset kysymykset ja vastuut sekä algoritmien läpinäkyvyys. Tekoälyä ja algoritmeja koskevat kysymykset eivät ole Suomi-spesifejä, joten niitä tulee käsitellä vähintään EU-tasolla ja mieluusti kv-tasolla. Sääntelyn ei tule muodostaa estettä tekoälyä ja algoritmejä hyödyntävälle digitaloudelle, vaan mahdollisen sääntelyn tulee mahdollistaa ja kannustaa innovaatioihin.

Jotta Suomen muun muassa älyliikenteen edelläkävijyys jatkuisi, kolmantena toimenpide-ehdotuksena on algoritmien ja tekoälyä koskevien kysymysten käsittely EU- ja kv-tasolla.

 Verkot

FiCom on samaa mieltä tulevaisuuskatsauksen kirjauksesta, jonka mukaan huippunopeat tietoliikenneyhteydet edistävät kilpailukykyä, liiketoimintamahdollisuuksia ja hyvinvointia kaikkialla Suomessa. Verkkojen laatu ja kattavuus toteutetaan Suomessa markkinaehtoisesti. Tämän periaatteen tulee näkyä niin kansallisessa kuin EU-sääntelyssä, joten sääntelyn tulee olla verkkoinvestointeihin kannustavaa. Erityisesti tämä näkyy taajuuspolitiikassa mutta myös sääntelyn teknologianeutraalisuudessa. Sääntelyssä ja ohjeistuksissa tulisi luopua yhteysnopeuksia koskevista numeerisista tavoitteista, koska loppukäyttäjälle on keskeistä palvelun saatavuus, ei se, millä nopeudella tai tekniikalla palvelu toteutuu.

Neljäntenä toimenpide-ehdotuksena on, että Suomi jatkaa ja ylläpitää aktiivista ja hyvää toimintaansa EU:n eri toimielimissä taajuuksien osoittamiseksi langattomille laajakaistayhteyksille.

Viidentenä toimenpide-ehdotuksena on, että roaming-asetuksen välitarkastelussa tulee huolehtia siitä, että säännellyt tukkuhinnat ovat alhaisella tasolla vähittäishintoihin nähden, jotta suomalaiset pystyvät jatkossakin käyttämään eniten mobiilidataa maailmassa ja edullisesti. Tukkuhintatason alhainen taso kannustaa verkkoinvestointeihin.