Digitaalinen identiteetti tarvitaan, tunnistusvälinettä verovaroilla ei
Valtiovarainministeriö on asettanut lainsäädäntötyöryhmän valmistelemaan digitaalista henkilöllisyyttä koskevia lainsäädäntömuutoksia. Euroopan komissio on myös juuri julkaissut ehdotuksensa eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä, jota voisi käyttää kansallisella identiteettilompakolla. Suomi ajaa omaa valtiontuki- ja kilpailusääntelyn vastaista hankettaan, vaikka sen ajoitus on ristiriidassa EU:n vastaavan kanssa ja tulee aiheuttamaan uudistamistarpeen jo ennen valmistumistaan.
FiCom korosti omassa lausunnossaan, että hankkeen ja hallitusohjelman tavoitteet ovat ratkaistavissa helpommin ja kustannustehokkaammin yhteistyöllä nykyisten tunnistuspalveluntarjoajien kanssa kuin valtion omalla ratkaisulla. Valtion aiemmat tunnistushankkeet ovat olleet hinnakkaita ja tuloksettomia. Toisin kuin valtiovarainministeriössä tunnutaan kuvittelevan, oman tunnistusvälineen luomisessa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä vaan taloudellisesta toiminnasta, johon liittyy merkittävä riski kielletystä valtiontuesta ja määräävän markkina-aseman syntymisestä.
Valtion hankkeen aikataulu on myös ongelmallinen. Komissio julkaisi kesäkuun alussa ehdotuksen eIDAS-asetuksen muuttamisesta niin, että siihen luotaisiin lainsäädäntökehikko eurooppalaiselle digitaaliselle identiteetille (ns. EUid). Komission ehdotuksen mukaan kunkin jäsenvaltion olisi tuotettava yhteiseen standardiin perustuva identiteettilompakkosovellus saumattoman yhteentoimivuuden ja korkean turvallisuustason varmistamiseksi. Yleiseurooppalaisen standardin pitäisi valmistua vuoden 2022 syksyllä. Valtiovarainministeriön lainsäädäntötyöryhmän on kuitenkin laadittava oma ehdotuksensa hallituksen esitykseksi jo ensi vuoden tammikuussa, liki kahdeksan kuukautta ennen EU:n yhteistä standardia. On täysin selvää, että valtiovarainministeriön digitaalisen henkilöllisyyden hankkeen on otettava EUid-asetusehdotuksen myötä aikalisä ja odotettava, millaisia vaatimuksia uudesta asetuksesta on Suomelle tulossa.
Komission ehdottama lupalompakko voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti yhteistyöllä
Komission ehdotuksesta lopulta muotoutuva asetus tarkoittanee, että valtion tulee toteuttaa rajat ylittävä tunnistaminen esimerkiksi kansalaisvarmennetta korottamalla ja luoda jonkinlainen lupalompakko. Se ei kuitenkaan edellytä, että valtio tulee kilpailemaan tunnistusmarkkinoille markkinaehtoisesti tarjottavien vahvan sähköisen tunnistamisen palveluiden kanssa, jotka Traficomin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhdessä teettämän selvityksen mukaan toimivat hyvin. Omassa lausunnossaan digitaalisen identiteetin hankkeesta Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoo, että valtion tulee suunniteltua ratkaisua valmistellessaan varmistua siitä, ettei digitaalisen identiteetin käyttöönotto estä tai vääristä kilpailua esimerkiksi varmenteiden ja/tai tunnisteiden tarjonnan markkinoilla.
Kun komission ehdotus aikanaan realisoituu EUid-lupalompakoksi, se voidaan toteuttaa tehokkaimmin muiden jäsenvaltioiden kanssa ja julkisten ja yksityisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä, jos valtiovarainministeriöllä on siihen kiinnostusta. Tunnistuspalveluiden tarjoajat ovat jo aiemmin ilmoittaneet olevansa sitoutuneita kehitystyöhön sekä ratkaisemaan yhdessä erityisryhmiä koskevat kysymykset. Vaatii jonkin verran lainsäädännöllisiä muutoksia, että tietyt erityisryhmät saadaan järjestelmän piiriin, mutta tämä on pientä verrattuna tunnistusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaatimiin lakimuutoksiin sekä taloudellisiin resursseihin.
Valtiollista tunnistautumisjärjestelmää kokeiltiin viimeksi vuosituhannen alussa, jolloin kuluttajat suosivat markkinatoimijoiden käyttäjäystävällisempiä palveluja ja veronmaksajien rahoja hassattiin kymmeniä miljoonia euroja. Hanketta viriteltiin uudemman kerran 2012 – 2013, jolloin valtion toiminta aiheutti laaja-alaisen markkinahäiriön ja esti Mobiilivarmenteen käytön yleistymisen. Näitä virheitä ei saa toistaa.