MustRead: 5G mullistaa verkkoyhteydet – esineiden internet voi olla jääkaappi, joka tilaa maidon puolestasi

Teksti: Mika Horelli, MustRead

Internet tarkoittaa suurimmalle osalle kuluttajista nettisivuja, sosiaalista mediaa, videoklippejä, sähköpostia, lippuvarauksia ja sähköpostia. Lisäksi varsinkin nyt korona-aikana internetistä on tullut verkkotyöskentelyn ja loppumattomien videokokousten synonyymi. Katsomme netin kautta televisiota ja lataamme elokuvia. Aika monet ovat myös oivaltaneet, etteivät puhelutkaan enää kulje omissa verkoissaan vaan nekin ohjautuvat internetin sähköisten kaistojen kautta.

Enemmistö kuluttajista ei kuitenkaan huomaa, että tällä hetkellä internetin mullistavin osa kasvaa valtavaa vauhtia näkymättömissä. Esineiden internet, Internet of Things eli IoT integroituu parhaillaan lähes kaikkeen käyttämäämme teknologiaan. 5G-verkkoihin perustuva IoT saa ympärillämme olevat laitteet keskustelemaan keskenään reaaliajassa. Tämän myötä avautuu mahdollisuuksia innovaatioihin, joita ei ole aikaisemmin kyetty edes kuvittelemaan. 

Käsitteenä IoT ei ole uusi. Se kehitettiin jo 1990-luvun lopulla ja teknisten laitteiden välistä tiedonsiirtoa on kehitetty jo parikymmentä vuotta. Alkuaikojen tunnetuimpia sovelluksia ovat olleet muun muassa erilaisten koneiden ja laitteiden etäseuranta ja ohjaus. Suomessa tunnetuin esimerkki tällaisesta tekniikasta on jo varhain aloitettu hissien toimintakunnon ja huoltotarpeen etäseuranta. Lähempänä kuluttajien arkitodellisuutta muun muassa sähkömittarien automaattinen etäluku perustuu IoT-teknologiaan. Gartner-teknologiatutkimusyhtiön mukaan jo vuonna 2018 yli puolet suomalaisista yrityksistä hyödynsi IoT- tai älyteknologiaa lopputuotteissaan tai palveluissaan. 

Globaalisti IoT-verkoissa arvioidaan olevan tämän vuoden loppuun mennessä jopa 25 miljardia erilaista laitetta eli kolme laitetta maailman jokaista ihmistä kohti. Nykyisten hitaampien yhteyksien muuttuminen käytännössä reaaliaikaisiksi 5G-teknologian myötä laajentaa IoT:n käyttömahdollisuuksia kuitenkin aivan uudelle tasolle.

Robotiikka-asiantuntija ennakoi suurta muutosta

Robotiikkaan ja digitalisaatioon erikoistunut suomalainen tietokirjailija Cristina Andersson kertoo MustReadille, että tietoverkkojen nopeutumisella on suurin merkitys nimenomaan esineiden internetin kannalta.

Cristina Andersonin mukaan teknologian verkottuminen esineiden internetin kautta tulee muuttamaan merkittävästi ihmisten elämää.

Anderssonia on kuultu robotisaation ja digitalisaation asiantuntijana niin Euroopan parlamentissa kuin EU-komissiossakin. Lisäksi hän on esitelmöinyt aiheesta useaan kertaan Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa ETSK:ssa ja hänet on kutsuttu digitalisaatiotyöryhmän asiantuntijaksi Sanna Marinin (sd.) hallituksen tulevaisuusselonteon valmisteluun.

Anderssonin mukaan 5G-teknologian mukanaan tuoman tiedonsiirtoviiveen poistuminen avaa valtavia innovaatiomahdollisuuksia muun muassa lääketieteessä ja liikenteessä.

Viiveettömästä tiedonsiirtoyhteydestä tulee elintärkeä esimerkiksi tilanteessa, jossa harvinaista aivosyöpää sairastava potilas on Helsingissä ja se robottiavusteisiin leikkauksiin erikoistunut aivokirurgi, joka on parhaiten maailmassa perehtynyt juuri kyseisen tyyppisen syövän leikkauksiin, on New Yorkissa.

“Kun tiedonsiirtoyhteydet toimivat reaaliajassa, kirurgi voi operoida Meilahdessa olevan potilaan aivan samaan tapaan leikkausrobotilla, kuin jos hän olisi leikkaamassa samassa leikkaussalissa manhattanilaisessa sairaalassa olevaa potilasta.” 

IoT-teknologian ja robotiikan ja arvioidaan tuovan osaratkaisun myös hoiva-alan ja vanhusten hoidon länsimaiseen työvoimapulaan. Käytännössä yhä enemmän sosiaali- ja terveyssektorin ongelmia tullaan ratkaisemaan palveluroboteilla. 

Andersson kritisoi, että vaikka Suomessa ollaan erittäin pitkällä muun muassa verotuksen ja esimerkiksi ajoneuvorekisterien digitaalisessa asiakaspalvelussa, robotisaation tuomien hyötyjen ymmärtäminen varsinkin terveyssektorilla laahaa Suomessa kaukana muiden pohjoismaiden perässä.

Vanhusten mahdollisuus jatkaa kotona asumista pidempään paranee, kun teknologia huolehtii monista sellaisista avustavista tehtävistä, joihin aikaisemmin on tarvittu ihmistyövoimaa. Robotit huolehtivat ruoka- ja lääkehuollosta ja tuovat valmiit ateriat vaikka vuoteeseen. 

Lisäksi reaaliajassa toimivat anturit ja robotiikka tuovat myös lisämahdollisuuksia arvokkaampaan vanhuuteen, kun esimerkiksi vaippojen käyttöä korvaava tekniikka auttaa vanhuksen oikeaan aikaan käymälään ja robottipöntto pesee ja kuivaa paikat käytön jälkeen kuntoon. 

Liikenteen uudistuminen on jo pitkällä

Toinen alue, jossa tietoverkkojen nopeutuminen käytännössä reaaliaikaisiksi avaa huikeita näkymiä on liikenne. Robottiautojen tähänastisessa suunnittelussa on korostunut sellaisen tekniikan kehittäminen, joka kykenee havainnoimaan riittävän tarkasti ajoneuvon ympäristöä erilaisissa olosuhteissa sekä reagoimaan erilaisiin esteisiin ajoissa ja oikealla tavalla. 

Teknologian harppausten myötä yhä tärkeämmäksi nousee kuitenkin, että autot kykenevät kommunikoimaan keskenään ilman viiveitä. Näin on mahdollista vähitellen automatisoida koko liikennevirta.

”Nanosekuntien viiveet ovat merkityksellisiä. Sellaisesta tekniikasta ei liikenteessä ole hyötyä, joka varoittaa esimerkiksi risteävästä autosta vasta siinä vaiheessa, kun se on jo edessä”, Andersson muistuttaa. 

Paitsi, että robottiautojen reaaliaikainen keskinäinen tietojen vaihto lisää turvallisuutta, sillä on toinenkin merkitys. Sen avulla liikennevirtoja voidaan optimoida ruuhkien välttämiseksi ja liikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kysymys on mahdollisuuksista merkittäviin säästöihin.

Sähköinen lentäminen kasvaa

Esineiden internet liittyy kiinteästi myös meneillään olevaan sähköisen lentämisen kehitykseen. Uudentyyppisten ilma-alusten määrä on niin voimakkaassa kasvussa, että niiden lentojen koordinointiin on kehitettävä kokonaan oma, täysin automaattinen lennonjohtojärjestelmä, jossa eri ilma-alukset kommunikoivat reaaliajassa suoraan keskenään. 

Muuten kehityksen katkaisee se, että droonit ja lentokoneet alkavat törmäillä toisiinsa. Nykyinen lennonjohtojärjestelmä selviytyy parhaimmillaan yhtä aikaa tuhansista ilmatilaa käyttävistä lentokoneista, joiden pilottien kanssa lennonjohto voi keskustella. Tulevina vuosina tarvitaan lennonjohtojärjestelmä, joka selviytyy samanaikaisesti sadoistatuhansista erilaisista lentoaluksista. Niistä useimmat lentävät ilman pilottia.

Miehittämättömien droonien markkinoiden arvioidaan kasvavan vuoden 2018 vajaasta neljästä miljardista eurosta vuoteen 2025 mennessä noin 55 miljardiin euroon. Ihmisiä kuljettavan sähköisen lentoliikenteen kokonaismarkkinoiden ennakoidaan puolestaan saavuttavan vuoteen 2030 mennessä ainakin 7,5 miljardia euroa. 

Sähköinen lentäminen ei ole enää mikään kaukaisen tulevaisuuden visio. Ensimmäiset täyssähkölentokoneet ovat parhaillaan siirtymässä prototyyppien kokeiluista arkikäyttöön. Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA hyväksyi kolmen vuoden tarkastustyön jälkeen kesäkuussa ensimmäisen maailmanlaajuisen käyttöluvan kokonaan sähköiselle lentokoneelle, kaksipaikkaiselle slovenialaisvalmisteiselle Pipistrel Velis Electrolle. EASA:n pääjohtaja Patrick Kyn mukaan Pipistrel oli ensimmäinen useista sähkölentokoneprojekteista, joiden hyväksymisprosessi on virastossa jo pitkällä. 

Suomessa ja Ruotsissa on meneillään FAIR-projekti, jolla pyritään selvittämään miten sähkökäyttöisten paikallislentojen kaupallistaminen voitaisiin toteuttaa Merenkurkun alueella mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Euroopan unioni rahoittaa suurimman osan vajaan 1,1 miljoonan euron hankkeesta. Muita rahoittajia ovat muun muassa alueen yliopistot ja alueelliset ruotsalaiset lentokentät.

Viiveetön esineiden internet mahdollistaa uusia bisnesmalleja

5G-teknologia välittää dataa jopa sata kertaa nopeammin kuin 4G, mutta aina nopeudella ei ole merkitystä tavallisille kuluttajille. 

”Ei ole paljoakaan merkitystä sillä, saatko elokuvasi ladattua kännykkääsi viidessä minuutissa vai 30 sekunnissa”, Cristina Andersson summaa. 

Kaikkeen ei tulevaisuudessakaan tarvita reaaliaikaista verkkoyhteyttä. Julkisuudessa esineiden internetin hyödyntämistä on visioitu muun muassa automaattisilla jääkaapeilla. Nekään eivät edellytä toimiakseen 5G-tason nopeuksia. Kodinkoneiden liittyminen tietoverkkoon avaa kuitenkin kokonaan uusia valtavia bisnesmahdollisuuksia.

Jääkaapit tietävät milloin maitoa on liian vähän tai se on päässyt happanemaan ja osaavat tehdä tilauksen käyttäjänsä tarpeiden mukaan. Omistajansa tarpeet tuntemaan oppinut robottijääkaappi on unelma-asiakas ruokakaupalle, koska se voidaan ohjelmoida tilaamaan täydennykset juuri sen kauppaketjun logistiikkakeskuksesta, jonka kanssa asiakkaalla on sopimus. 

Tällöin päivittäinen elintarvikekauppa alkaa muistuttaa esimerkiksi nykyisen kaltaista puhelinoperaattoribisnestä. Kauppa ja sen volyymi syntyy sopimuksista, joita verkkoon integroituneet jääkaapit ja muut laitteet toteuttavat taustalla. 

EU panostaa digitalisaatioon 

Eurooppa-neuvosto eli Euroopan unionin jäsenmaiden poliittiset johtajat päättivät heinäkuussa vuosien 2021–2027 yhteensä 1 074 miljardin euron monivuotisesta budjettikehyksestä ja siihen liitetystä 750 miljardin euron COVID-19 -elvytyspaketista. Kokonaispaketin kolmanneksi suurimmaksi, lähes viidenneksen menoeräksi hyväksyttiin 356,4 miljardin euron panostukset sisämarkkinoihin, innovointiin ja digitaalisuuteen. Vaikka rahojen tarkasta käytöstä päätetään myöhemmin jäsenvaltioiden tekemien ehdotusten perusteella, viesti on selvä: Eurooppa haluaa alkavalla vuosikymmenellä asettua maailman digitalisaation kärkeen.

Euroopan unionin jo helmikuussa julkistaman tiedonannon mukaan digitaalinen siirtymä on tärkein kestävän kasvun ja kilpailukyvyn mahdollistaja ja koskee kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. Digitalisaatiota pidetään käytännössä keskeisenä työkaluna EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Digitalisaatio edistää myös yhteiskunnan joustavuutta ja toimintavarmuutta koronaviruksen tapaisten kriisien aiheuttamissa poikkeustilanteissa. Erityisiä vaatimuksia EU:n digitalisaatio-ohjelman toteuttamiselle tuovat mukanaan odotukset alueellisesta tasa-arvosta. Uudenlaisia IoT-palveluja mahdollistavia 5G-verkkoja on toistaiseksi rakennettu pääasiassa kaupunkeihin, joissa se on kaupallisten verkkoyhtiöiden kannattavuuden näkökulmasta perusteltua. Harvaan asutuilla alueilla tilanne on usein toinen, koska 5G-verkot vaativat aikaisempia verkkoja tiheämmän tukiasemapeiton. Tämä tarkoittaa isoja infrastruktuuri-investointeja sielläkin, missä verkon käyttäjiä on liian vähän jotta uusien antennimastojen rakentaminen olisi ainoastaan kaupallisin perustein kannattavaa.

Juttu on julkaistu MustReadissa 1.11.2020.

Tämän sisällön mahdollistaa FiCom ry.
Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.