Avointa vuoropuhelua FiCom Forum -aamussa: Digitalisaatiolla vauhtia Suomen elpymiseen ja kestävään kasvuun

FiCom Forum -aamussa 26.1.2021 keskusteltiin Suomen digitalisaation tilasta ja tulevaisuudesta, ja siitä, miten EU-elpymispaketin varoja tulisi kohdentaa. Tilaisuuden avasi FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen taustoitti Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita, ja FiComin jäsenyhtiön Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Emilia Kullas toivat kumpikin omat näkemyksensä keskusteluun.

EU:n elpymistuki jaettava taiten

FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa kiteytti toimialajärjestön näkemyksen elpymisvarojen käytöstä neljään kohtaan:

1 Laajakaistarakentamista tuetaan parhaiten kysyntää kasvattavilla toimilla. Yritysten digi-investointien tukeminen ja toisaalta myös kuluttaja-asiakkaiden laajakaistahankintojen helpottaminen esimerkiksi kotitalousvähennystä laajentamalla ja korottamalla lisäävät kysyntää entistä nopeammille yhteyksille.

2 Valtioneuvoston tavoite ”Suomi on ensimmäinen maa, jossa 5G tavoittaa kaikki taloudet” on hieno ja kunnianhimoinen, mutta täysin mahdollinen. Tavoitteen tueksi tarvitaan teknologianeutraalia politiikkaa ja päätöksiä niin lainsäädännön kuin mahdollisten valtiontukienkin osalta.

3 On tärkeää pitää julkishallinnon ja yritysten roolit selkeinä: yritysten tehtävä on kehittää ja tuottaa palveluita, joita mahdollistajina toimivat valtio ja kunnat hankkivat kilpailluilta markkinoilta.

4 Junakuuluvuuden parantaminen EU-rahoituksella edistää hallituksen aktiivista raidepolitiikkaa ja tukee monipaikkaista työntekoa. Kasvava määrä matkustajia tarvitsee lisää datakapasiteettia. Pääväylien kattamiseen tarvitaan noin 100 uutta mastoa tukiasemineen. Näiden hintalappu on arviolta 20 – 25 milj. euroa.

Ainutlaatuinen tilaisuus suomalaiselle osaamiselle

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mielestä digitalisaatiosta on ollut valtavasti etua siinä, että olemme selvinneet koronapandemiasta kohtuullisesti. Tekninen valmius ja suomalaisten kyvykkyys uudenlaiseen toimintaan mahdollistivat sen, että meillä Teams-loikka tapahtui hetkessä.

Myös Suomen talous on pärjännyt koronakriisissä selvästi odotuksia paremmin, eikä ennustetun kaltaista romahdusta kansantuotteeseen ole tullut. Vanhanen muistutti kuitenkin, että pitkän tähtäimen talouskehityksen tavoitteet tulee asettaa riittävän korkealle. Pekka Ala-Pietilän johtama asiantuntijatyöryhmä on parhaillaan kartoittamassa, mitkä toimenpiteet koronakriisissä tukisivat parhaiten yritysten kasvua ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Lisää konkreettisia ehdotuksia odotetaan kansanedustaja Juha Sipilän johdolla valmistuvasta kotimaisen omistajuuden ohjelmasta.

Talouden kehitys eri maissa vaikuttaa siihen, miten EU:n elpymisvaroja jaetaan: koska Suomen talous on selvinnyt useita muita maita paremmin, osuutemme elpymistukivälineestä on hieman yli kaksi miljardia euroa. Nopeavaikutteisen elvytyksen ohella tarvitaan elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden pitkäjänteistä uudistamista.

Digialan esimerkeiksi ministeri Vanhanen nosti panostukset nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin, reaaliaikatalouteen, kyberturvallisuuteen sekä mahdollisiin pilottihankkeisiin. Laaja yhteistyö yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kesken sekä yhteisen tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen auttavat saamaan hyödyt kasvavista markkinoista. Toimeenpanovaiheessa tullaan kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, että resurssit eivät hajaudu liian pieniin ja vaikuttavuudeltaan vähäisiin kohteisiin. Lisäksi rohkaistaan yritysten ja julkisen sektorin kumppanuuksiin ja hallintorajojen ylittämiseen. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta.

Eduskunta käsittelee Suomen kestävän kasvun ohjelman selontekoa parhaillaan. Ministeri Vanhasen johdolla toimiva ministerityöryhmä on käynnistänyt ohjelman konkretisoimisen. Tavoitteena on antaa Suomen alustava suunnitelma komissiolle helmikuussa ja lopullinen suunnitelma vappuun mennessä. Kevättalvella annettava ensimmäinen lisätalousarvio tulee sisältämään jo ensimmäisiä rahoituskohteita.

Ainoatakaan hanketta ei Vanhasen mukaan ole vielä päätetty. Ministerityöryhmän valmistelemassa alustavassa ohjelmassa varat on allokoitu vain otsikko-/teematasolla, eikä yksittäisiä kohteita ole juurikaan nimetty. Suomeen tulevasta investointipaketista 20 % kohdistetaan digitaalisuuden edistämiseen ja 50 % vihreään siirtymään. Hankkeet menevät todennäköisesti näissä osin myös päällekkäin.

Tärkeimpänä perusteena elvytyspakettikokonaisuuden toteuttamiselle Vanhanen piti sitä, että Eurooppa tarvitsee yhteisellä markkina-alueella yhteensovitettuja elvytystoimia, jotta saamme koronan jälkeen talouden jälleen pyörimään. Suomen kannalta kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä tarjoamaan omia ratkaisujamme aloilla, joilla suomalaiset yritykset ovat vahvoja: vihreä siirtymä, energiateknologia ja digitalisaatio. Näihin tullaan koronan jälkeisenä aikana investoimaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa satoja miljardeja euroja. Suurin ja kestävin vaikutus elvytyspaketista tulee siitä, että pystymme tekemään toimia, jotka mahdollistavat meille osuutemme näistä kasvavista vientimarkkinoista.

Mitä Suomen edelläkävijäaseman ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat?

Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvisen mukaan edelläkävijämaineemme digialalla on noteerattu kansainvälisesti, myös Googlella, joka on tehnyt mittavia investointeja datakeskuksiin ja uusiutuvaan energiaan Suomessa.

Suomi tarvitsee asiantuntijoita, jotka vuorovaikutuksellaan tuovat ICT-alaa yhteen, tuntevat syvällisesti teknologian mahdollisuudet ja osaavat viestiä niistä niin Suomessa kuin EU:ssakin.

Teknologialla on aivan keskeinen rooli siinä, että talous toipuu koronapandemian aiheuttamassa kriisistä. Digiala on tärkeä taloudellisen kasvun tuottaja Suomessa sekä suoraan että välillisesti. Viimeinen vuosi on ennennäkemättömällä tavalla osoittanut, miksi me tarvitsemme niin digitaalisia palveluja tuottavia yrityksiä kuin luotettavaa infrastruktuuria.

Vaikka optimismia onkin ilmassa, on syytä kysyä, onko koronan aikaansaama digiloikka ainoastaan kosmeettinen? Asiointi ja kanssakäyminen ovat siirtyneet verkkoon, mutta olemmeko oppineet syvällisesti hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia, pohtii Järvinen. Meillä on paljon pk-yrityksiä, jotka ovat koronan myötä perustaneet verkkokaupan – mutta ovatko ne opetelleet hyödyntämään teknologian mahdollisuuksia uusien asiakkaiden hankkimisessa ja toiminnan tehostamisessa tai käyttämään dataa ja analytiikkaa apuna liiketoiminnassaan? Pidämmekö palavereita entiseen tapaan – vaikkakin verkkoympäristössä – ja lähettelemmekö toisillemme tiedostoja sähköpostitse vai osaammeko käyttää hyödyksemme syvään yhteistyöhön perustuvia digityökaluja ja pilviteknologian tuomia mahdollisuuksia työn tuottavuuden parantamiseen?

Nyt jos koskaan on oikea aika kysyä, miten varmistamme kilpailukykymme tulevaisuudessa. Teknologian mahdollisuuksien laaja hyödyntäminen johtaa kasvuun, innovaatioihin ja hyvinvointiin yhteiskunnassa.

Meillä on edelleen paljon käyttämätöntä potentiaalia, erityisesti pk-sektorilla, joka tuottaa noin 60 % Suomen kokonaistulosta. Digitalisaatiota hyödyntävillä yrityksillä on korkeampi tuottavuus, parempi johto, ne ovat innovatiivisempia ja luovat enemmän ja paremmin palkattuja työpaikkoja. Myös kuluttajan ja asiakkaan odotukset ovat kasvaneet. Järvisen tärkeä viesti onkin, että kaikkien yritysten, toimialasta tai koosta riippumatta, on nopeutettava digitaalisten palveluiden käyttöönottoa ja muutettava toimintaansa vastaamaan kuluttajien muuttuneita odotuksia ja muuttunutta kysynnän dynamiikkaa.

Kuusi avainta yritysten kehittymisen mahdollistamiseksi:

1. osaaminen,
2. kyky ja halukkuus innovoida ja kasvaa,
3. uskallus investoida – myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja tarvitaan,
4. mahdollistava ja selkeä sääntely – ei sääntelyn taakkaa,
5. pääsy kasvumarkkinoille ja
6. vienti.

Järvisen mukaan kaikkia EU-aloitteita tulisi katsoa näistä näkökulmista ja pohtia, ajavatko ne kasvua mahdollistavaa agendaa. Suomen tulisi olla proaktiivisesti mukana kehittämässä Eurooppaa, joka on yrityksille houkutteleva ja innovaatioita mahdollistava toimintaympäristö.

Digiruisketta kaipaa eritoten julkinen sektori

Suomi digitalisaation edelläkävijä? Kyllä, mutta edellisellä vuosituhannella, sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Emilia Kullas. Ruotsalaisyritykset ovat investoineet digitaalisuuteen huomattavasti suomalaisia enemmän, ja meillä investoinnit ovat menneet suhteessa enemmän teollisuushallien seiniin.

Digiruisketta tarvitsee erityisesti julkinen sektori: pian vuoden kestänyt koronakriisi alleviivaa tätä tarvetta. Yksityisten terveydenhuoltopalveluyhtiöiden etäpalveluita käytettiin 200 000 kertaa enemmän viime kuin sitä edellisenä vuonna. Valtaosa digikohtaamisista korvasi fyysisen käynnin. Kullaksen mukaan tämä on hyvä esimerkki siitä, että yksityiset palveluntarjoajat ovat digipalveluissaan kymmenen vuotta julkista sektoria edellä. Hallitus esittää seuraavaksi sotemalliksi ratkaisua, jossa yksityisten rooli painetaan mahdollisimman pieneksi. Tämä on digitalisaation kehityksen kannalta kestämätöntä: ei kilpailua, ei kiritystä.

EU-elpymispaketin reilu kaksi miljardia euroa pitäisi Kullaksen mielestä käyttää tehokkaasti, läpinäkyvästi ja isosti. Vaarana kuitenkin on, että rahat ”ammutaan haulikolla” ympäri Suomea liian pieniin hankkeisiin, jolloin niiden vaikutus jää näpertelyksi. Toinen vaara on se, että julkista rahaa käytetään vihreän siirtymän ja digitalisaation nimissä sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät saa rahaa yksityisiltä. Käytännössä kuitenkin kaikki hankkeet, joiden liiketoimintamalli on kunnossa, saavat kyllä rahoitusta yksityiseltä sektorilta. Hyvä esimerkki tästä on alustatalouden suomalaisen pioneerin Woltin juuri julkaisema, Suomen startup-historian suurin rahoituskierros.

Suomella on kaksi vahvuutta: metsät ja verkot. Vahvuuksia vahvistamalla pärjäämme paremmin kuin yrittämällä parantaa heikkouksia. Suomen ei pitäisi mollata metsiään eikä rakentaa 5G:n ympärille negatiivista asenneilmastoa, vaan ottaa kaikki irti maailmanluokan osaamisestamme esimerkiksi lisäämällä verotukea yritysten tuotekehitykseen, Emilia Kullas totesi.