Digihenkilöllisyyden hengähdystauko on mahdollisuus
Digitaalista henkilöllisyyttä koskevaa lainsäädäntöä ei ehditty saada päätökseen kuluneen vaalikauden aikana.
Esityksellä olisi luotu passin ja henkilökortin rinnalle pohja digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, ulkomaalaisen digitaalisen asiointivälineen ja luonnollisen henkilön tunnistusvälineen käyttöönotolle. Eduskunnan kireän aikataulun suoma aikalisä on kuitenkin mahdollisuus luoda entistä toimivampi digitaalinen henkilöllisyys.
Rauenneessa lakiesityksessä ongelmia
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi, että lakiuudistuksen raukeamiseen vaikuttivat osaltaan esitysten hiomattomat sisällöt. Perustuslakivaliokunta piti digitaaliseen henkilöllisyyteen liittyvää sääntelyä paikoin työläänä sekä vaikeaselkoisena, ja esitys hetu-uudistuksesta oli Voutilaisen mukaan keskeneräinen.
FiCom on arvostellut hanketta sitä edeltäneen arviomuistion ja esitysluonnoksen osalta niin lausunnoissaan kuin mediassakin. Myös kansalaispalaute oli kriittistä, ja useat lausunnonantajat pitivät tärkeänä, että kehitettävien välineiden rinnalla olisi jatkossakin mahdollista tunnistautua myös nykyisillä vahvoilla sähköisillä tunnistusvälineillä eli verkkopankkitunnuksilla, Mobiilivarmenteella ja kansalaisvarmenteella.
Hanke oli kuitenkin ongelmallinen nimenomaan kilpailu- ja valtiontukioikeudellisesti, ja FiComin ohella esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto suhtautui siihen kriittisesti. Valtiovarainministeriössä huolet osin sivuutettiin, eikä hallituksen esitystä lopulta viety eduskunnassakaan mm. elinkeinotoimintaa, kilpailua ja kuluttajansuojaa käsittelevään talousvaliokuntaan.
Yhteistyöllä kaikille parempi ratkaisu
FiCom ja tunnistuspalveluja tuottavat operaattorit ovat jo vuosia tarjonneet yhteistyötä sekä konkreettisia ehdotuksia hankkeen taustalla oleviin ongelmiin. Uusi hallitus ja uusi lakihanke tuovat mukanaan myös uusia mahdollisuuksia asian ratkaisemiseksi.
Ns. eIDAS-asetuksen sekä uuden eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon valmistelu on EU:ssa viivästynyt. Suomella ei ole mikään kiire saada omaa digitaalisen henkilöllisyyden ratkaisuaan valmiiksi ennen kuin EU-lainsäädännön vaatimukset ovat selvillä. Valtion tulisikin keskittyä nimenomaan eIDAS-uudistuksen edellyttämään EUID-lompakkoon, jossa voidaan varmasti hyödyntää Digi- ja väestötietoviraston tähänastisia panostuksia.
Hallituksen esityksen eteen tehty työkään ei mene hukkaan, sillä muuttamalla rauenneen esityksen yksityiskohtia siitä saa vielä paremman. Jos esimerkiksi ydinidentiteetin todiste saataisiin käyttöön kaikille palveluntarjoajille ja kivijalka-asiointia kehitettäisiin aiotulla tavalla, koko sähköisen tunnistautumisen ekosysteemi – myös valtio – hyötyisi.
Jos kuluttajien valinnanvapaus eri tunnistusvälineiden välillä halutaan säilyttää, operaattorit ja FiCom ovat valmiita ratkaisemaan tunnistusmarkkinoilla havaittuja haasteita yhdessä.