Digiratkaisuilla energiatehokkuuteen – mutta ei ilman sähköä
Digitalisaatio on ilmastoteko: digiratkaisut auttavat vähentämään päästöjä muilla sektoreilla. Yksikin ICT-innovaatio voi parhaimmillaan muuttaa toiminnot pysyvästi päästöpiheiksi.
5G-teknologia mullistaa perinteisiä tuotantoprosesseja. Sen avulla voidaan verkkoon liittää valtavasti laitteita, tarjota erittäin matalan viiveen palveluita ja erittäin suurta tiedonsiirtokapasiteettia. 5G toimii alustana myös erilaisille tekoälysovelluksille, lisätyn ja virtuaalitodellisuuden ratkaisuille ja itseohjautuville sekä etäohjattaville laitteille ja ajoneuvoille.
Tietoverkot eivät kuitenkaan toimi ilman sähköä. Lisääntyvä laskentateho ja verkoissa liikkuvan datan määrän huima kasvu tarkoittavat, että myös sähkönkulutus kasvaa vääjäämättä. Kysymys on siitä, kuinka kulutuksen kasvua voidaan hillitä: millä tavalla käytetty energia on tuotettu, ja kuinka paljon ICT:n avulla voidaan lisätä muiden toimialojen energiatehokkuutta.
Kansainvälisen selvityksen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.
Vihreä ja digitaalinen kehitys vahvistavat toisiaan. Yritykset ovat kehityksen moottori. Digitaalisuuden täyden potentiaalin hyödyntäminen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi edellyttää myös valtiolta merkittäviä panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.
Data kuluttaa yhä vähemmän energiaa
Suomen teleoperaattoreiden verkoissa mobiilidatan määrä on kymmenkertaistunut vuodesta 2014 vuoteen 2020. Datan siirron energiatehokkuus on samalla parantunut huomattavasti: siirretyn datan ominaissähkönkulutus on laskenut vuoden 2014 tasosta yli 86 % vuoteen 2020.
Tietoliikenneverkkojen kokonaissähkönkulutus Suomessa vuosina 2014 – 2020 on FiComin tekemän selvityksen mukaan ollut kuitenkin kasvussa. Vuonna 2014 teleoperaattorit käyttivät sähköä noin 506 gigawattituntia, ja vuonna 2020 vastaava luku oli 689. Esineiden internetin ja tekoälyn kasvu sekä niiden dataintensiivisyys ovat energiankulutuksen määrääviä tekijöitä. Myös liikkuvan kuvan välittäminen tietoverkoissa on lisääntynyt huomattavasti.
Korkea sähkövero on kilpailun este
Suomen sähkövero on kaksiportainen: alempaan veroluokkaan kuuluvat teollisuus sekä suuret datakeskukset, kasvihuoneet sekä malmin rikastus ja ylempään luokkaan kaikki muu sähkönkäyttö. Myös teleyritykset maksavat korkeampaa sähköveroa, mikä vaikuttaa niiden kilpailukykyyn.
Digiala on pitänyt Suomea pystyssä kuluneen poikkeusvuoden aikana. Kaikki, mikä on voitu hoitaa etänä ja sähköisesti, on turvannut kansanterveyttä ja pitänyt maan talouden pyörimässä. Viestintäverkot ovat kestäneet lisääntyneen kuormituksen erinomaisesti.
Suomella on poikkeuksellisen hyvä perusta rakentaa digitaalisia palveluita. Yhteiskunnan pitää nähdä alan valtava potentiaali paitsi kotimarkkinan ylläpitäjänä, myös uuden vientivetoisten palvelujen tuottajana. Yksikertainen keino edesauttaa ja vahvistaa kehitystä ja turvata Suomen kilpailukyky on määritellä viestintäverkot kaikkinensa alemman sähköveroluokan piiriin. Datakeskusten verotuksen kokosidonnaisuuden poisto on tärkeä ensi askel. Seuraavat kilpailukykyä kasvattavat askeleet on otettava ripeästi heti perään.