Digissä riittää kiihdytysvaraa
Suomi on jo pitkään ollut tasaisen hyvä digipuurtaja, mutta jatkossa se ei riitä. Tulevan hallituksen on syytä miettiä tavoitteellisempaa otetta digitaalisen kasvun kiihdyttämiseksi. Vaikka valtaosa digikehityksestä tehdään yrityksissä, yhteiskunnalla on keskeinen rooli digitalisaation mahdollistajana ja edellytysten luojana.
Olemme olleet jo pitkään kärkijoukoissa DESI-tutkimuksessa, jossa tarkastellaan vuosittain EU:n jäsenmaiden talouden ja yhteiskunnan digitalisaation kehitystä. Hymistelyn helmasyntiin meillä ei kuitenkaan ole varaa. Vanhan viisauden mukaan mikään ei ole haitallisempaa menestykselle tulevaisuudessa kuin aiempi menestys.
Sähköveron alennus on yhteiskunnan etu
Datan määrä verkoissa lisääntyy jatkuvasti. Ilman sähköä data ei liiku, ja sähkön hinta on merkittävä kustannuskomponentti. On huolehdittava siitä, etteivät tietoliikenneverkkojen käyttämän sähkön kustannukset nouse esteeksi verkkoinvestoinneille, jotka ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisiä.
Koko digitaalisen infran sähkövero on laskettava samalle tasolle teollisuussähköveron kanssa. Alempi verokanta antaa mahdollisuuden panostaa koko yhteiskuntaa hyödyttävien digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
ICT-alalla on suuri hiilikädenjälki. Ala tuottaa lukuisia ratkaisuja, joilla lisätään energiatehokkuutta ja energiansäästöä eri aloilla. Digitalisaation hyödyntäminen on olennaisin osa vihreässä siirtymässä.
Lainsäädännöllä edistettävä, ei estettävä
Säädösympäristöä on kehitettävä sellaiseksi, että se kannustaa innovaatioihin ja investointeihin. Kun lainsäädäntö on pitkäjänteistä ja antaa mahdollisuuden panostaa uudistuksiin, vauhdittaa se samalla yhteiskuntamme digikehitystä.
Julkishallinnon ja yksityisen sektorin roolit on kuitenkin pidettävä selkeinä: valtio ja kunnat mahdollistavat ja yritykset toteuttavat. Kunnilla ja hyvinvointialueilla ei saa olla mahdollisuutta tehdä hankintoja omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta. Sen sijaan IT-hankintoihin liittyvää julkisen hallinnon osaamista tulee kehittää ja hankintalakiin kirjata velvoite kilpailutusten pilkkomisesta pienempiin osiin palvelukilpailun kiihdyttämiseksi. Kilpailu lisää verorahojen käytön tehokkuutta ja edistää osaltaan innovaatioita.
Myös kuntien ja kaupunkien erilaiset lupa- ja maksukäytännöt pitää saada yhdenmukaisiksi. Nyt lukuisat erilaiset käytännöt usein estävät tai ainakin hidastavat digi-infran rakentamista tai nostavat tarpeettomasti kustannuksia. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla valtion toimesta määritellyt yhteiset rakentamis- ja lupaprosessit sekä siirtyminen ilmoitusmenettelyyn.
Data ja osaajat elintärkeitä
Yksityisyydensuoja ja verkkoviestinnän luottamuksellisuus ovat digitaalisen liiketoiminnan perusta. Dataa on kuitenkin pysyttävä hyödyntämään, jotta erilaiset palveluinnovaatiot ovat mahdollisia. Valtionhallinnon ja virastojen käyttöön on laadittava pilvipalveluiden turvallisesta käytöstä riskiperusteinen ohjeistus, jota myös käytännössä toteutetaan.
Kansallisen kilpailukyvyn kehittäminen pitkällä tähtäimellä voi perustua vain osaamiseen. Sen varmistamiseksi tarvitaan panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myös jo työelämässä olevia ihmisiä pitää uudelleenkouluttaa, jotta he voivat siirtyä aloille, joissa työvoimaa tarvitaan. Kotimaisia osaajia ei ole tarpeeksi, joten ilman ulkomaista työvoimaa kilpailukykymme kärsii. Kansainvälisten huippuosaajien pitää päästä muuttamaan Suomeen mahdollisimman vaivattomasti ilman turhaa byrokratiaa.
Suomen tulisi Tanskan esimerkin mukaisesti siirtyä digitaalisuus ensin -ajattelumalliin. Tulevan hallituksen pitää ottaa digi-Suomen kehittäminen todelliseksi kärkihankkeeksi tavoitteellisella ja konkreettisella otteella. Kun tahtoa on, keinoja löytyy vaikkapa FiComin hallitusohjelmatavoitteista.