Sähköinen henkilökortti vei valtion rahat muttei saavuttanut suosiota
Parikymmentä vuotta sitten suomalaiset saivat mahdollisuuden hankkia itselleen sähköisen henkilökortin. Sen tavoitteena oli olla avain eri rekistereihin ja esimerkiksi terveystietoihin ja sen avulla oli tarkoitus varmentaa henkilöllisyys kaikenlaisessa sähköisessä asioinnissa. Tunnistautumisen lisäksi kortissa oli mahdollisuus sähköiseen allekirjoitukseen, jonka avulla käyttäjän henkilöllisyys varmistetaan.
Sähköinen henkilökortti ei ole koskaan saavuttanut käyttäjien suosiota. Järjestelmän kehittämiseen kului valtiolta miljoonia, mutta käyttäjiä oli vain kourallinen. Kortti vaati toimiakseen lisälaitteen, erillisen kortinlukijan, jollaisia ihmiset eivät innostuneet hankkimaan. Palvelut eivät kehittyneet, koska sähköisen henkilökortin käyttäjiä ei ollut – ja toisinpäin.
Reilu kymmenen vuotta sitten Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti julkisen hallinnon tunnistuspalveluiden kehittämishankkeiden toteutusta. Raportissaan se kritisoi voimakkaasti hankkeiden koordinointia ja toteutusta ja totesi, että niiden kehittämis- ja käyttökustannukset olivat vuosina 1999–2007 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.
Tarkastusvirasto kiinnitti huomiota myös siihen, että tunnistuspalvelumarkkinoilla ei ole todellista kilpailua, vaan tunnisteiden käyttö on keskittynyt verkkopankkitunnisteiden käyttöön. Tilanne on edelleen sama: tammi – syyskusssa 2020 julkisten palveluiden Suomi.fi -tunnistautumisista 89,2 prosenttia tehtiin pankkitunnuksilla.
Henkilökorttiin voi liittää kansalaisvarmenteen – jos osaa
Nykyään poliisin myöntämään henkilökorttiin on mahdollista liittää kansalaisvarmenne. Henkilökortin lisäksi kansalaisvarmenteen käyttöön tarvitaan tietokone, kortinlukija ja kortinlukijaohjelmisto.
Kansalaisvarmenne täytyy aktivoida, ennen kuin sitä voi käyttää sähköisessä tunnistautumisessa. Varmenteen aktivoiminen on kuitenkin niin hankalaa, että se tuotti tuskaa digitaitoiselle silloiselle kansanedustajallekin. Ei ihme, että tämän vuoden tammi – syyskusssa suomi.fi:ssä tehdyistä sähköisistä tunnistautumisista vain prosentissa oli käytetty henkilökorttia.
Kilpailu on avain toimivaan tunnistamisen markkinaan
Sähköisestä tunnistautumisesta keskusteltaessa väläytellään tasaisin väliajoin vaihtoehtoa, jossa valtio siirtyisi kilpailemaan markkinatoimijoiden kanssa omalla tunnistamisvälineellään. Valtion ja kuntien digipalveluiden kehitystä ei saa tukahduttaa julkiselle taloudelle liian kalliiksi koituvan luotettavan tunnistautumisen vuoksi.
Markkinoiden avaaminen on valtion kannalta kestävämpi ratkaisu kuin oman tunnistusvälineen kehittäminen. Nyt jo yhtenä vahvan sähköisen tunnistamisen vaihtoehtona on teleyritysten kehittämä Mobiilivarmenne.