Ajankäyttömme TOP3: Nukkuminen, työnteko ja liikkuvan kuvan katselu

FiCom Forumissa luotiin katsaus mediasisältöjen kulutukseen, menestyvän sisällön tuottamiseen ja siihen, miten EU-alueella jatkossa säädellään tekijänoikeuksia.

Youtuben Suomen toimialajohtaja Robert From listasi kolme asiaa, joihin käytämme eniten aikaa vuorokaudessa: nukkuminen, työn tekeminen ja videosisältöjen katselu. Mediankäyttö siirtyy entistä enemmän mobiilivideoon, ja esimerkiksi YouTuben katselusta jo 70 prosenttia tapahtuu mobiilipäätelaitteilla.

Älypuhelimet ovat mullistaneet paitsi sisällön kuluttamisen, myös sen tuotannon. Nykyisin kuka tahansa voi luoda hyvätasoista ja kiinnostavaa sisältöä kevyesti omalla puhelimellaan. Maailmassa onkin jo noin 30 miljoonaa tubettajaa, ja YouTubeen ladataan joka minuutti 400 tuntia sisältöä.

Elämme parhaillaan tv-sarjahuumaa

Dionysos Filmsin toimitusjohtaja Riina Hyytiä kertoi, että vietämme eri medioiden äärellä yhteensä kahdeksan tuntia päivässä – noin puolet tästä kuluu television, videopalveluiden ja suoratoiston parissa. Ei siis ole yllätys, että Netflix kuormittaa maailman verkkoliikenteestä vähintään 15 prosenttia, ruuhkaisimpina hetkinä jopa 40 prosenttia.

Netflix ja muut suoratoistopalvelut taistelevat tilaajista aseenaan kiinnostava sisältö. Tämä on avannut ovia myös suomalaisen sisällöntuotannon kansainvälistymiselle. Kansainvälisessä kisassa pärjäävät alkuperämaasta tai -kielestä huolimatta ne, joiden tarinoita maailma haluaa katsoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Dionysos Filmsin luoma menestyssarja Karppi, joka on julkaistu Netflixissä ja levinnyt jo 180 maahan.

EU-tekijänoikeusdirektiivi muuttaa internetin

Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa uuden EU-tasoisen tekijänoikeuslainsäädännön. Kiistanalaisimmat kohdat siinä ovat linkkiveroksi kutsuttu artikla 15 (aiemmin art. 11) sekä artikla 17 (aiemmin art. 13, ”meemikielto”), joka siirtää vastuun tekijänoikeuksien loukkauksista käyttäjiltä alustapalveluille.

Käytännössä kukaan ei vielä tarkasti tiedä, miten EU:n tekijänoikeusdirektiivi tulee vaikuttamaan, mutta lainsäädännön mukanaan tuomien uusien velvoitteiden myötä epävarmuus kasvaa ja internetin tulevaisuus on Euroopan ulkopuolella, totesi suomalaista pelialaa edustavan Neogames ry:n Senior Policy Analyst Jari-Pekka Kaleva.

Valmistelutyö direktiivin implementoinniksi Suomen lainsäädäntöön on aloitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Lue myös: FiCom Forum: Digitalisoituva Eurooppa

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat, FiCom ry