Digikompassin tavoitteiden oltava kunnianhimoisia
Suomi on digiasioissa edelläkävijämaa, jossa on tehty paljon asioita oikein. Digitaalista infraa on rakennettu markkinaehtoisesti ja kannustettu yritysten välistä kilpailua. Jatkossakin pitää markkinaehtoisuuden olla ensisijaista ja valtion tuen vasta toissijainen, tarkkoihin vaikuttavuusarvioihin perustuva ratkaisu.
Menestyksen taustalla on myös Suomen edistyksellinen viestintäpolitiikka. Meillä kaikki nykyiset 5G-taajuudet jaettiin ensimmäisenä EU:ssa, ja operaattorit aloittivat heti toimiluvat saatuaan kaupallisten verkkojen ripeän rakentamisen.
Koko EU saatava digivauhtiin
5G:n hyödyntäminen on EU:n painopisteissä yksi tärkeimmistä kilpailukykyä lisäävistä asioista. On kuitenkin riski, että EU jää 5G-kehityksessä jälkeen. Vuoden 2020 aikana olisi ensimmäisten 5G-taajuuksien pitänyt olla käytössä jo kaikissa jäsenmaissa. Tähän tavoitteeseen ei läheskään kaikkialla päästy. Jopa Ruotsissa ensimmäiset taajuushuutokaupat olivat vasta tämän vuoden puolella.
Jotta Suomi saa omasta edistyksellisyydestään kilpailuetua, pitää koko Eurooppa nostaa digikehityksen kärkeen. 5G luo kapasiteettinsa, nopeutensa ja viiveettömyytensä ansiosta perustan nouseville teknologioille, mm. tekoälylle, virtuaalitodellisuuden hyödyntämiselle, datamassojen käsittelylle, reunalaskennalle sekä automatiikan ja robotiikan kehitykselle. EU:n sisämarkkinat ovat taloudellisesti äärimmäisen tärkeitä 5G:tä hyödyntäville ratkaisuille, ja muiden jäsenmaiden odottelu voi muodostua Suomelle tuskastuttavaksi.
DESI-tutkimukseen seuranta myös 5G:n käyttöönotosta
Komissio on laatinut digikompassin EU:n tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Digikehitystä on järkevää seurata nykyistä tiiviimmin, jotta siitä saadaan ajantasainen kokonaiskuva. Digikompassin mukaan perusväline seurantaan on vuosittain julkaistava komission DESI-tutkimus, jossa Suomi on ollut ykkösenä jo kaksi vuotta peräkkäin. Ero kärkimaiden (Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti) ja häntäpään (Kreikka, Romania, Bulgaria) välillä kasvaa. Kunnianhimoiset tavoitteet ja yhteinen eurooppalainen digivisio tarvitaan – niillä ei kuitenkaan tee mitään, elleivät kaikki jäsenmaat edistä kehitystä.
EU on nostanut 5G:n yhdeksi elpymistukirahoituksen lippulaivakohteeksi; merkittävä summa digitalisaatiobudjetista pitäisi käyttää 5G-verkon rakentamiseen. Moni jäsenmaa, esimerkiksi Saksa ja Italia, onkin alustavissa suunnitelmissaan kertonut näin tekevänsä. EU:n tavoite on, että vuonna 2025 kaupunkialueet ja pääväylät ovat 5G-verkon piirissä. Tavoite on Suomen näkökulmasta vaatimaton, sillä siihen mennessä meillä 5G kattaa jo kaikki kotitaloudet.
DESI:n mittaristoa pitääkin laajentaa 5G-teknologian levinneisyyden seurantaan eri jäsenmaissa. Samoin tarvitaan tietoa 5G-infraa hyödyntävien teknologioiden käyttöönotosta.
Edistyksellinen ja johdonmukainen päätöksenteko tuottaa kasvua
Tilannekuva ja tavoitteet eivät kuitenkaan yksin riitä. Digivisio on huomioitava aidosti päätöksenteossa – on kannustettava kustannustehokkuuteen ja innovaatioihin. Komission ja jäsenmaiden hallitusten päätöksiä pitäisi myös arvioida sen mukaan, miten ne edistävät asiaa.
Digiala ei kaipaa valtiontukia, mutta se tarvitsee edistyksellistä ja johdonmukaista päätöksentekoa. Teknologianeutraalin ajattelutavan on ulotuttava läpi lainsäädännön, ja valtion on tiukasti pitäydyttävä omassa roolissaan mahdollistajana. Molemmat itsestään selvät asiat tuntuvat helposti unohtuvan päätöksiä tehtäessä.