Lausunto HE-luonnokseen postilain muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi postilain muuttamiseksi (jatkossa esitysluonnos). FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:

  • Esitysluonnoksen tarkoitus ja tavoitteet ja osa esityksistä ovat kannatettavia ja oikeansuuntaisia. Kuitenkin ehdotukset jäävät monelta osin keskeneräisiksi ja siksi tavoitteet jäävät toteutumatta, koska ne lisäävät sääntelyä, hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Ehdotukset eivät myöskään kaikilta osin ole tasapuolisia eivätkä riittävän rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia.
  • Hyvää ehdotuksessa on muun muassa se, että yleispalveluun kuuluvien kirjeiden jakelutiheyttä ja kulkunopeutta voidaan keventää tietyillä edellytyksillä sekä mahdollisuus sähköisten jakelukanavien hyödyntämiseen. Postin yleispalveluvelvoitteitta ei tulisi kytkeä postilain soveltamisalaan kuulumattoman sanomalehtijakelun kanssa. Esitysluonnoksesta syntyy mielikuva, että kyse on sanomalehtien jakelua koskevasta laista, jota Posti velvoitetaan toteuttamaan.
  • Digitaalisten sisältöjen tietojärjestelmää koskeva tarjoamisvelvollisuus tulisi poistaa jatkovalmistelusta. Koska Postilla ei ole velvoitetta vastaavaa järjestelmää, olisi sen tarjoamisvelvoite vastoin kilpailuneutraliteettia ja toimivia markkinoita.
  • Yleispalveluun kuuluvien postipalveluiden hintojen kohtuullisen liikevoiton salliminen on kannatettavaa.
  • Osoiterekisteritietoja tulisi voida luovuttaa vähintään kustannussuuntautuneella hinnoittelulla. Esitetty irrottamiskustannusmekanismi on uutta ja turhaa sääntelyä, eikä se ole tasapuolinen eikä kannustava.
  • Kerrostalojen lokerikkojakelun tulisi olla pääsääntö uusissa rakennuksissa ja siirtymäajan kuluttua myös vanhoissa.

Esitysluonnoksen tarkoitus ja tavoitteet jäävät osittain keskeneräisiksi

Esitysluonnoksen mukaan se edistää hallitusohjelman tavoitetta digitalisaatiosta ja normien purkamisesta. Esitysluonnoksen tarkoituksena on valmistella sääntelyä, joka synnyttää mahdollisuuden tuottaa palveluja erilaisilla tavoilla. Tavoitteena todetaan olevan se, että uudistus mahdollistaisi postiyritysten kannattavan liiketoiminnan muuttuvassa ympäristössä.

FiCom pitää esitysluonnoksen tarkoitusta ja tavoitetta kannatettavina. Tarkoituksen tulisi kuitenkin olla tasapuolinen kaikille toimijoille, eikä sitä tulisi toteuttaa yhden toimijan kustannuksella. Muutoin vaarana on se, että mainittu tavoite jää toteutumatta. Esitysluonnoksessa tunnustetaan postitoimialan ympäristön muutos, mutta se kaipaisi monessa suhteessa vanhojen toimintatapojen rohkeampaa haastamista liikennekaaren tavoin. Nyt ehdotettu postilainsäädännön muuttaminen ei riittävästi tue hallitusohjelman mukaista digitalisaation edistämistä.

Esitysluonnoksessa olisi pitänyt arvioida huomattavasti merkittävämmällä painoarvolla muiden postin lähettäjäasiakkaiden kuin lehtikustantajien asiakastarpeet ja niiden vaikutus esitykseen. Jos Posti ei kykene tulevaisuudessa riittävästi parantamaan tuottavuuttaan laskevissa jakeluvolyymeissa, tarkoittaa se merkittävää kustannusten kasvua, mikä osaltaan entisestään heikentää fyysisen viestinnän kilpailukykyä.

Yleispalveluun kuuluva jakelu

FiCom pitää positiivisena sitä, että yleispalveluun kuuluvien kirjeiden jakelutiheyttä ja kulkunopeutta voidaan keventää tietyillä edellytyksillä. Yleispalvelukirjevolyymien laskiessa ja viranomaispostin siirtyessä vuonna 2018 sähköiseen jakeluun on selvää, että lainsäädännön tulee katsoa vahvasti tulevaisuuteen sekä tukea ja kannustaa toimialaa tässä murroksessa. Sääntelyn keventäminen on avainasemassa yleispalvelun kustannustehokkaassa turvaamisessa.

Esitysluonnoksen 17.1 §:ssä ehdotetaan, että yleispalvelun kirjelähetyksiä keräiltäessä ja jaettaessa huomioidaan postilain laatustandardi ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen. FiCom pitää muutosehdotusta positiivisena ja kannatettava, koska muutos mahdollistaisi erilaisten sähköisten jakelukanavien hyödyntämisen yleispalvelukirjeiden jakelussa.

Yleispalvelukirjeiden jakelun ja keräämisen sitominen sanomalehtiin ja niiden varhaisjakeluverkkoon aiheuttaa monessa suhteessa epäselvyyttä ja kysymyksiä erityisesti postin toiminnan tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Sanomalehdet eivät kuulu postilain soveltamisalan piiriin, joten esimerkiksi niiden jakelualueiden kytkeminen postin yleispalveluun on erityisen hämmentävää. Esitysluonnoksesta syntyy sellainen käsitys, että yhden - postilain soveltamisalaan kuulumattoman -tuotteen takia ja tarpeisiin, tulisi muokata digitalisaatiota hyödyntävää ja kustannustehokasta kokonaisvaltaista prosessia.

Lainsäädännöllisesti selkein, hallinnollisesti kevein, toiminnallisesti laadukkain ja tehokkain tapa olisi luoda yhtenäinen kolmeen arkipäivään ja postinumeroalueisiin perustuva, tulevaisuuteen suuntautuva jakelumenetelmä. Tämä loisi ennakoitavuutta yleispalvelulle sekä turvaisi sen laadukkaan ja kustannustehokkaan jatkumisen.

Yleispalvelun tarjoajalle ehdotettu jakelun kilpailutusvelvollisuus niillä alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakelua on niin ikään hämmentävä. Suomessa on voimassa yleinen hankintalaki ja erityisalojen hankintalaki, joten erityissääntelyyn lisättäväksi ehdotettu hankintamenettelyvelvoite kilpailulla markkinalla voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Ehdotus muodostaa uutta, velvoittavaa normistoa, joka vaikuttaa ilmeisen kustannustehottomalta ja lisää kohtuuttomasti uutta hallinnollista taakkaa. Ehdotettu sääntely toimii vastoin esitysluonnoksen tarkoitusta ja tavoitetta. Ensisijaisesti ehdotus tulisi poistaa asian jatkovalmistelussa. Toissijaisesti kilpailutuksen tulisi olla vapaaehtoista ja sääntelyn tulisi tarvittaessa ainoastaan mahdollistaa kilpailutus ja koskea vain yleispalvelukirjeitä koskevia tuotteita. Kaikkien muiden tuotteiden jakelu tulee voida sopia kaupallisesti ja tasapuolisesti kuten muut postiyritykset. Muutoin ehdotus vääristäisi kilpailua.

Jakelua koskevista ehdotuksista nousee monin paikoin esille kysymys siitä, onko kyse postilaista vai sanomalehtien jakelua koskevasta lakiehdotuksesta.

Digitaalisen sisällön tietojärjestelmän tarjoamisvelvollisuus

Liikennekaaressa ehdotetaan, että sen soveltamisalaan kuuluvat tahot avaavat rajapinnat MaaS-palvelujen saavuttamiseksi. Postilaki koskevassa esitysluonnoksessa ehdotetaan, että yleispalveluntarjoaja velvoitetaan ylläpitämään ja tarjoamaan tietojärjestelmää, jota hyödyntämällä eri toimijat voivat tarjota ja jaella digitaalista sisältöä seitsemänä päivänä viikossa. Postilla ei tällä hetkellä ole kaikenlaisille digitaalisille sisällöille valmista ja toimivaa julkaisujärjestelmää. Jos ehdotuksella tavoitellaan liikennekaaren mukaisia ratkaisuja, ehdotus poikkeaa monelta osin liikennekaaren esityksestä. Tältä osin ehdotus tulisi valmistella uudelleen ja siten, ettei Postille tule luoda omanlaisia ja uusia velvoitteita.

FiCom vastustaa ehdotusta. Ehdotus olisi vastoin kilpailuneutraliteettia, sillä markkinoilla on lukuisia kaupallisia digitaalisia jakelujärjestelmiä. Lisäksi ehdotettu sääntely on tarpeetonta lisäsääntelyä ja luo hallinnollista taakkaa sekä aiheuttaa Postille merkittäviä tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannuksia. Sääntely ei ole myöskään tasapuolista ja Posti käytännössä subventoisi muita toimijoita ja jopa kilpailijoitaan, eikä se luo Postille lainkaan kannustimia tarjota kyseistä ratkaisua. Tämä käy ilmi muun muassa siinä, että Postin tarjoamaa rajapintaa muiden toimijoiden ei ole pakko ottaa käyttöön. Lisäksi rajapinta ei tarjoa Postille fyysiselle jakelulle vaihtoehtoehtoista jakelutapaa.

Yleispalvelun hinnoittelu

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että yleispalveluun kuuluvien postipalveluiden hinnat saavat sisältää kohtuullisen liikevoiton tiettyjen laissa määriteltyjen kriteereiden täyttyessä. Kohtuulliseksi liikevoitoksi esitetään 10 prosenttia. Ehdotusta voidaan pitää tervetulleena, koska se loisi oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta ja poistaisi voimassa olevan lain mukaiset tulkintaerimielisyydet.

Osoiterekisterin hinnoittelu

FiCom oudoksuu uuden kustannusmekanismin eli irrottamiskustannuksen luomista. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Postin tulisi luovuttaa osoiterekisteristä koskevat tiedot irrottamiskustannuksin. Ehdotus poikkeaa esimerkiksi tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) mukaisesta käyttöoikeuden luovutusvelvollisuuden hinnoittelusta ja viranomaiskorvauksista.

Kustannusvastaavuuden puuttuminen ja kilpailijoiden subventoiminen ei ole oikeudenmukaista, tasapuolista ja kannustavaa lainsäädäntöä. Ehdotusta tulisi jatkovalmistelussa tältä osin muuttaa sallimalla tietojen luovutuksesta vähintään kustannusvastaava hinta.

Lokerikkojakelu ja toimipisteet

Kerrostalojen lokerikkojakelun mahdollistaminen on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Lokerikkojakelun tulisi olla ensisijaista uusissa rakennuksissa ja siirtymäajan kuluessa myös vanhoissa rakennuksissa. Lokerikkojakelu tehostaa Postin toimintaa ja parantaa sen jakelijoiden työturvallisuutta.

Lakitasoiseen toimipaikkasääntelyyn ei esitysluonnoksessa esitetä muutoksia. FiCom esittää, että esityksen jatkovalmistelussa kevennettäisiin toimipisteverkkoa koskevaa sääntelyä vastamaan paremmin asiakkaiden olemassa olevia ja tulevia tarpeita ja jossa tältäkin osin huomioitaisiin markkinoiden muutos myös tulevaisuudessa. Samanaikaisesti tulisi keventää asiaa koskevan asetuksen velvoitteita, jotka aikanaan säädettiin aivan toisenlaiseen markkinatilanteeseen.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö. Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen