Digi-infran elinvoima taattava kiristyvässä energiatilanteessa

Välttämättömiä investointeja, joita moderni yhteiskunta menestyäkseen tarvitsee, ei kannata hidastaa kireällä verotuksella. On hienoa, että Marinin hallitus toteutti datakeskusten verouudistuksen poistamalla niiden verokohteluun vaikuttaneen keinotekoisen kokorajan – ja paransi päätöksen myötä Suomen globaalia kilpailukykyä merkittävästi.

Älykkyys ja datan prosessointi mobiiliverkoissa lisääntyvät koko ajan. Siksi myös mobiilitukiasemien pitäisi datakeskusten tavoin kuulua teollisuussähkön veroluokkaan. Tällä hetkellä mobiiliverkon sähkövero on jopa 45-kertainen konesaleihin verrattuna. Veromuutoksen vaikutus valtion tuloihin olisi noin kymmenen miljoonaa euroa.

Suomalaisissa mobiiliverkoissa siirretyn mobiilidatan määrä on reilussa viidessä vuodessa kuusinkertaistunut. Samaan aikaan datasiirron sähkönkulutus on laskenut 75 %. Kun energiasyöpöt 3G-verkot suljetaan vuoden 2023 jälkeen, on odotettavissa jälleen merkittävä parannus energiatehokkuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön laatimassa ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiassa todetaan, että 5G voi olla jopa 100 kertaa 4G:tä energiatehokkaampi.

Yhteiskuntamme on täysin riippuvainen sähköisistä palveluista, ja turvattu sähkönsaanti on sekä mobiilin että kiinteän tietoliikenneverkon toimivuuden kannalta kriittistä. Huoltovarmuuden ja varautumisen edistämiseksi viestintäverkkoihin on tehtävä jatkuvasti lisäinvestointeja, joilla mm. parannetaan tukiasemien varavoimaa. Sähköveron alennus olisi osaltaan yhteiskunnan kompensaatiota näille huoltovarmuusinvestoinneille.

Digi-infra ja innovatiivisuus Suomen vahvuuksia vihreässä siirtymässä

Suomi on EU:n digivertailun mukaan Euroopan digikehityksen edelläkävijä. Suomi on jo useampana vuonna peräkkäin sijoittunut DESI-vertailussa ykköseksi ja jättänyt taakseen mm. Tanskan, Hollannin ja Ruotsin. Viro on brändännyt itsensä hienosti digiasioissa, mutta DESI-vertailussa se sijoittuu vasta yhdeksänneksi. EU:n innovaatiovertailussa Suomi on puolestaan toisena heti Ruotsin jälkeen. Meillä on siis vahva digitaalinen infra ja innovatiivinen yhteiskunta.

Viestintäverkot Suomessa on rakennettu pääasiassa markkinaehtoisesti, erittäin kilpaillulla markkinalla ja ilman valtion tukea. Teleyritykset investoivat verkkoihin joka vuosi noin puoli miljardia euroa. Summa jakautuu melko tasan kiinteän ja mobiiliverkon kesken. 4G-verkko kattaa käytännössä koko väestön ja 5G-verkkokin jo noin 85 % väestöstä. Nopean kiinteän laajakaistayhteyden saa halutessaan lähes 80 % suomalaisista. Hiukan yllättäenkin meillä pienet ja keskisuuret yritykset ovat 5G:n käyttöönotossa edelläkävijöitä.

Suomen digitaalinen edelläkävijyys on kiistatonta ja keskeinen kilpailutekijä globaalissa markkinassa. Kehityksen kärjessä pysyäksemme meidän on huolehdittava siitä, etteivät tietoliikenneverkkojen tarvitseman sähkön kustannukset nouse esteeksi tulevaisuuden verkkoinvestoinneille.  Edistyksellinen digi-infra on Suomen kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän yksi tärkeimmistä edistäjistä.