Anna-Maija Karjalainen: Suomi haluaa päästä digitalisoinnissa Tanskan tasolle

Kysyimme valtiovarainministeriön ICT-johtaja Anna-Maija Karjalaisen näkemyksiä valtion mahdollisuuksista ja tavoitteista yhteiskunnan digitalisaation edistämiseksi.

Miten valtio voi edistää digitalisaatiota?

Voimme edistää digitalisaatiota useilla eri tavoilla. Meidän ohjauskeinomme ministeriönä ovat informaatio-ohjaus ja strategialla ohjaaminen sekä voimakkaampina keinoina rahoituksella ohjaaminen ja lainsäädännöllä velvoittaminen. Olemme käyttäneet kaikkia keinoja viime vuosien aikana ja saaneetkin digitalisaatiota edistettyä voimakkaasti.

”Digitalisoidaan julkiset palvelut” pääministeri Sipilän hallitusohjelman läpileikkaavana teemana nosti digitalisoinnin tarpeen ja ymmärryksen uudelle tasolle. Tästä osoituksena viime vuonna EU:n digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI – Digital Economy and Society Index) Suomi nousi julkisten palvelujen digitalisoinnissa EU:ssa ensimmäiselle sijalle.

Millaiset tavoitteet valtiolla on digitalisaation suhteen?

Tavoitteenamme ohjata julkisen hallinnon palvelujen käyttäjät digitaalisiin palveluihin ja tästä syystä viranomaiset onkin velvoitettu tarjoamaan helppokäyttöisiä ja tietoturvallisia digitaalisia palveluja. Yksityisen sektorin tulisi käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan digitaalisia palveluja. Toivoisimme pääsevämme digitalisoinnissa Tanskan kanssa samalle tasolle, jossa 90 % kansalaisista käyttää digitaalisia palveluja, ja he ovat myös tyytyväisiä palvelujen käyttäjiä.

Digitalisaation tavoitteena on myös uudistaa toimintatapoja ja prosesseja, jotta palvelut olisivat entistä parempia ja myös tuottavuus kasvaisi. Tulevaisuudessa on myös entistä vahvemmin kytkettävä tekoälyn mahdollisuudet julkisten palvelujen kehittämiseen.

Millä keinoilla suomalaiset saadaan sähköisten palvelujen käyttäjiksi?

Tärkein keino on tarjota sujuvia digitaalisia palveluprosesseja asiakkaidemme käyttöön ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalisten palvelujen tulee olla laadukkaita, tietoturvallisia, saavutettavia ja helppokäyttöisiä. Olemme tarjonneet kansalaisille digitukihankkeessa viidellä alueella palvelujen käytön tukea ja nyt tuki tulee määräaikaisesti levitettäväksi koko Suomeen vuoden 2020 loppuun saakka. Digitukea annetaan käytännössä monien eri toimijoiden toimesta, kuten kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä tai kansalaisjärjestöjen toimesta.

Palvelujen mainonta ja markkinointi on myös tärkeää, jotta palvelut löydetään. OmaVero on hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisille tarkoitettuja palveluita markkinoidaan kaikkien käyttöön. 

Mitkä ovat digitalisaation suurimmat haasteet?

Käyttäjän näkökulmasta suurimmat haasteet ovat osaaminen, palvelujen löydettävyys ja palveluprosessien ihmiskeskeisyys eli sujuvuus. Osaamisen tueksi yllä mainittu digitukihanke auttaa kansalaisia palvelujen käyttöön. Vastaavaa digitukea on tarve järjestää myös pienille yrityksille. Meillä Suomessa on paljon ennakkoluulottomuutta uusien tekniikoiden käyttöönottoon. Samaa kulttuuria soisi myös digitaalisten palvelujen ennakkoluulottomalle kokeilemiselle ja käytölle.

Kokonaisuuden näkökulmasta digitalisaation haasteena on julkisen hallinnon moninainen toimintaympäristö, jossa toiminnan ja tiedon yhteentoimivuudessa on edelleen työtä. Haasteena on myös, miten järjestämme palvelumme entistä paremmin ihmis- ja asiakaslähtöisesti eri elämäntapahtumat huomioiden.