Datakeskusten palveluilla kohti kestävää kehitystä
Suomen viileä ilmasto on omiaan konesaleille. Datakeskukset pyrkivät meilläkin jatkuvasti energiatehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään toimintaan. Energiatehokkuuden parantamiseen voi löytyä ratkaisu myös ajattelutavan muutoksilla, sanoo Verne Global Finlandin toimitusjohtaja Kim Gunnelius.
Voidaanko datakeskusten energiatehokkuutta edelleen parantaa?
Datakeskusten energiatehokkuutta voidaan toki parantaa ja tapoja kehittää on monia, esimerkiksi modernisoimalla datakeskusten vanhaa infraa tai yhdistämällä olemassa olevia keskuksia isommiksi kokonaisuuksiksi.
Energiatehokkuutta voidaan myös parantaa nostamalla tehotiheyttä eli nostamalla räkkien kapasiteettia 5kW:sta jopa 40kW:iin räkkiä kohden ilmajäähdytteisenä. Tämän lisäksi voidaan hyödyntää erilaisia nestejäähdytykseen perustuvia ratkaisuja, samalla korottaen tehotiheyttä ja toisaalta tehostaen lämmön hylkimistä. Nesteestä lämmön talteenotto, eli energian uusiokäyttö, on helpompaa ja tehokkaampaa kuin ilmasta kaukolämpöön.
Energiatehokkuuden parantamiseen voi löytyä ratkaisu myös ajattelutavan muutoksilla, esimerkkinä konesalin lämpötilarajat. Joissakin tapauksissa vanhoihin standardeihin viitaten voidaan vaatia 18–25 asteista sisääntuloilmaa, kuitenkin jos uudemmat laitteet toimivat hyvin korkeammallakin lämpötilalla, voitaisiin vähentää jäähdytykseen tarvittavaa energiaa. Jotkut toimijat tehostavat siten, että data säilytetään useammassa paikassa, jolloin ei välttämättä tarvita yhtä robustia infraa joka paikkaan.
Oleellisesti energiatehokkuuden parantamiseen kuuluvat myös seuranta ja jatkuva parantaminen.
Miten pilvipalveluiden tarjoajat voivat auttaa kestävässä kehityksessä?
Kuten muidenkin palveluiden kanssa, avainasemassa on pilvipalveluntarjoajan oma hiilijalanjälki, johon luetaan myös toimittajien eli mm. konesalien hiilijalanjäljet. Ensimmäinen ja tärkein asia on valita ilmastoneutraaleja toimittajia, jotka hyödyntävät uusiutuvaa energiaa. Hiilijalanjäljen seurannassa on hyvä olla avoin, tämä lisää läpinäkyvyyttä, sitouttaa ja kannustaa tekemään valintoja ympäristön puolesta. Yritykset voisivat myös miettiä hiilikädenjälkeään eli omien palveluidensa ilmastohyötyjä eli miten yrityksen palveluilla muut voivat alentaa omaa hiilijalanjälkeään.
Käytännön teoista voitaisiin myös nostaa esille optimointi kapasiteetin käytössä, eli ei pidetä servereitä turhaan käynnissä vaan käytetään resurssit tehokkaasti.
Mitkä ovat Suomen kilpailuedut?
Suomen kilpailuedut datakeskustoiminnalle liittyvät Suomen hyvään sijantiin, ilmastoon ja uusiutuvan energian erinomaiseen saatavuuteen. Sähköverkostomme on vakaa ja luotettava ja energian hinta on yksi Euroopan alhaisimmista.
Suomi on vakaa maa, niin poliittisesti kuin maatieteellisesti, meillä ei ole riskejä luonnonkatastrofeista. Lisäksi meidän viileä ilmastomme on omiaan konesaleille ja vähentävät jäähdytyksen tarvetta.
Suomen jäsenyys EU:ssa ja eurossa tuovat omat etunsa yhteisen valuutan sekä EU:n vaatimustenmukaisuuden muodossa.
Suomalais- ja ruotsalaisyritykset ovat pilvipalveluiden käyttäjinä Euroopan innokkaimpia. Mitä voimme tehdä, jotta niiden käyttö lisääntyisi myös muualla EU:ssa?
Tuomalla esille, että digitalisaation hyödyntämisellä on roolinsa myös kestävässä kehityksessä, paremman tehokkuuden kautta. Voimme korostaa pilvipalveluiden kustannustehokkuutta ja vihreyttä kertomalla säästöistä, jotka ovat mahdollisia siirtämällä datat Pohjoismaihin.
On myös tärkeää tuoda nämä asiat EU:n tasolle, kuten D9+-ryhmän kautta. Tämä digitaalisten edelläkävijöiden ryhmä voi toimia tehokkaana foorumina yhteistyölle ja parhaiden käytäntöjen jakamiselle. Suomen kaltaisilla mailla on mahdollisuus edistää kestävää kehitystä digitalisaation avulla ja samalla varmistaa, että tieto ja osaaminen kulkevat tehokkaasti maiden välillä.