5G ei lisää säteilyvaaraa
Sähkömagneettisia kenttiä on luonnostaan kaikkialla. Näkyvä valo, maapalloa ympäröivä magneettikenttä, radiotaajuudet ja infrapunasäteily ovat esimerkkejä sähkömagneettisista kentistä.
Matkapuhelimet ja muut mobiililaitteet sekä niiden tukiasemat käyttävät toiminnassaan sähkömagneettisia kenttiä. Ihmiset ovat käyttäneet matkapuhelimia yli 30 vuotta, ja sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista on tehty tuhansia tutkimuksia ympäri maailmaa niin viranomaisten, tutkimuslaitosten ja kuin yritystenkin aloitteesta.
Lukuisten tutkimusten ja riippumattomien asiantuntijapaneelien laajojen kirjallisuuskatsausten johtopäätökset radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista voi tiivistää sanomalla, että nykyiset enimmäisarvot alittavalla altistumisella ei ole todennettuja haitallisia terveysvaikutuksia.
Vaikka langaton tietoliikenne on kasvanut viime vuosina moninkertaiseksi, altistuminen tukiasemien kentille ei ole merkittävästi lisääntynyt. Tukiaseman aiheuttama altistus riippuu käytetystä lähetystehosta, ei niinkään teknologiasta.
5G-teknologian aiheuttama altistus on saman tasoinen jo käytössä olevien langattomien teknologioiden kanssa. 5G-verkon älykäs antenniteknologia mahdollistaa myös radiosignaalien suuntaamisen tarkasti vain sellaisiin kohteisiin, joissa niitä tarvitaan. Tiheään rakennettavien 5G-pientukiasemien teho on pieni, mikä tarkoittaa vähäisempää altistusta. Myös mobiililaite käyttää pienempää tehoa silloin, kun sillä on hyvä yhteys tukiasemaan. Yhteys on tyypillisesti sitä parempi, mitä lähempänä tukiasemaa päätelaite on.
Säteilyturvakeskus: 5G ei lisää säteilyvaaraa
Säteilyturvallisuutta valvoo Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön alainen Säteilyturvakeskus. Asukkaiden altistumista radiotaajuiselle säteilylle rajoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen raja-arvoilla, jotka ovat yhdenmukaiset Euroopan unionin neuvoston suosituksen kanssa. Samat altistumisrajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maita.
Säteilyturvakeskus on katsonut, että 5G -matkaviestintekniikka ei poikkea säteilyturvallisuuden kannalta merkittävästi käytössä olevista muista tekniikoista ja matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuus voidaan varmistaa säteilylainsäädännön keinoin.
Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus selvittää väestön altistuminen radiotaajuiselle säteilylle ennen tukiaseman käyttöönottoa, eikä altistuminen saa ylittää enimmäisarvoja. Operaattorit sijoittavat matkaviestinverkkojen tukiasemat aina Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Matkapuhelimen käytön terveysvaikutuksia selvitetään myös Tampereen yliopistossa
Tampereen yliopiston COSMOS-tutkimusryhmä tutkii parhaillaan matkapuhelimen käyttöön liittyviä terveysriskejä. Seurantatutkimuksessa on mukana noin 15 000 suomalaista osallistujaa ja siinä seurataan osallistujien terveydentilaa paljon ja vähän matkapuhelinta käyttävien keskuudessa.
Tutkimus toteutetaan Maailman terveysjärjestön (WHO) aloitteesta yhteistyössä Ruotsin, Tanskan, Iso-Britannian, Ranskan ja Hollannin kanssa. Yhteensä osallistujia on noin 300 000 ja seuranta-aika on useita vuosia. Tutkimushankkeen laajuuden vuoksi tutkimuksesta saatavat tulokset ovat hyvin merkityksellisiä.